Elimistömme suurin sisäelin

Esitys aiheesta: "Elimistömme suurin sisäelin"— Esityksen transkriptio:

1 Elimistömme suurin sisäelin
MAKSA Elimistömme suurin sisäelin

2 Maksan rakenne ja sijainti elimistössä

3 Yleistä maksasta Painaa noin 1500 g
Se on myös elimistön suurin rauhanen Se sijaitsee mahaontelon yläosassa pallean alla, kylkiluiden suojassa Haurasta maksakudosta ympäröi sidekudoskapseli ja keskellä maksaa on maksaportti, jonka kautta verisuonet, imusuonet ja sappitiehyet kulkevat maksaan Syvät uurteet jakavat maksan lohkoihin, kahteen suureen (oikea ja vasen lohko) ja kahteen pieneen (neliölohko ja häntälohko) Maksa syntyy yksilönkehityksen aikana ohutsuolen seinämän syventymänä. Syventymän soluista tulee maksasoluja, jotka järjestäytyvät maksalle tyypilliseen rakenteeseen ja muodostavat maksan toiminnallisen kudoksen. Maksaa ja ohutsuolta erottavasta tiehyestä tulee sappitiehyt. Sappirakko syntyy eroamalla maksasta.

4 Maksan tehtävät Hajottaa Aminohappoja ureaksi
Varastoi Glykogeenia A-, D-, ja B1-vitamiineja Haitallisia aineita Rautaa Valmistaa Glukoosia Rasvoja Sappinestettä Kolesterolia Plasman proteiineja Hajottaa Aminohappoja ureaksi Alkoholia ja myrkyllisiä aineita Hemoglobiinia Bakteereja

5 Maksan toiminta Maksa osallistuu elimistön tasapainon eli homeostasian ylläpitoon Säätelee ravintoaineiden määriä veressä Sokeripitoisuuden kasvaessa maksa alkaa varastoida glukoosia insuliinihormonin avulla. Tällöin glukoosi muuttuu glykogeeniksi Sokeripitoisuuden laskiessa maksa muuttaa glykogeenivarastojaan takaisin glukoosiksi Maksa tuottaa rasvoja pilkkovaa sappinestettä Maksa tuottaa vereen proteiineja (fibrinogeeni, albumiini)

6 Maksa poistaa aminohapoista typen ja sitoo sen virtsa-aineeksi eli ureaksi
Maksa muuttaa proteiineista vapautuneet ylimääräiset aminohapot sokereiksi Alkoholi palaa maksassa hiilidioksidiksi ja vedeksi ja samalla vapautuu energiaa Rasvamaksa tai maksakirroosi voi syntyä runsaasta alkoholinkäytöstä Terve maksa valmistaa rasvoille valkuaisainekuoren, jotta ne voivat veteen liukenemattomina lipoproteiineina kulkea veressä Maksa osallistuu punasolujen ja hemoglobiinin hajotukseen Poistaa verestä liiallista kolesterolia muuttaen sitä sappihapoiksi Maksa ei pysty tuhoamaan kaikkia haitallisia aineita (esim. sähköteollisuuden PCB-aineet, DDT-hyönteismyrkky) vaan joutuu varastoimaan niitä itseensä Maksassa olevat syöjäsolut tuhoavat bakteereita, joita on päässyt vereen suolistosta