Tutkijan identifiointi - kansallisen tason toteuttamisvaihtoehdot CSC:n toteuttama esiselvitys OKM:n toimeksiannosta Hanna-Mari Puuska CSC – Tieteen tietotekniikan.

Esitys aiheesta: "Tutkijan identifiointi - kansallisen tason toteuttamisvaihtoehdot CSC:n toteuttama esiselvitys OKM:n toimeksiannosta Hanna-Mari Puuska CSC – Tieteen tietotekniikan."— Esityksen transkriptio:

1 Tutkijan identifiointi - kansallisen tason toteuttamisvaihtoehdot CSC:n toteuttama esiselvitys OKM:n toimeksiannosta Hanna-Mari Puuska CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy 18.12.2013

2 Tutkijan identifiointi –esiselvitys, taustaa OKM:n tarpeita – Tutkimustoiminnan tilastointimahdollisuuksien parantaminen – Yhdenmukaiset käytännöt tutkijan affiliaation määrittämiseen – Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleissa käytettävien tietojen luotettavuus – Tekijäkohtaiset haut JUULIssa – Myös Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeessa (TTA) pohdittu keinoja yksilöidä tutkimusaineistojen toimijoita (tekijä, aineiston omistaja jne.) OKM antoi CSC:lle tehtäväksi selvittää erilaisten ratkaisujen toteuttamismahdollisuuksia tutkijan identifioinnille kansallisella tasolla Esiselvitysraportti valmis 16.12.2013: https://confluence.csc.fi/display/tutki/Tutkijan+identifiointi+-esiselvitys https://confluence.csc.fi/display/tutki/Tutkijan+identifiointi+-esiselvitys – Raportti lausunnoille mm. korkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille tammikuussa 2014

3 Yleistä Esitettyihin tarpeisiin voidaan vastata OKM:n nykyistä henkilöstö- ja julkaisutiedonkeruuta kehittämällä Esiselvitys rajattu korkeakoulujen piirissä toimivan henkilöstön identifiointiin Esiselvityksessä identifiointi ( engl. identification) tarkoittaa henkilön erottamista muista siihen tarkoitetun (yksilöivän) tunnisteen (unique identifier) avulla Tällä hetkellä tutkijan identifiointi nopeasti kehittyvä alue - uusia tarpeita ja toimijoita nousee jatkuvasti esille, mm. – OKM, Tilastokeskus, tutkimusrahoittajat – Korkeakoulut ja muut tutkimusorganisaatiot – Tutkijat – Tietoaineistot (TTA jne.) – Kirjastot – Kansainväliset tutkimusorganisaatiot, tieteelliset kustantajat, kv. viitetietokannat, järjestelmätoimittajat

4 Toimenpide-ehdotuksia mm. 1.1. Julkaisu- ja henkilöstötiedonkeruun yhdistäminen OKM:n tiedonkeruita muutetaan se. korkeakoulut raportoivat sekä julkaisutiedonkeruussa julkaisujen tekijöille että henkilöstötiedonkeruussa ainakin julkaisuja tuottaville henkilöille ORCID-tunnisteen. 1.2. Ei-palvelussuhteessa olevien korkeakouluihin affilioituneiden henkilöiden tietojen kerääminen OKM antaa suosituksen kansallisten toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi se. korkeakoulut solmivat ei-palvelussuhteessa olevien, mutta muuten affilioituneiden kanssa sopimuksen, jossa henkilö antaa luvan tietojensa keräämiseen ja luovuttamiseen viranomaistahoille Raportoitavien julkaisujen tekijöiden henkilöiden yhteys korkeakouluun tulee perustua palvelus- tai sopimussuhteeseen ja henkilöstötiedonkeruuta laajennetaan kattamaan myös ko. henkilöt

5 Kansallisissa tunnisteissa (esim. henkilötunnus, korkeakoulukohtainen henkilönumero, valtakunnallinen Oppija-numero) -Käyttömahdollisuudet tietosuojan vuoksi rajalliset (esim. JUULI, siirrot järjestelmien välillä) -Voidaan identifioida henkilöitä, mutta ei julkaisuja ORCID -Kansainvälinen tunnistejärjestelmä, jossa tutkija voi luoda itselleen tunnisteen -ORCID on avoin, voittoa tavoittelematon yhteisö http://orcid.orghttp://orcid.org -Otettu käyttöön lokakuussa 2012 -Tutkijoiden ORCID-tunnisteet ovat julkisia -> laajat hyödyntämismahdollisuudet -Mahdollistaa tulevaisuudessa tietojen haravoinnin järjestelmien välillä (mm. kv. viitetietokannat, korkeakoulujen järjestelmät, julkaisuarkistot, tutkimusaineistokatalogit) -ORCIDin ottaneet käyttöön useat tieteelliset kustantajat se. kytkeytyy julkaisuprosessiin jo käsikirjoituksen lähettämisvaiheessa -Mm. Ruotsissa ja Tanskassa on suositeltu ORCIDin käyttöä kansallisena tutkijatunnisteena

6 ORCID-tunnisteen siirtyminen henkilön julkaisu- ja henkilötietojen mukana – ”tulevaisuuden visio”