Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Rina Tammisto, Tilastokeskus

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Rina Tammisto, Tilastokeskus"— Esityksen transkriptio:

1 Rina Tammisto, Tilastokeskus
Tilastokeskuksen alue- ja paikkatietoaineistot maantieteellisen tutkimuksen välineinä Rina Tammisto, Tilastokeskus Paikkatietoinfrastruktuurit -luentosarja

2 Sisältö Tilastokeskus Tilastokeskuksen paikkatiedot
rekistereistä paikkatiedoksi - aineistojen muodostaminen paikkatietoaineistot ja käyttöesimerkkejä tietosuojakysymykset paikkatietoaineistoissa Kansainvälinen yhteistyö Statistics & GIS -aihealueella

3 Tilastokeskus ja valtion tilastotoimi

4 Tilastokeskuksen toiminta-ajatus
Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin edistää tilastojen käyttöä kehittää kansallista tilastotointa

5 Tilastokeskuksen tehtävät
Laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä kerätä ja ylläpitää yhteiskuntaa kuvaavia tietoaineistoja hoitaa tietopalvelua ja edistää tilastotiedon hyväksikäyttöä kehittää tilastomenetelmiä ja tehdä tilastojen kehittämistä palvelevaa tutkimustyötä Huolehtia valtion tilastotoimen yleisestä kehittämisestä yhteistyössä muiden valtion viranomaisten kanssa lisäksi osallistua Suomen kansainväliseen tilastoyhteistyöhön ja koordinoida sitä

6 Tilastojen vuosilukuja
1500–1700 Valtionkuvauksia hallitsijoille, statistiikka syntyy 1748 Ruotsin taulustolaitos perustetaan 1749 Laaditaan Suomen ensimmäinen väestötilasto 1865 Suomen tilastovirasto perustetaan 1879 Suomen 1. tilastollinen vuosikirja ilmestyy 1948 Kansantuloa aletaan laskea Suomessa 1971 Tilastollinen päätoimisto muuttuu Tilastokeskukseksi 1990 Siirrytään rekisteripohjaiseen väestölaskentaan, Suomi toisena maana maailmassa EU lisää Suomen tilastojen kansainvälisyyttä

7 Miksi tilastoja tehdään?
Tilastot palvelevat julkisen sektorin, yritystoiminnan ja Euroopan unionin päätöksentekoa ovat välttämättömiä kotimaisten ja kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten seurannassa luovat edellytyksiä yhteiskuntatutkimukselle auttavat kansalaisia muodostamaan luotettavan kuvan yhteiskunnasta

8 Mihin tilastot perustuvat?
Laadukkaisiin yhteiskuntaa kuvaaviin tietoaineistoihin Tilastontekijöiden monipuoliseen ja syvälliseen asiantuntemukseen Tilastonlaatijoiden puolueettomuuteen, riippumattomuuteen ja objektiivisuuteen

9 YK: Virallisen tilaston periaatteet (1)
Tilastot ovat välttämätön osa demokraattisen yhteiskunnan informaatioperustaa Ammattilaisuus, tieteelliset periaatteet ja ammattietiikka ovat toiminnan perustana Tilastojen lähteet, laadintamenetelmät ja prosessit perustuvat tieteellisiin standardeihin ja menetelmiin Tilastojen virheellisiä tulkintoja ja väärinkäyttöä tulee ehkäistä Tilastolähteet valitaan ottaen huomioon laatu, ajantasaisuus, kustannukset ja vastaajien rasitus

10 YK: Virallisen tilaston periaatteet (2)
Tilastotoimessa on yksikkötietoja koskeva tiukka tietosuoja ja yksikkötietoja käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin Tilastotointa koskeva lainsäädäntö ja muut toimintaperiaatteet ovat julkisia Kansallinen tilastotoimen koordinointi on välttämätöntä tehokkuuden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi Edistetään kansainvälisesti hyväksyttyjen käsitteiden, luokitusten ja menetelmien käyttöä Kahdenvälinen ja monenkeskinen tilastoyhteistyö auttaa kaikkien maiden tilastotoimen kehittämistä

11 Tilastojen laadun osatekijät (1)
Relevanssi tilastotiedon käyttökelpoisuus, ylläpito, jatkuva seuranta Oikeellisuus ja tarkkuus mitataan oikein ja luotettavasti raportoidaan tilaston luotettavuuteen vaikuttavat tekijät Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus tiedot ovat tuoreita ja ilmestyvät sovittuna aikana

12 Tilastojen laadun osatekijät (2)
Saatavuus ja läpinäkyvyys helposti käyttäjien saatavissa, valmiiksi heidän käyttötarkoituksiinsa soveltuvissa muodoissa käytetyt käsitteet ja metodit riittävästi dokumentoituna tilastoissa tulee olla myös analyysiä tuloksista tilastotiedon aktiivinen levittäminen Vertailukelpoisuus yli ajan, muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin tilastoihin määritelmät, luokitukset, menetelmät

13 Tilastojen laadun osatekijät (3)
Selkeys ja eheys/yhtenäisyys eri tilastojen oltava keskenään loogisesti yhtenäisiä ja johdonmukaisia

14 Tilastolaki Soveltamisalana valtion tilastotoimi
Määrittelee tiedonkeruun menettelytavat ja periaatteet käytetään ensi sijassa muussa yhteydessä syntyneitä tietoja neuvotellaan tiedonantovelvollisten kanssa informoidaan tiedonantajia tietoja kerättäessä annetaan tiedonantajille palautetietoa Määrittelee tietojen käsittelyn ja tilastojen laatimisen tietosuojavaatimukset hyvä tilastotapa tilastojen laatu: luotettavuus, nopeus, vertailtavuus

15 Valtionhallinnon tilastontekijät
Tilastoviranomaiset Tilastokeskus Tullihallitus STAKES Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

16 Valtionhallinnon tilastontekijät
Tilastoja laativat viranomaiset Ilmailulaitos Ilmatieteen laitos Kansanterveyslaitos Maanmittauslaitos Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Merenkulkulaitos Metsäntutkimuslaitos Ratahallintokeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Suomen ympäristökeskus Tiehallinto Työministeriö Vakuutusvalvontavirasto

17 Muita tilastotoimen kannalta tärkeitä tahoja
Muut tilastontuottajat Eläketurvakeskus Kansaneläkelaitos Suomen Pankki Keskeiset rekisterinpitäjät Väestörekisterikeskus Verohallitus

18 Pääjohtaja Pääjohtajan sihteeristö Hallintopalvelut Tietopalvelu
Tilastokeskuksen neuvottelukunta Tieteellinen neuvottelukunta Tilastokirjaston neuvottelukunta Yhteistyötoimikunta Pääjohtajan sihteeristö Henkilö- tilastot Elinolot Hinnat ja palkat Talou- delliset olot Yritysten suhdan- teet Yritysten rakenteet Hallintopalvelut Tietopalvelu Tilastokirjasto Asiakassuhteet ja markkinointi Haastat-telu- ja tutkimus-palvelut Tietotekniikka- ja menetelmäpalvelut Tilastollinen tutkimus ja kehittäminen

19 Tilastojen aihealueet
Henkilötilastot Elinolot Hinnat ja palkat Taloudelliset olot Yritysten suhdanteet Yritysten rakenteet • Väestö • Sukupuolten tasa-arvo • Väestölaskennat • Kuolemansyyt • Työssäkäynti • Oikeusolot ja rikollisuus • Vaalit • Koulutus • Rakennukset ja asunnot Erityispalvelut Paikkatiedot • Elinolot • Työolot • Aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus • Työmarkkinat • Kulutus • Varallisuus • Toimeentulo • Kulttuuri ja joukkoviestintä • Ajankäyttö ja vapaa- aika • Haastattelu- ja tutkimuspalvelut • Asumisen hinnat • Kulutuksen hinnat • Kansainvälinen hintavertailu • Kustannus- indikaattorit • Palkkatilastot ja palkkarakenteet • Työvoima- kustannukset • Kansantalouden tilinpito • Suhdanne- indikaattorit • Talouden rakenteet • Rahoitusmarkkinat • Julkinen talous • Maatilatalous • Rahoitustilinpito • Teollisuus • Rakentaminen • Kauppa • Palvelut • Liikenne • Matkailu • Yritys- ja toimipaikka- rekisteri • Yritysten tilinpäätökset • Teollisuuden toimiala- ja aluetiedot • Hyödyketiedot • Palvelujen ulkomaankauppa • Tiede ja teknologia • Tietoyhteiskunta • Ympäristö • Energia • Jätteet Kasvihuone- kaasujen inventaario Tutkimuslaboratorio

20 Henkilöstön koulutusrakenne 2005, %
Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste Perusaste N=859

21 Tilastokeskuksen ammattietiikka
Ammattieettiset arvopäämäärät ja velvollisuudet puolueettoman, monipuolisen ja luotettavan kuvan antaminen yhteiskunnasta yksilöiden ja yhteisöjen tietosuojan kunnioittaminen asiakkaiden tasapuolinen kohtelu vastuu laadusta ja sopimuksista rahoittajia sekä työnantajaa kohtaan

22 Tilastokeskuksen toimintaympäristö
Tilastotiedon tuottamisen haasteita Talouden ja yhteiskunnan muutokset EU:n tietotarpeiden lisääntyminen ja säädösmuutokset Informaatioteknologia, sähköinen asiointi, verkkopalvelut Tietotulva ja virallisen tilaston näkyvyys Puolueeton tilastojen tulkinta Tietomarkkinoiden kilpailun kiristyminen Asiakkaiden tietotarpeiden erilaistuminen Tarpeiden ja resurssien sovittaminen

23 Tietojen keruu Välillinen tiedonkeruu (osuus noin 97 %)
verotuksen rekisterit väestörekisteri Kelan aineistoja valtion liikekirjanpito jne. Suora tiedonkeruu (osuus noin 3 %) paperilomakkeet sähköiset lomakkeet haastattelut

24 Henkilötilastot-yksikkö
Tilastoalueet väestö väestölaskennat tasa-arvotilastot kuolemansyyt työssäkäynti oikeusolot ja rikollisuus vaalit koulutus rakennukset ja asunnot paikkatiedot

25 Maksuttomat palvelut antavat yleiskuvan yhteiskunnasta
Internet-palvelu: uutisia, tilastoja, linkkejä, tuote-esittelyjä, kauppapaikka Uutispalvelu tiedotteita ja tietopalvelua joukkoviestimille Tilastokirjaston peruspalvelut lyhyet tiedustelut puhelimitse tai sähköpostilla neuvonta kokoelmat ja asiakasmikrot lukusali, lainaus

26 Maksulliset tuotteet ja palvelut syventävät tietoa eri asiakkaiden tarpeisiin
verkkopalvelut painetut julkaisut CD-tuotteet erityisselvitykset haastattelututkimukset asiakaskurssit konsultointi

27 Tilastokeskuksen paikkatiedot

28 GIS Tilastokeskuksessa
ensimmäisiä GIS-kokeiluja vuonna 1990 paikkatietoprojekti perustettiin 1992 paikkatietovastuualue/tiimi osaksi Erityispalvelut -vastuualuetta 2006 paikkatietotiimi vuonna 2006: 8 henkeä tuotantomalliuudistus --> paikkatiedot osaksi Tilastokeskuksen tuotanto- ja tietojärjestelmiä Paikkatietolinjaus vuoden 2006 lopussa

29 GIS-toimintaa ohjaavat mm.:
Kansallinen paikkatietostrategia INSPIRE direktiivin valmistelutyö --> Aineistojen ja niiden kuvausten harmonisointi, jakelun yhtenäistäminen Tilastokeskuksen paikkatietolinjaus (tulee voimaan v. 2007)

30 Paikannettavat aineistot:
Tilastot; koordinaattipohjaiset tiedot, mm. - väestö - asuntokunnat, perheet - muutot - rakennukset, asunnot - tulot - koulutus - työvoima, työpaikat - yritykset Muut: - hilaruudukot

31 Paikkatietopalvelut Alueanalyysit, tilastoaineistojen tuottaminen paikkatiedoista, GIS-menetelmien hyödyntäminen aineiston tuottamisessa Paikka- ja aluetietojen visuaalinen esittäminen: karttatulosteet Numeeriset kartta-aineistot (aluejaot) paikkatieto-ohjelmiin Aluetietokannat Aineistojen geokoodaus ja digitointi Asiakaskoulutus ja konsultointi Mitä tuloksia ollaan savutettu ja mitä voidaan tarjota... Karttatulosteet ; tilastolliset teemakartat eri mittakaavassa , paperille tai kalvolle A¤- A0 tai tiedostona omiin julkaisuihin sekä pyynnöstä asiakkaille Numeeriset kartta-aineistot etenkin itse ylläpitämät raja-aineistot karttaohjelmiin ja paikkatietojärjestelmiin Aluetietokannat paikkatieto-ohjelmiin sopivimmassa muodossa O=hjelmien hyväksikäyttö meillä erityisselvitykset - sovellustyö käyttäen hyväksi ohjelmien makrokieltä - Kuntateema -Geokoodaus tilastoyksiköille paikka eriapuvälineitä käyttäen MapInfon ja ArcView:n jälleenmyynti -Teemakarttakoulutus

32 Karttatulosteet

33

34 VÄESTÖ MOOTTORITIEN VARRELLA
uninhabited VÄESTÖ MOOTTORITIEN VARRELLA Väestömäärä Pikavuoropysäkki

35

36 Paikkatiedon lisäarvo
sijainnin avulla yhdistäminen paikkatietotekniikka tietojen yhdistelyyn, analysointiin ja jalostamiseen havainnollistaminen Aluetiedot ja paikkatietojärjestelmät tarjoavat apuvälineen suunnitteluun ja päätöksentekoon.

37 Tarkastelunäkökulmia
Kattavuus, aluelaajuus, ilmiön levinneisyys Missä määrin ilmiötä esiintyy alueittain, millä alueilla ilmiötä ei esiinny Kartta, tilastolliset tunnusluvut alueittain Ajantasaisuus, ajankohta Koska Muutos ajassa: spatio-temporaalisuus Yhdistettävyys sijaintiominaisuuksien perusteella Muihin tilastoaineistoihin, käyttäjän omiin aineistoihin Overlay-analyysi Vertailtavuus, kausaalisuus, korrelointi - aineistojen spatio-tilastolliset ominaisuudet

38 Rekistereistä paikkatiedoksi

39 Rekisterilaskentaan kuuluvat yksiköt
Rakennus- ja huoneisto- rekisteri (VRK) Rakennukset X, Y Asunnot Toimitilat Kesämökit X, Y Henkilö- rekisteri (VRK) Asunto- kunnat Perheet Henkilöt Yritys- ja toimipaikkarekisteri (TK) Toimipaikat X, Y Yritykset X, Y = koordinaattitiedot

40 Koordinaattipohjaiset tiedot tilastoiksi
Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhde- rekisterit Rakennukset ja huoneistot Verotus- rekisterit Eläke- rekisterit Henkilöt Muut rekisterit Työnhakija- rekisteri Tilastokeskus Väestötiedot Yritys- ja toimipaikka- rekisteri Opiskelija rekisterit Työssäkäynti Perheet Asuntokunnat Asunnot Rakennukset Kesämökit Tutkintorekisteri

41 Rekisteritietojen yhdistely
henkilöt rakennukset henkilön ID rakennuksen ID kotipaikkatunnus ly-tunnus julkisyhteisötunnus osoite yritykset toimipaikat

42 Paikannettavat tilastotiedot
Koordinaattipohjaiset tiedot, mm. - väestö - asuntokunnat, perheet - muuttoliike - rakennukset, asunnot - tulot - työvoima, työpaikat - yritysten toimipaikat Vuodesta 1970 lähtien väestötiedot on kiinnitetty rakennuksiin, joilla on sijainnin kertovat koordinaatit

43 Tilastokeskuksen rekisteripohjaiset aineistot aluetiedoiksi
Rekisterit Koordinaattipohjaiset tilastoaineistot (perusaineistot) Alueittaiset tilastot Hallinnolliset aluejaot Muut aluejaot

44 Aluetilastot - tilastojen aluejaot
- ruuduittain (esim. 1 km x 1 km) - kuntien osa-alueittain - postinumeroalueittain - asutustihentymittäin - taajamittain - kunnittain (LAU 2) - seutukunnittain (LAU 1) - maakunnittain (NUTS 3) - lääneittäin - suuralueittain (NUTS 2) sekä muut aluejaot

45 Tilastokeskuksen paikkatietoaineistot

46 Tilastot hallinnollisten aluejakojen mukaan

47 Kuntapohjaiset aluejaot
Tilastokeskus ylläpitää kuntapohjaisia aluejakoja

48 Suuralueet Maakunnat

49 Työvoima- ja elinkeinokeskukset
Seutukunnat Työvoima- ja elinkeinokeskukset

50

51 Kuntaliitokset vaikuttavat tilastointiin
Kuntien lukumäärä vähenee -> kunnittaiset tilastoaineistot karkeistuvat Kuntajako: v kuntaa v n. 420 kuntaa v ? kuntaa v tavoite 120 kuntaa ! Johtaa kuntaa pienempien aluejakojen merkityksen kasvuun!

52

53 Tilastot kuntaa pienemmillä aluejaoilla

54 Kuntien osa-alueet Tilastokeskus ylläpitää kuntien osa-aluejakoa
Kunnat päättävät rajaukset-> rajaus määritelty kunnan sisäisen käytön tarpeiden mukaan käyttöön Luokitus on hierarkkinen (3-tasoa). Pienaluetasolla n aluetta koko Suomessa. Päivitetään vuosittain Osa-alueiden tunnukset vietävissä kaikkiin Tilastokeskuksen koordinaattipohjaisiin tilastoaineistoihin

55 Tilastokeskuksella kattavat tilastopalvelut osa-alueittaisille tilastotiedoille kuntien käyttöön

56

57 Postinumeroalueet Tilastokeskus ylläpitää postinumeroaluerajausta yhdessä Affecto-Genimap Oy:n kanssa (muutostiedot Suomen Posti Oy:ltä) Alueita kpl v. 2006 Postinumeroaluejako on laajasti käytössä yksityisellä sektorilla - käyttö lisääntymässä myös julkishallinnossa ja kuntasektorilla

58

59 Ruutuaineistot Kaikki Tilastokeskuksen tuottama koordinaattipohjainen tilastoaineisto on laskettavissa ruutuihin Spatiaalisuutta hallitaan hilan avulla (grid net) Ruutukoko yleensä 1 km x 1 km 250 m x 250 m

60 Ruututietojen tuottaminen
1 Mikrodatan koordinaattitieto pyöristetään haluttuun ruutukokoon, yleensä 1000 tai 250 metriin. 2 Pyöristämisen jälkeen tiedot summataan (=aggregoidaan) ruutuihin. 3 Arkaluontoinen tieto suojataan. 4 Ruudun vasemman alanurkan koordinaatit ovat ruudun tunnuspiste (+ID-nro). 5 Tunnuksen (ID) perusteella yhdistetään tilastoaineisto ja hilaverkko -> jäljelle jäävät ne ruudut, joissa on tapauksia.

61 250 m x 250 m -hila

62 250 m x 250 -dataruudut

63 Ruutujen käyttömahdollisuuksia, esim.:
Teemakartat Tilastolliset tunnusluvut – alueellinen variaatio Tietyllä alueella Alueiden välillä Alueelliset analyysit etäisyysanalyysit naapuruusanalyysit Spatio-temporaalinen tarkastelu Tilastolliset menetelmät – korrelaatio ja kausaalisuus Spatiaalinen autokorrelaatio

64 Ruutujen käytön etuja Absoluuttiset luvut käytettävissä
Riippumaton hallinnollisista aluejaoista Liitettävissä hallinnollisiin alueisiin - jos tarpeen Aineistojen tilastollinen vertailu yksinkertaista (joskin aineistot ovat suuria)

65

66 Ruututietokanta -tuote
Tietosisältö: 1. Asukasrakenne 2. Asukkaiden koulutusaste 3. Asukkaiden kuluttajarakenne 4. Talouksien koko ja elämänvaihe 5. Talouksien kuluttajarakenne 6. Rakennukset ja asuminen 7. Työpaikat 8. Työvoima

67

68 Ruututietokannan sisältämä tieto yhdestä ruudusta
250m x 250m Ruututietokannan sisältämä tieto yhdestä ruudusta

69

70

71

72 Tilastolliset taajamat
kuntarajoista riippumaton aluerajaus Tilastokeskuksen tehtävä rajata tilastolliset taajamat 5 vuoden välein Tampereen keskustaajama v. 2000 ja muut lähiseudun taajamat

73 Taajaman määritelmä Asukkaita vähintään 200
Rakennusten välinen etäisyys korkeintaan 200 m Ei noudattele hallinnollisia rajoja Taajamassa asuvassa väestössä myös laitosväkeä Taajaman määritelmä on Pohjoismaisen väestö- ja työvoimavaliokunnan hyväksymä ja sitä on käytetty rajauksen pohjana vuodesta 1960 lähtien. Taajamia ovat kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole yli 200 metriä. Etäisyys voi kuitenkin olla suurempi, jos kysymyksessä on rakennusryhmä, joka kuuluu suurehkon taajaman vaikutusalueeseen. Taajama jatkuu myös yleishyödyllisiin tarkoituksiin käytettyjen alueiden yli, vaikka rakennusten etäisyys ylittäisi 200 m. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi urheilukentät, puistot, paikoitusalueet ja tiet. Sen sijaan kesämökkialueet, joilla ei ole vakinaista asutusta, eivät kuulu taajamaan. Taajamarajauksessa ei huomioida hallinnollisia aluejakoja. Ensimmäistä kertaa taajamaväestössä on myös laitosväkeä. Näiltä on puuttunut aiemmin sijaintikoordinaatit. Taajamarajaus tarkistetaan aina väestölaskentavuosina eli joka viides vuosi. Taajamarajauksen perustella lasketaan mm. kuntien taajama-aste, päivitetään tilastollinen kuntaryhmäluokitus ja jaetaan kuntien taajamaväestöön perustuvat valtionosuusjakorahoihin liittyvät liikenteen taajamalisät.

74 Vuonna 2000: 748 taajamaa (vuonna 1995: 947 taajamaa)
Taajamien maapinta-ala 2,1 % Suomen maa pinta-alasta Taajamaväestön osuus 83 %

75 Taajama Rakennettu alue, tiheään asuttu alue, tiheään rakennettu alue, kaupunkimainen alue, asutuskeskittymä, … Määrittely: väestötiheys, rakennustiheys, maankäyttö, ihmistoiminta, elinkeinotoiminta, ”kaupunkimaisuus”, … Lainsäädännössä: Tieliikennelaki: mm. nopeusrajoitukset Maankäyttö- ja rakennuslaki: rakentamista koskevat määräykset Yleinen järjestyslaki: koiran kiinnipitäminen taajama-alueella

76 Taajamien rajausmenetelmät
Vuosina manuaalinen rajaus Vuosina 1990, 1995 koneellinen rajaus manuaalikorjauksin Vuoden 2000 väestölaskentaa varten uudistettiin rajausmenetelmä: ruutupuskurointimenetelmä Vuoden 2005 aineistolla tuotetaan taajamien rajaus vuodenvaihteessa 2006/7 Vuoden 1960 rajaus: Taajamat piirrettiin karttojen perusteella 250 m*250 metrin ruutuina, joista muodostui monikulmioita. Vuoden 1970, 1975,1980,1985 rajaukset tehtiin edellisten rajausten pohjalta samalla menetelmällä. Vuoden 1970 laskennan yhteydessä rakennuksille annettiin sijaintikoordinaatit, joiden perusteella saatiin taajamatunnus rakennuksille sekä rakennusten kautta myös asunnoille ja henkilöille. Vuoden rajaukset: Paikkatieto-ohjelmistojen kehitys mahdollisti taajamarajauksen toteuttamisen koneellisesti vuonna 1990, jolloin rajaus tehtiin ensimmäisen kerran koordinaattien perusteella. Tuloksena oli rakennusryhmän reunoja noudatteleva vapaamuotoinen rajaviiva. Rajauksen tulosta verrattiin edelliseen manuaalisesti tehtyyn rajaukseen, jonka perusteella rajoihin tehtiin manuaalikorjauksia.

77 Ruutu-puskurointimenetelmä Rakennusryhmät
TAAJAMIEN RAJAUSMENETELMÄ Ruutu-puskurointimenetelmä Rakennusryhmät Rakennukset Kaksi ArcInfo gridiä (rasteri pinta) Grid A, kaikki rakennukset Grid B, muut kuin asuinrakennukset Lopullinen malli, grid A + B Rajausmenetelmä on kolmivaiheinen. Ensiksi määritellään rakennukset, jotka ovat korkeintaan 200 metrin etäisyydellä toisistaan. Seuraavaksi muodostuneista polygoneista valitaan omaksi tasokseen ne, joissa on vähintään 200 asukasta ja lopuksi vielä näihin liitetään rakennusryhmät, jotka ovat näiden alueiden vaikutusalueella. Seuraava kuvasarja, joka havainnollistaa rajausprosessin etenemisen. Ensiksi rakennuspisteistä muodostetaan gridi, jonka solujen arvona on käytettävä puskurialueen leveys. Asuinrakennusruudun puskurin leveys on 50 metriä ja ruudun, jossa on muitakin rakennuksia, puskurin leveys on 75 metriä. Asuinrakennus Muu rakennus

78 Ruutu-puskurointimenetelmä Rakennusryhmät
TAAJAMIEN RAJAUSMENETELMÄ Ruutu-puskurointimenetelmä Rakennusryhmät Grid polygoneiksi polygonien yhdistäminen 50/75 m puskurivyöhykkeellä Syntynyt gridi muunnetaan polygonitasoksi Seuraavaksi yhdistetään polygonit, jotka ovat korkeintaan 200 metrin etäisyydellä toisistaan. Polygonit puskuroidaan gridistä saadulla puskurin leveyden arvolla. Puskurialue toimii kahdella tavalla. Se varmistaa, että rajalla olevat rakennukset ja myös suuret rakennukset sijaitsevat kokonaan muodostettavien rajojen sisäpuolella. Toiseksi se yhdistää viereiset polygonit, jos ne ovat lähempänä kuin kaksi kertaa puskuerivyöhykkeen leveys. Lopputuloksena ovat siis alueet, joissa rakennusten etäisyys on korkeintaan 200 metriä.

79 Ruutu-puskurointimenetelmä Taajama-aihiot ja “satelliitit”
TAAJAMIEN RAJAUSMENETELMÄ Ruutu-puskurointimenetelmä Taajama-aihiot ja “satelliitit” Vähintään 200 asukkaan alueiden valinta 100 m puskurivyöhyke Taajama-aihioiden ja “satelliittien” kokoaminen yhdeksi tasoksi Seuraavaksi lasketaan muodostuneiden alueiden asukkaiden lukumäärät. Valitaan alueet, joiden asukasmäärä on vähintään 200. Näin on muodostettu taajama-aihiot. Määritelmän mukaan 200 metrin etäisyys saa ylittyä, kun rakennusryhmittymä on taajaman vaikutusalueella. Näiden rakennusryhmien liittämiseksi taajamaan, puskuroidaan taajama-aihiot. Puskurialueella kokonaan tai osittain olevat rakennusryhmät poimitaan erilleen.

80 Ruutu-puskurointimenetelmä Lopulliset taajamat
TAAJAMIEN RAJAUSMENETELMÄ Ruutu-puskurointimenetelmä Lopulliset taajamat Polygonien yhdistäminen 100 m puskurilla Palauttaminen takaisin alkuperäiseen kokoon (-100 m) Näin muodostettu polygonitaso ja taajama-aihiot yhdistetään puskuroimalla yhdeksi tasoksi. Lopuksi alueet palautetaan alkuperäiseen kokoonsa miinus-puskurilla.

81 Ruutu-puskurointimenetelmä “Oheistuotteet”
TAAJAMIEN RAJAUSMENETELMÄ Ruutu-puskurointimenetelmä “Oheistuotteet” “Aukot” Rakennettu alue Mm. visualisointia varten muodostettiin vielä polygonitaso asumattomista ja hyvin harvaan asutuista alueista taajamien sisällä. Näistä valittiin ”Aukko-tasoon” vain hehtaaria suuremmat alueet. ”Aukko-taso” kuten taajamatkin leikattiin vielä vesimaskilla maa- ja vesipinta-alojen laskemista varten. Myös aukkojen asukasmäärät laskettiin. Aukkojen avulla laskemalla päästään tarkempiin taajamien pinta-aloihin ja asukasmääriin. Lisäksi gridistä tehtyä polygonitasoa voidaan käyttää rakennetun alueen maskina.

82 Mitä tilastolliset taajamat kuvaavat?
Lähtökohtana rakennuspisteet Kohteena asutus ja asukasmäärät Kuvaa asutuksen morfologista rakennetta Taajamia voidaan luokitella niiden ominaisuuksien mukaan Kaupunkimaisen alueen määrittely edellyttää enemmän tarkasteltavia muuttujia

83 sq. km grid with population
statistical locality locality (Env. Inst.) Peräseinäjoki building sq. km grid with population sq. km grid with building(s)

84

85

86

87 Yhteenveto - kuntaa pienemmät aluejaot

88 Rajausmenetelmien kehittäminen v. 2007
Työpaikkataajamat Kaupunkimaiset alueet Kesämökkialueet ...

89 Uudet toiminnalliset aluejaot tilastoinnissa

90 Yritys- ja toimipaikkarekisteri

91 Yritys- ja toimipaikkarekisteri ja tuotteet
Yritys- ja toimipaikkarekisteri: yli yritystä ja yli toimipaikkaa Julkisyhteisöjen rekisteri: valtion virastot kunnat kuntayhtymät Sijaintitietojen laadunparannusprojekti käynnissä! Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedot, mm.: nimi, henkilöstömäärä tai -suuruusluokka, liikevaihtoluokka, osoite, koordinaatit Asiakasrekisterien päivitykset ja täydennykset Yrityksiä koskevat tilastot ja tilastolliset selvitykset

92 Talouksien keskitulot
Huoltoasemat Autokaupat Talouksien keskitulot

93 Tietosuoja Tilastokeskuksen paikkatieto-aineistoissa

94 Tietosuoja Henkilötietolaki edellyttää
tiedonkeruulta suunnitelmallisuutta rekisteriselosteet nähtävillä Tilastokirjastossa tiedot suojattava Omien tietojen tarkastusoikeus ei koske tilastorekistereitä

95 Tietosuojaa ohjaa lainsäädäntö (Tilastolaki 1994, Henkilötietolaki 1999) tilastoetiikka (mm. YK:n ohjeet)

96 Tietoja ei saa julkaista tunnistettavassa muodossa, niin että
henkilön, perheen tai asuntokunnan yksityisyyden tai liike- tai ammattisalaisuuden säilyminen vaarantuu. muuttujien arkaluonteisuus ensisijainen kriteeri suojaustarpeeseen ei saa julkaista tunnistettavassa muodossa soluissa ei tarpeettoman pieniä arvoja Metro

97 GIS ja tietosuoja: erityispiirteet
tilastoalueen koko ja sijaintitarkkuus visuaalisen esittämisen mittakaava perusjoukon suuruus Muuttujien/attribuuttien arkaluonteisuus (esim. rotu, tulot) muuttujien määrä/muut aineistot (ristiintaulukointi) esitetäänkö absoluuttisia vai suhteellisia lukuarvoja

98 Tietosuojamenetelmät:
salaaminen aggregointi luokittelu estimaatit, keskiarvot Paikkatietojen näkökulmasta suojausmenetelmät vielä kehittely- vaiheessa.

99 Kansainvälinen tilastoyhteistyö

100 Kansainvälinen tilastoyhteistyö
Tavoitteet Tilastojen vertailtavuuden parantaminen Kansainvälisten tilastotietojen käytön edistäminen Eri maiden kokemusten vaihto ja hyödyntäminen tilastotuotannossa Tilastokäsitteiden ja -menetelmien kehittäminen Suomen ja suomalaisten tilasto-osaamisen tunnetuksi tekeminen

101 Kansainvälisen yhteistyön foorumit
Euroopan unioni OECD, YK Pohjoismaat eri maiden tilastovirastot tieteelliset järjestöt

102 Gis & Statistics -kansainvälinen yhteistyö
Aktiivisia foorumeita juuri nyt! Eurostat/Gisco ja kansallisten tilastoviranomaisten gis-yhteyshenkilöt Nordic Forum for Geostatistics Pohjoismaisten tilastovirastojen gis-asiantuntijoiden yhteistyöverkosto European GridClub EC GI&GIS/JRC

103 Population by 1 km square km grids

104

105 The Netherlands

106 The population density map is a result of a research project on the
feasibility of disaggregating population available at LAU2 level using CORINE Land Cover data as additional information source. The method is described in the publication Gallego F.J., Peedell S. (2001): Using CORINE Land Cover to map population density. Towards Agri-environmental indicators, Topic report 6/2001 European Environment Agency, Copenhagen, pp (http://agrienv.jrc.it/publications/pdfs/disagg_pop.pdf).


Lataa ppt "Rina Tammisto, Tilastokeskus"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google