Nuorten tupakan ja alkoholin käyttöön vaikuttaminen

Esitys aiheesta: "Nuorten tupakan ja alkoholin käyttöön vaikuttaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Nuorten tupakan ja alkoholin käyttöön vaikuttaminen
Akateeminen terveyskeskus-hanke Kilpisen koulu, Jyväskylä Th., TtM Riitta-Maija Hautamäki

2 Kehittämishankkeen tavoitteet
Nuorten (alle 18 v.) alkoholin käytön kokeilujen myöhentäminen ja alkoholin käytön vähentäminen Muodostetaan yhteistyön malli koulun ja kodin välille tupakan ja alkoholin osalta Tupakoinnin ennaltaehkäisy (ja vähentäminen) hyödyntäen alle 13 v. tehtävää suun terveydenhuollon tarkastusta

3 Kehittämishankkeen kuvaus
Kehittämishankkeessa on mukana neljä terveyskeskusta (Kotka, Espoo, Nurmijärvi ja Jyväskylä) Hankkeessa halutaan vähentää nuorten tupakointia ja alkoholin käyttöä rakentamalla seulonta- ja interventioverkostoja nuorten jokapäiväiseen elämään koulun, kodin ja terveydenhuollon yhteistyönä. Yläkoululaisten tupakointia ja alkoholinkäyttöä vähennetään luomalla koulumaailmaan kodin ja koulun yhteiset käytännöt päihteiden käyttötilanteissa, tarvittaessa nuori ohjataan interventioon. Lisäksi lisätään vanhempien ja nuorten tietämystä päihteiden käytön vaaroista ja siihen vaikuttamisesta mm. teemallisten vanhempainiltojen ja muiden yhteisten tapahtumien avulla. Kaikille alle 13-vuotiaille tehtävässä suun terveydenhuollon seulontatarkastuksessa kartoitetaan lasten tupakointia ja pyritään motivoimaan aloittamisiän siirtymiseen. Tupakoivat nuoret ohjataan suuhygienistin (tarvittaessa kouluterveydenhoitajan) mini-interventioon. Tässä osassa kehittämishanketta on mukana yksi pilottikoulukustakin kunnasta

4 Taustaa AkaTK-tutkija Mari Heikkisen tutkimuksen mukaan
25 % (127/501) 15-vuotiaista kotkalaisnuorista tupakoi. Heille kerrottiin tupakan haitoista ja motivoitiin lopettamaan. Tuloksena oli, että noin 20% heistä lopetti tupakoinnin, mitä voitiin pitää rohkaisevana. Lisäksi nuorilta kysyttiin keneltä he haluavat tupakkavalistusta. Selvisi, että kouluterveydenhuolto ja suun terveyden ammattilainen olivat nuorille mielekkäimmät tahot. Mikäli paras ystävä polttaa niin lopettaminen on 7-kertaisesti vaikeampaa kuin jos ystävä ei polta. Toinen tärkeä tekijä oli nikotiiniriippuvuus, nuoret tulevat nopeasti riippuviksi tupakasta ja tarvitsevat tukea ja motivointia.

5 Suun terveydenhuolto ja tupakka
Jyväskylässä järjestettiin helmikuussa 2008 kaikille yläkouluille suun terveydenhuollon järjestämä ”Hymyä elämään” – kampanja. Mukana kampanjassa olivat mm. yläkoulujen terveydenhoitajat, ravitsemussuunnittelijat ja Terveys ry. Kaikki oppilaat ja vanhempainillan huoltajat vierailivat hampaiden harjaus-, tupakka- ja nuuskapisteissä sekä ravitsemuspisteissä. Lisäksi kouluterveydenhoitaja kertoi vanhempainillassa kouluterveyskyselyn tuloksista. Vanhempainilloissa oli pilottikoululla runsaasti vanhempia, muilla kouluilla vanhempainmäärät vaihtelivat.

6 Kouluterveydenhuolto ja päihteet
Nuorten tupakan ja alkoholin käyttöön hankkeessa pyrittiin vaikuttamaan normaalin kouluterveydenhuollon puitteissa. Tavoitteena oli: lisätä työkaluja kouluterveydenhuollon käyttöön lisätä yhteistyötä koulun toimijoiden ja vanhempien välillä järjestämällä teemallisia vanhempainiltoja motivoida koulun henkilökuntaa puuttumaan nuorten tupakointiin ja muuhun päihteiden käyttöön

7 Nuorten päihdemittari-kyselyt
Nuorten päihdemittari (ADSUME) on TtT Marjatta Pirskasen kehittämä. Siihen liittyy 4-portainen interventiomalli, jossa varhaisen puuttumisen ydin on dialogi, nuoren ja terveydenhoitajan tai koululääkärin yhteinen pohdinta ja tilannearvio. Jyväskylässä laajennettu terveystarkastus tehdään 8.-luokalla. Pilottikoululla kaikille jaettiin päihdemittari-kyselyt lukuvuonna Aiemmin Jyväskylässä päihdemittaria on käytetty vain silloin, kun on haluttu selvittää tarkemmin päihteiden käyttöä esim. yksittäisellä oppilaalla tai jollain luokka-asteella.

8 ADSUME - kyselyn tulokset 8.-luokkalaisilla (N: 169)
Kysely tehtiin vastaanotolla, luokassa tai täytettiin kotona. Jyväskylässä ADSUME -kyselyjen perusteella todettiin lievää huolta 3.6 % oppilaista ja tuntuva huoli heräsi 3 %:n kohdalla Lievän huolen tapauksissa kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri keskustelivat oppilaan kanssa ja oppilas saattoi tulla vielä seurantakäynnille. Tuntuvan huolen tapauksissa oppilashuolto (koulukuraattori) ja huoltajat olivat eri tavoin mukana. Vakavaa huolta oli 2.4 %:lla ja heistä kaikki olivat erilaissa tukitoimissa mukana. Samaisesta vakavan huolen ryhmästä yksi oppilas oli lopettanut päihteiden käytön vuoden aikana kokonaan. ”Vakavan huolen” pistemääriä saaneet nuoret olivat jo jossain hoidossa esim. nuorisopsykiatrian poliklinikalla, koulupsykologilla. Heitä oli ohjattu myös Mobileen, koulukuraattorille, koululääkärille, Nepaan tai omalle lääkärille. Lastensuojelullisia toimenpiteinä oli myös tehty useille.

9 ADSUME - kyselyn tulokset 7. -luokkalaiset (N: 200)
Nimetön kysely tammikuussa 2008 Lievää huoli 5.5 %:lla Tuntuva huoli 2.5 %:lla Vakava huoli 6.5 %:lla Yhteensä 14.5 % jäi seulaan, joista tyttöjä 52%

10 Terveystiedon opettajien ja koulun henkilökunnan kysely, kevät 2008
Jyväskylässä pilottikoulun kyselyn mukaan kaikki terveystiedon opettajat tekevät yhteistyötä terveydenhoitajan kanssa ja joku teki yhteistyötä myös kuraattorin kanssa. Muiden opettajien ja henkilökunnan kyselyyn vastasi n. puolet opettajista ja henkilökunnasta. Henkilöstön kyselyssä, 96 % otti päihteiden käytön puheeksi oppilaan kanssa ja 96 % ilmoitti havainnoistaan luokanvalvojalle tai oppilashuollon jäsenelle. Pilottikoulussa toimitaan näin, puuttumismallin mukaisesti. 12 % oli sitä mieltä, että puuttuminen kuuluu jollekin toiselle, ei hänelle.

11 Teemalliset vanhempainillat
Jyväskylässä toteutettiin kaksi teemallista vanhempainiltaa, joista ensimmäinen pidettiin yhdessä suunterveydenhuollon kanssa, helmikuussa 2008. Toisessa vanhempainillassa huhtikuussa 2008, käsiteltiin pilottikoulun kouluterveyskyselyn ja 7.-luokkalaisten päihdekyselyn tuloksia. Molemmissa vanhempainilloissa huoltajat osallistuivat kiitettävästi, yli puolet oli paikalla. Huomion arvoista oli, että toisessa illassa oli myös isiä paljon mukana. Vanhempainiltojen seurauksena tuli yhteydenottoja ainakin kahdesta nuoresta, joiden päihteiden käyttö oli vakavaa ja niihin puututtiin.

12 Mitä pilotoinnin jälkeen Jyväskylän kouluterveydenhuollossa 2008
Syksystä 2008 ADSUME otetaan kaikilla yläkouluilla käyttöön. Tavoitteena olisi mm. koota päihdemittaritiedot sähköisesti effica -potilastietojärjestelmään. Huomasimme Jyväskylässä myös tiedottajan merkittävän panoksen tiedottamisessa ja viestinnässä yleensä. Hänen läsnäolonsa esim. ensimmäisessä suunterveydenhuollon ja muiden toimijoiden palaverissa mahdollisti toimivan tiedottamissuunnitelman ”Hymyä elämään” –kampanjaan. Pilottihankkeen aikana tehostui yhteistyö muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa sekä nuorten erityispalveluihin, ehkäisevän päihdetyön ryhmään ja nuorisokotien suuntaan.