Miten abstraktin ilmiön kuvaaminen animaation avulla vaikuttaa fysiikan oppimiseen alakoulussa? Kandidaatin tutkielma.

Esitys aiheesta: "Miten abstraktin ilmiön kuvaaminen animaation avulla vaikuttaa fysiikan oppimiseen alakoulussa? Kandidaatin tutkielma."— Esityksen transkriptio:

1 Miten abstraktin ilmiön kuvaaminen animaation avulla vaikuttaa fysiikan oppimiseen alakoulussa? Kandidaatin tutkielma

2 Miksi valitsin aiheen? Esimerkki: Miksi lentokone lentää? Selitys: Bernoullin periaate? Toinen selitys: Miten ilmiötä voisi havainnollistaa? Animaation mahdollisuudet? → Miten abstraktin ilmiön kuvaaminen animaation avulla vaikuttaa fysiikan oppimiseen alakoulussa?

3 Keskeisiä asioita

4 Tutkimustuloksia (Tversky, Morrison & Betrancourt, 2002): Yhteenveto tutkimuksista, joissa on verrattu animaation ja staattisen kuvan vaikutuksia oppimiselle Päätelmiä: 1) ”Congruity” (yhtenenäivyys) ja ”Apprehension” (ymmärrys) periaatteet, 2) Huolella valittu kuva tehostaa monimutkaisen ilmiön oppimista, 3) Animaatiot eivät staattisia kuvia tehokkaampia monimutkaisen ilmiön oppimisessa (rikkoivat apprehension periaatetta?) (Höfler, Leutner, 2007): Meta-analyysi, jossa tutkittiin 26 tutkimusta, joissa vertailtiin animaation ja staattisen kuvan oppimisvaikutusta Tulos: Oppimistulokset parempia animaatiota käyttämällä 71% tapauksista (efektikoko = 0,37%, 95% CI 0.25 – 0.49) (Jaakkola, 2012): Tutkimus, jossa vertailtiin 10-12 vuotiaiden lasten fysiikan ymmärrystä virtapiireistä vertailemalla perinteistä laboratoriokoetyöskentelyä ja tietokonesimulaatioita. Tulos: Yhdistämällä laboratoriotyöskentelyä ja simulaatioita parempi oppimistulos.

5 Seuraavat vaiheet (kohti Gradua) 1. Kirjoitustyön aloittaminen sisällysluettelon 1. version pohjalta 2. Sisällön painotusten täsmennystä kirjoittamisen edetessä … -> valmis teksti. 3. Tutkimuskysymyksen täsmentäminen gradua varten (pedagoginen menetelmä, animaation ominaisuudet jne.) 4. Mixed methods menetelmän käyttö(?)

6 Lähteet Harlen, W. & Qualter, A. (2004). The teaching of science in primary schools. e-Kirja. 4., p. Lontoo: David Fulton. Hoffren, J. & Saarela, O. (2008). Lentotekniikan perusteet. Helsinki: Edita Prima Oy. ISBN 978–952-13- 3481-8 Höfler, T. & Leutner, D. (2007). Instructional animation versus static pictures: A meta-analysis. Learning and Instruction Volume 17, Issue 6, pages 722-738. http://dx.doi.org/10.1016/j.learninstruc.2007.09.013 Kafai, J. B. (2006). Constructionism. Teoksessa: Sawyer, R.K. (toim.). The Cambridge Handbook of The Learning Sciences. (s. 58-61). Cambridge University Press. ISBN-13 978-0-511-21910-8 Jaakkola, T. (2012). Thinking Outside the Box: Enhancing Science Teaching by Combining (Instead of Contrasting) Laboratory and Simulation Activities. Turku: Painosalama Oy. [online viitattu 7.12.2013], Saatavilla pdf-muodossa: <URL: http://www.doria.fi/handle/10024/77068http://www.doria.fi/handle/10024/77068 Kurki-Suonio, K & Kurki-Suonio, R. (1994). Fysiikan merkitykset ja rakenteet. 2. p. Helsinki Mayer, R. E. (2005). Cognitive Theory of Multimedia Learning. Teoksessa: Mayer, R.E. (toim.). The Cambridge Handbook of Multimedia Learning. (s. 31-47). Cambridge University Press. ISBN-13 978- 0-521-54751-2. Sawyer, R. K. (2006). Introduction: The New Science of Learning. Teoksessa: Sawyer, R.K. (toim.). The Cambridge Handbook of The Learning Sciences. (s. 2-7). Cambridge University Press. ISBN-13 978- 0-511-21910-8 Stahl, G. Koschmann, T. & Suthers, D. (2006). Computer-Supported Collaborative Learning. Teoksessa: Sawyer, R.K. (toim.). The Cambridge Handbook of The Learning Sciences. (s. 409-61). Cambridge University Press. ISBN-13 978-0-511-21910-8 Tversky, B. Morrison, J & Betrancourt, M. (2002). Animation: Can it facilitate learning? International Journal of Human-Computer Studies, Volume 57(4), 247–262. doi:10.1006/ijhc.1017