Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Haravointi & indeksointi Mitä on hyvä tietää, kun omia aineistoja tuo Finnaan 13.11.2014 Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Haravointi & indeksointi Mitä on hyvä tietää, kun omia aineistoja tuo Finnaan 13.11.2014 Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon."— Esityksen transkriptio:

1 Haravointi & indeksointi Mitä on hyvä tietää, kun omia aineistoja tuo Finnaan
Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon yhteisten palvelujen ja infrastruktuurin strategisesta kehittämisestä yhteistyössä kirjastoverkon kanssa ja edistää tasavertaista tiedonsaantia yhteiskunnassa. Tulosalue vastaa digitaalisen kirjaston palvelu- ja työympäristön sekä kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisestä. Lisäksi tulosalue kehittää palveluja muille muistiorganisaatioille. Esityksen aloitusdia, vaihtoehto 2. Valitse tämä tai vaihtoehto 1 esityksesi alkuun.

2 Tietolähteiden mappaus-asetukset
Tietolähde (Musketti) (YKSA) (…) Yhteinen indeksi SOLR Finna.fi, hkm.finna.fi,… Käyttöliittymä RecordManager Haravointi (OAI-PMH) Indeksointi Dublin Core LIDO EAD YKSA sijainnit.map Musketti sijainnit.map aineistotyypit.map Tietolähteiden mappaus-asetukset OAI-PMH-rajapinta FINNA

3 Haravointi ja indeksointi
Kansalliskirjasto tekee keskitetysti Haravoidaan ja indeksoidaan ensin testi-indeksiin Testi-indeksiin ei haravoida ajastetusti. Jos haluaa uusimmat aineistot testi-puolelle, pitää pyytää finna-postista. Kun testi-indeksissä olevia tietueita on tarkasteltu testi-puolella ja kuvailutiedot näkyvät oikein (mm. faseteissa ja tietue-näytöllä) voidaan suunnitella haravointi julkiselle puolelle.

4 Tietolähteen asetukset Finnassa
Kansalliskirjasto tekee keskitetysti niiden tietojen avulla, joita kysytty mm. asiakastietolomakkeissa. Määritellään esim. tietolähteen formaatti, palautesähköposti, toimiala-fasetti, käytettävät mappaustaulut jne. Palautesähköposti määritetään tietolähdekohtaisesti = kaikki yhdessä ja samassa tietolähteessä tulevat tietueet saavat saman palautesähköpostiosoitteen! Esimerkki: [tietolähteen_nimi] feedback = mainView = joku/default url = set = normal metadataPrefix = lido institution = JOKU format = lido ;componentParts = merge_non_earticles dedup = false building_mapping = building_joku.map format_mapping = lido_resource_type.map extrafields[] = sector_str_mv:mus

5 Haravointi Haravoi tietolähteen OAI-PMH –rajapinnan kautta.
Edellytys aineistojen tuonnille Finnaan! Inkrementaalinen: Vain ensimmäisessä haravoinnissa ja uudelleenharavoinnissa kaikki tietueet Sen jälkeen vain uudet, muuttuneet ja poistetut tietueet. Ensimmäinen haravointi ja uudelleen haravointi kestävät pitkään. Testi-indeksiin pyydettäessä Tuotanto-indeksiin automaattisesti Jos haravoitavan kuvailutiedon formaattiin tulee muutoksia, pitää tehdä uudelleenharavointi.

6 Sijaintien ja aineistotyyppien mappaukset
Lidossa tai EAD:ssa olevat aineistotyypit tai sijaintitiedot voidaan mapata hierarkkisessa fasetissa uudestaan Mappaustaulujen tietoja käytetään indeksoinnissa Esim. Suomen merimuseon aineisto on mapattu omaksi organisaatioksi, vaikka LIDO:ssa merkitty Kansallismuseon Suomen merimuseon kuvakokoelmaksi.

7 Indeksointi Tuotanto-puolella tapahtuu jatkuvasti
Indeksoidessa tietoja viedään tiettyihin Solr-kenttiin Kukin formaatti indeksoidaan erikseen! (RecordManagerin formaattiajurit) Dokumentti eri formaattien indeksoinnista: Mm. Haettavat kentät ja fasetteihin menevät kentät. Kaikki erilaiset formaatit yhdessä isossa indeksissä = mm. Fasettien, haettavien kenttien, aineistotyyppien jne. kanssa paljon yhteensovittamista Indeksoidaan myös koko tietue sellaisenaan! Alkuperäinen haravoitu tietue ja erikseen indeksoidut Solr kentät on nähtävissä kustakin tietueesta finnassa.

8 VuFind – Record Driver Kullakin formaatilla oma Record Driver
Kasaa tietuenäytön sisällön l. mitä näytetään esim. tietuesivulla Voi poimia mitä tahansa alkuperäisestä tietueesta, joka on haravoitu finnaan.

9 Kuvailun tekeminen yhteisten sääntöjen mukaan tärkeää!
Finnassa on yksi ajuri kullekin formaatille indeksointia varten ja yksi ajuri näytön kasaamista varten Poikkeusten ylläpito Finnassa muuttuu nopeasti hallitsemattomaksi.

10 Kun omat aineistot näkyvät puutteellisesti
Onko puuttuva tieto saatavissa alkuperäisestä Finnaan haravoidusta tietueesta? (ks. henkilökuntanäyttö) Ei - Jos jotain olemassa olevaa kuvailutietoa puuttuu Finnaan haravoidusta tietueesta, täytyy useimmiten selvittää järjestelmän ylläpitäjältä. Kyllä - Jos Finnaan haravoitu kuvailutieto ei näy ollenkaan, tai ei näy oikein Finnassa > finna-posti. Takistetaan voidaanko korjata Record Driverissa. Demo. Henkilökuntanäyttö (hammasratas)

11 Esityksen lopetusdia. Lopetusdiaa ei saa peittää eikä poistaa, vaan jokaisen esityksen pitää päättyä siihen. Kansalliskirjaston nykyisen yhteisötunnuksen on laatinut professori Erik Bruun 2000-luvun alussa. Bruun myös muokkasi tunnusta Kansalliskirjaston nimenmuutoksen yhteydessä vuonna 2006. Tunnus muodostuu merkistä ja logosta ”Kansalliskirjasto” (kirjasintyyppi Garamond). Merkkiosassa on korinttilaisen pylvään pää sekä sen vasemmalle ja oikealle puolelle jaettuna kirjaston perustamisvuosi 1640. Pylväänpää symboloi akateemisuutta ja historiaa. Se viittaa myös Kansalliskirjaston päärakennuksen suuriin saleihin, joissa kaikissa on korinttilaispylväiköt. Vuosiluku kertoo kirjastotoiminnan juurista, jotka ulottuvat aina Turun Akatemian perustamiseen vuonna 1640.


Lataa ppt "Haravointi & indeksointi Mitä on hyvä tietää, kun omia aineistoja tuo Finnaan 13.11.2014 Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google