Suomen kielioppia edistyneille Nominien sijamuodot ja käyttö

Esitys aiheesta: "Suomen kielioppia edistyneille Nominien sijamuodot ja käyttö"— Esityksen transkriptio:

1 Suomen kielioppia edistyneille Nominien sijamuodot ja käyttö
Tuula Marila Hanna Tarkki

2 adjektiiveilla lisäksi komparaatiotaivutus
Sanaluokat NOMINIT VERBIT PARTIKKELIT Subst. Adj. Pron. Num. PP Konj. Interj. Adverbit Liite-part. appella-tiivi propri persoona demonstratiivi indefiniitti interrogatiivi relatiivi refleksiivi resiprookki kardin. ordin. pre- ja post- posi-tio rinnastus alistus sija- ja lukutaivutus adjektiiveilla lisäksi komparaatiotaivutus persoona-, tempus-, modus- taivutus eivät taivu systemaattisesti

3 Nominien sijamuodot yksikkö monikko nominatiivi kirves kirveet
genetiivi kirveen kirveiden / kirveitten partitiivi kirvestä kirveitä essiivi kirveenä kirveinä translatiivi kirveeksi kirveiksi inessiivi kirveessä kirveissä elatiivi kirveestä kirveistä illatiivi kirveeseen kirveisiin adessiivi kirveellä kirveillä ablatiivi kirveeltä kirveiltä allatiivi kirveelle kirveille abessiivi kirveettä kirveittä komitatiivi kirveine + poss.suff. instruktiivi kirvein

4 Nominatiivi 1/2 takaisin sijamuotoihin
Nominatiivi on sanan sanakirjamuoto. Yksikössä sillä ei ole päätettä: talo, kirje Monikossa pääte on -t: talot, kirjeet Nominatiivissa monikon pääte laukaisee astevaihtelun. matto: matot koko : koot kupu : kuvut Joissakin nominityypeissä astevaihtelu on toisinpäin. useissa -e-loppuisissa sanoissa: liite : liitteet, rae : rakeet konsonanttiin päättyvissä sanoissa: kuningatar : kuningattaret, ien : ikenet

5 Nominatiivi 2/2 takaisin sijamuotoihin
Nominatiivia käytetään subjektina Luisteleminen on hauskaa. Pojat kirmaavat nurmella. objektina (käytössä myös nimitys päätteetön akkusatiivi) Raportti täytyy palauttaa viikon kuluessa. Kirjeet lähetettiin maanantaina. predikatiivina. Lauantaiset häät olivat hauskat. Varo, portaat ovat liukkaat!

6 Genetiivi 1/3 takaisin sijamuotoihin
vastaa kysymyksiin kenen, minkä, keiden. Yksikössä pääte on -n: talo|n, kirjee|n Monikossa on monia päätteitä: -en prosentti|en -in poika|in -den yhtiöi|den -tten yhtiöi|tten -ten pien|ten Kun erotetaan genetiivin pääte nominista, saadaan selville sanan genetiivivartalo, johon useimmat päätteet liitetään. kännykkä : kännykä|n : kännykä-  kännykä|llä  kännykä|stä  kännykä|ksi

7 Genetiivi 2/3 takaisin sijamuotoihin
Genetiiviä käytetään ilmaisemassa omistajaa tai määritteenä Pekan laukku Helsingin yliopisto johtokunnan kokous kitaran soittaminen sopimuksen allekirjoittaminen kauniin punainen hämmästyttävän huonosti useimpien postpositioiden yhteydessä koulun edessä sängyn alta sinun vuoksesi

8 Genetiivi 3/3 takaisin sijamuotoihin
subjektina lauseenvastikkeissa, nesessiivilauseissa, ”on hauskaa” -lauseissa Lääkärin kuunneltua sydänäänet potilas pukeutui. Potilaan täytyy olla vastaisuudessa varovaisempi. Hänen on hyvä totella lääkärin neuvoja. objektina (käytössä myös nimitykset n-akkusatiivi tai päätteellinen akkusatiivi) Ottaisin yhden kahvin, kiitos. Pidimme esitelmän. predikatiivina. Onko tuo Ferrari Kimi Räikkösen? Ei, se on meidän.

9 Akkusatiivi on persoonapronominien ja kuka-pronominin objektin sijamuoto. on lauseessa totaaliobjektina. Persoonapronominien akkusatiivi minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät Kuka-pronominin akkusatiivi kenet. Tapasin Teron / hänet illalla. Tunnen Sinkkoset / heidät jo lapsuudesta. Kenet haettiin juhlista limusiinilla? Akkusatiivi on vastakohdassa partitiivin kanssa objektin sijana. Katso lisää kohdista Objekti, transitiivisuus ja intransitiivisuus ja Lauseenjäsenet.

10 Partitiivi 1/5 takaisin sijamuotoihin
vastaa kysymyksiin ketä, mitä millaista; keitä, millaisia; kuinka monta, kuinka paljon. ilmaisee tavallisesti rajaamatonta määrää: Max joi olutta ja söi voileipää! Poimiko Isabel sieniä? Saimme konsertissa kuulla ihania sävelmiä. Yksikössä partitiivilla on kaksi päätettä: -A valo|a, kenkä|ä -(t)tA sut|ta, taide|tta, veis|tä, maa|ta Katso lisää kohdasta Lausetyypit.

11 Partitiivi 2/5 takaisin sijamuotoihin
Partitiivia käytetään subjektina eksistentiaalilauseissa, tietyissä omistuslauseissa ja tietyissä muutos- ja tuloslauseissa Parkkihallissa on useita autoja. Hänellä on paljon serkkuja. (rajaamaton määrä) Minusta ei tullutkaan opettajaa. (negatiivinen lause) objektina Katson juuri Kaurismäen uutta elokuvaa. (prosessi) Emme löydä lompakkoa mistään. (negatiivinen lause) Syön parsaa. (rajaamaton määrä)

12 Partitiivi 3/5 takaisin sijamuotoihin
predikatiivina Ovatko nuo pojat veljeksiä? Kahvi on laihaa. lukumäärää ilmaisevissa lauseissa Meitä on neljä. Opiskelijoita saapui kahdeksan. toivotuksissa. Hyvää huomenta / syntymäpäivää / joulua! Onnea! Hauskaa matkaa! Mitä kuuluu? Kiitos, hyvää. Entä sinulle?

13 Partitiivi 4/5 määrän ilmauksissa
Lukusanojen jäljessä on YKSIKÖN PARTITIIVI poikkeus: yksi (1) Peterillä on kolme koiraa ja yksi kissa lippua on vielä jäljellä. Muiden määrän ilmausten jäljessä käytetään jaollisista sanoista YKSIKÖN PARTITIIVIA: vähän viiniä – vrt. vähän viinejä paljon mehua – vrt. paljon mehuja pussi kanelia kuppi kuumaa kaakaota 250 grammaa jauhelihaa joukko finskan opiskelijoita

14 Partitiivi 5/5 pre- ja postpositioiden yhteydessä
Jotkin pre- ja postpositiot vaativat partitiivia lähellä kirkkoa (mutta: kirkon lähellä) ilman ainuttakaan tenttisuoritusta ennen lounastaukoa pitkin maata, pitkin ostoskeskuksen käytäviä kohti auringonnousua vasten poliisin turvallista olkaa Häntä kohtaan tunnen viehtymystä! Opiskelemme elämää, emme koulua varten! Katso lisää kohdasta Partikkelit.

15 Objektin sijat 1/2 Partitiiviobjekti
Osaobjektin sija on partitiivi. Totaaliobjektin sijat ovat nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi. OBJEKTI ON PARTITIIVISSA, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy: Lauseessa on negatiivinen sana (kieltoverbi tai tuskin tms.). Jaksan tuskin palaakaan. Verbi vaatii partitiivia (ns. partitiiviverbi). Odotatko postia? Verbi tarkoittaa prosessia. Olen silittämässä paitaasi. Objekti tarkoittaa osaa jostakin tai rajaamatonta määrää. Saisinko tarjota marmeladia? Katso lisää kohdasta Objekti ja Lauseenjäsenet.

16 Objektin sijat 2/2 Totaaliobjekti
Jos ei ole syytä käyttää partitiivia, tarvitaan nominatiivi, genetiivi tai akkusatiivi, kun verbin ilmaisema tekeminen on tuloksellista lause on myönteinen objekti ilmaisee kokonaisuutta tai määräistä paljoutta. Objekti on päätteetön (nominatiivissa), jos verbi on passiivissa (Auto korjataan.) verbi on imperatiivissa (Korjaa auto!) verbi on täytyy, pitää (Auto täytyy korjata.) lause on tyyppiä: − (Minun) on hyvä tehdä objektiharjoitus. − Minulla on aikaa tehdä analyysi. − (Minusta) on hauskaa tehdä tämä tehtävä. Objekti on päätteellinen (genetiivissä tai akkusatiivissa), jos lauseessa on nominatiivimuotoinen subjekti. − Haluaisin ostaa jäätelön.

17 Essiivi 1/2 takaisin sijamuotoihin
on abstrakti, staattinen olosija, joka ilmaisee tilapäistä asemaa: Kake on kuriirina kaukoidässä. olosuhteita tai tilaa: Hanna on ollut jo neljä kuukautta sairaana. ehtoa: Sinuna en alkaisi haastaa riitaa. syytä: Isosiskona hänen olisi pitänyt ymmärtää asia. mielentilaa: Talousjohtaja kävi kuumana! Essiivin tunnus on -nA.

18 Essiivi 2/2 takaisin sijamuotoihin
Essiiviä käytetään myös ajanilmauksissa: juhlat ja viikonpäivät jouluna, pääsiäisenä, loppiaisena, helluntaina jos aikasanalla on attribuutti Ensi kesänä lähden lomalle Toscanaan. Kuumina kesäöinä meillä oli vaikeuksia nukkua. Tammikuun seitsemäntenä päivänä saimme kuulla tulokset. Minä viikonpäivänä sinulla on vapaata? Katso lisää kohdasta Ajanilmaukset.

19 Translatiivi 1/2 takaisin sijamuotoihin
on abstrakti, dynaaminen tulosija, joka ilmaisee tilan muutosta: Äiti tuli vihaiseksi. Sää muuttui tuuliseksi. Maija valmistui lääkäriksi. soveltuvuutta, riittävyyttä ja suhteutusta: Hänestä ei ole esiintyjäksi. Kaikki meni oikein hyvin ensikertalaiseksi. syytä tai tarkoitusta: Tule nyt minun mielikseni! Laura piti puheen hänen kunniakseen.

20 Translatiivi 2/2 takaisin sijamuotoihin
kuinka pitkäksi ajaksi tai miksi ajankohdaksi Lähdin matkalle viikoksi Ensi maanantaiksi on luvassa sadetta. Käyttö joissakin kiteytymissä: Terveydeksi! Onneksi olkoon! Muuta käyttöä: Käännä lauseet suomeksi. Tunnetko itsesi huonovointiseksi? Translatiivin tunnus on -ksi.

21 Sijamuotojen staattisuus ja dynaamisuus
Varsinaisista paikallissijoista inessiivi ja adessiivi ovat staattisia olosijoja. Olen Kiasmassa Mannerheimintiellä. (jossakin paikassa) Hannu on koomassa. (jossakin tilassa) Monisteet ovat Maikilla. (jonkun hallussa) illatiivi ja allatiivi ovat dynaamisia tulosijoja. Menen Kiasmaan Mannerheimintielle. (johonkin paikkaan) Hannu vajosi koomaan. (johonkin tilaan) Annoin monisteet Maikille. (jonkun haltuun) elatiivi ja ablatiivi ovat dynaamisia erosijoja. Tulen Kiasmasta Mannerheimintieltä. (jostakin paikasta) Hannu heräsi koomasta. (jostakin tilasta) Sain monisteet takaisin Maikilta. (jonkun hallusta)

22 Inessiivi takaisin sijamuotoihin
oleminen jonkin sisäpuolella: isossa luentosalissa välitön kosketus: käsineet kädessä, hattu päässä, kengät jalassa ajan ilmauksissa: tässä kuussa, viidessä minuutissa ilmaisee ainetta, jonka peitossa jokin on: olla veressä kiinteä yhteys: Pöydässä on neljä jalkaa. Muista kongruenssi: isoissa vesissä Huom.! Taipumattomia ovat aika, aimo, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku, viime: pikku paketeissa, viime kuussa, kelpo tuotteissa Muuta käyttöä: Olen naimisissa. Ovi on lukossa. Elämme avoliitossa. Inessiivin tunnus on -ssA.

23 Elatiivi takaisin sijamuotoihin
ulos sisäpuolelta: tulla kaupasta aine: tehty muovista alkuperä: peräisin Saksasta syy: kyynelehtiä onnesta aihe: keskustella politiikasta pois jostakin: ottaa hattu päästä Muuta käyttöä: Juontaja siirtyi sujuvasti asiasta toiseen. Pidän sinusta. Kiitos kahvista ja pullasta! Otitko jo selvää asiasta? Jäimme lomalle alkukesästä. Vauva syntyy loppusyksystä. Elatiivin tunnus on -stA.

24 Illatiivi takaisin sijamuotoihin
suunta sisään: Matkustin Tukholmaan. Heitin laatikkoon. liikkeen päätepiste, välitön kosketus: jalkaan osui ajan ilmauksissa: illasta iltaan Illatiivin tunnukset: yks. mon. vrt. nom. ja gen. _________________________________________ taloon taloihin talo, talo|n maahan maihin maa, maa|n harmaaseen harmaisiin harmaa, harmaa|n pylvääseen pylväisiin pylväs, pylvää|n varpaaseen varpaisiin varvas, varpaa|n Muuta käyttöä: Menen naimisiin. Laitoin oven lukkoon. Jäin ylitöihin. Jätin avaimet kotiin. Katso lisää kohdasta Astevaihtelu.

25 Adessiivi takaisin sijamuotoihin
päällä: korokkeella, lattialla läheisyydessä: ovella, kirkolla omistajana: Mäkisillä on koira. välineenä: Pelasin tietokoneella. Ajan autolla. ajan ilmauksissa: kevättalvella, yöllä, ensi luennolla paikan ilmauksissa: asemalla, Niemisillä, Piialla tavan ilmauksissa: Hän ylitti Atlantin uimalla. En tehnyt sitä tahallani. Kongruenssi tavalliseen tapaan: Tuo/lla nuore/lla kelpo poja/lla oli paljon kerrottavaa. Adessiivin tunnus on -llA.

26 Ablatiivi takaisin sijamuotoihin
pinnalta, läheisyydestä: pöydältä, jääkaapilta, Pekalta paikan ilmauksissa: asemalta, kioskilta ajan ilmauksissa: vuosi vuodelta, vuodelta 2005, kuudelta mitan yhteydessä: metri metriltä, 5 euroa kilolta ilmaisemassa ominaisuutta: pituudeltani, ammatiltasi, luonteeltaan ilmaisemassa alkuperää: Maijalta, Stockmannilta aistihavaintoverbien kanssa: Sinäpä näytät sievältä! Viini maistuu yllättävän happamalta. Kutsu iltajuhlaan tuntuu upealta. Hänen kertomuksensa kuulostaa jännittävältä. Ablatiivin tunnus on -ltA.

27 Allatiivi takaisin sijamuotoihin
kohti pintaa: tielle, pöydälle jonkun tai jonkin luokse: Juoksen junalle. Menen Kallelle. ilmaisemassa vastaanottajaa: Voitko kertoa hänelle? Lähetin ystävälleni kortin. ajan ilmauksissa: Seminaari siirtyy ensi vuodelle. Aistihavaintoverbit voivat vaihtoehtoisesti saada allatiivinkin. Suppilovahverot maistuivat herkullisille/herkullisilta. Muuta käyttöä: Lähdetkö kahville / lounaalle / kaljalle? Yhtäkkiä minulle tuli kamala kiire. Allatiivin tunnus on: -lle.

28 Abessiivi takaisin sijamuotoihin
Abessiivi ilmaisee, mitä ilman jokin on tai tapahtuu. Perheen ulkomaanmatka sujui ongelmitta. Pärjäsimme koko päivän rahatta, autotta ja kännykättä. Nykykielessä abessiivin sijaan käytetään tavallisesti sanaa ilman: Perheen ulkomaanmatka sujui ilman ongelmia. MA-infinitiivissä abessiivi ilmaisee, että tapahtuma tai tila ei toteudu. Lääkkeen ansiosta nukuin tuntematta lainkaan kipua. Tulos oli sama ikään ja sukupuoleen katsomatta. Abessiivia käytetään myös joissakin kiteytymissä ja sanonnoissa. muitta mutkitta syyttä suotta Abessiivin tunnus on -tta.

29 Komitatiivi takaisin sijamuotoihin
merkitys: ’jonkun kanssa’: Tulimme paikalle vaimoinemme. aina monikkomuotoinen: Daameineen hän oli upea ilmestys, mutta olihan hän muodin kuuluisin nimi maagisine katseineen, briljanttikoristeltuine housuineen ja paksupohjaisine mustine krokotiilikenkineen. Possessiivisuffiksi liitetään vain pääsanaan, ei adjektiiviin tai muihin määritteisiin: Lehtori saapui taas hyödyttömine harjoituksineen, mutta oivallisine esimerkkeineen! puhekielessä harvinainen lukuun ottamatta sanontoja: Tulen paikalle kimpsuineni ja kampsuineni. Komitatiivin tunnus on -ine ja omistusliite.

30 Instruktiivi takaisin sijamuotoihin
kuvaa keinoa, tapaa tai välinettä esiintyy yleensä vain monikollisissa, kiinteissä ilmauksissa liittyy monikkovartaloon. Kuulin asiasta omin korvin. Kaikin puolin hyvässä toimiva kaksio. Liisa tarkeni pakkasellakin paljain päin. Minun piti jättää jäähyväiset haikein mielin. Käsin tehdyt koristeet maksavat paljon. Lämpimin terveisin Liisa Huom. yksikkö: Lakon aikana on taivallettava jalan. Netissä on kaikenlaista tavaraa kaupan. Instruktiivin tunnus on -n.

31 Rektioita Rektiolla tarkoitetaan sitä, että sanan täydennys on tietyssä sijamuodossa. Puhumme venäläisestä kirjallisuudesta. (puhua + elatiivi) Oletko uskollinen minulle? (uskollinen + allatiivi) Jään tänään kotiin. (jäädä + illatiivi) Pidättekö joululauluista? (pitää + elatiivi) Sama rektio säilyy useissa verbistä johdetuissa nomineissa ja verbijohdoksissa: erota vanhemmista − ero vanhemmista käydä kirjastossa − kirjastossa käyminen mennä kauppaan − kauppaan meno asennoitua työhön − asenne työhön Aina muoto ei kuitenkaan ole sama: kiinnostua / olla kiinnostunut musiikista − kiinnostus musiikkiin Usein rektiot vaikuttavat epäloogisilta, ja ne kannattaa opetella ulkoa.

32 Nominien ja verbien rektioita 1/7
Elatiivi (mistä?) Esimerkkejä ahdistunut hermostunut innostunut onnellinen riippuvainen varma yksimielinen yllättynyt huolissa(an) mielissä(än) pahoilla(an) kuitti kuva antaa palautetta estyä etsiä katsoa kerätä Hannes on ahdistunut tilanteestaan. Olen hyvin hermostunut tulevasta tentistä. Me olemme innostuneita tanssimisesta. He ovat onnellisia perheenlisäyksestään. Jussi on riippuvainen tietokoneestaan. Hän tuntuu olevan varma asiasta. Johtokunta oli yksimielinen ideasta. En ollut lainkaan yllättynyt uutisesta. Äiti on huolissaan elintavoistani. Sinä olet selvästi mielissäsi uudesta asunnostasi. Olen pahoillani kaikesta. Tässä on kuitti ostoksesta. Onko albumissasi kuvia ylioppilasjuhlista? Lehtori antoi palautetta tutkielmastani. Estyimme tulemasta paikalle. Etsitkö vasaraa autotallista? (myös pihalta) Katsoitko sen elokuvan televisiosta? Naapurit keräävät omenoita maasta. (myös kadulta)

33 Nominien ja verbien rektioita 2/7
Elatiivi (mistä?) Esimerkkejä keskustella kieltäytyä kieltää kiinnostua kiusaantua koostua kuulla lakata lukea löytää ostaa ottaa pitää varoittaa ärsyyntyä Keskustelitteko eilen asiasta? Matti kieltäytyi asepalveluksesta. Äiti kielsi lasta ylittämästä katua yksin. Kiinnostuimme kovasti Vietnamista. Haastateltava kiusaantui tungettelevista kysymyksistä. Ihminen koostuu atomeista. En ole kuullut hänestä mitään. Lakkaa häiritsemästä minua! Luitko uutisen Hesarista? Löysin lompakkoni eteisestä. (myös lattialta) Ostin kaupasta maitoa. (myös torilta) Ottaisitko meistä valokuvan? (myös -lta: Poliisi otti aseen pois ryöstäjältä.) Pidämme valtavasti makeisista. Varoitan sinua tulemasta yhtään pidemmälle! Isä ärsyyntyy huonosta kalansaaliista. Katso lisää MA-infinitiivistä kohdasta Verbien infiniittirakenteet.

34 Nominien ja verbien rektioita 3/7
Illatiivi (mihin?) Esimerkkejä kiinnostus lääke muutos näkökulma olla sidoksissa asennoitua hukkua hävitä ihastua istua / istuutua joutua juosta jäädä kerääntyä kiirehtiä Kiinnostukseni matkailuun kasvaa vuosi vuodelta. Liikunta on lääke masennukseen. Muutos parempaan on tulossa. Näkökulma asiaan on hiukan suppea. Tapahtumat ovat selvästi sidoksissa toisiinsa. Lupaan asennoitua tähän positiivisesti. Pilkkijä hukkui heikkoihin jäihin. Kissa hävisi kuin tuhka tuuleen. Ihastuimme Barcelonaan. Istuimme pöytään ruokailemaan. Tuttavani joutui vankilaan. (myös sairaslomalle) Juoksimme kilpaa kouluun. (myös asemalle) Jäimme kotiin. (myös mökille) Festivaaliyleisö kerääntyi lavan eteen. (myös kadulle) Kiirehdimme töihin. (myös kurssille)

35 Nominien ja verbien rektioita 4/7
Illatiivi (mihin?) Esimerkkejä kokoontua kuulua kuolla mennä myöntyä osallistua ottaa yhteys pysähtyä suhtautua tottua tutustua rakastua unohtaa unohtua valmistautua He kokoontuivat hotellin aulaan. (myös torille) Hän kuuluu olympiajoukkueeseen. Raija oli kuolla aivokalvontulehdukseen. Mennään kotiin! (myös kuntosalille) Myönny siihen vaatimukseen! Hän osallistuu opettajainkokoukseen. (myös kurssille) Osallistujat ottivat yhteyttä järjestäjiin. Pysähdy seuraaviin liikennevaloihin. Suhtaudutteko skeptisesti ajatukseen? Olen jo tottunut lumettomaan talveen. Oletteko jo tutustuneet Itkosen uusimpaan teokseen? Sanna on rakastunut Kalleen. Sirkka unohti avaimet autoon. (myös pöydälle) Avaimet unohtuivat autoon. (myös pöydälle) Lenni on valmistautunut esitelmään huolellisesti.

36 Nominien ja verbien rektioita 5/7
Inessiivi (missä?) Esimerkkejä epäonnistua etevä huijata huolellinen hyvä voitto Epäonnistuin tentissä täydellisesti. Hän on etevä suunnistuksessa. Huijattiinko sinua kaupoissa? Opettaja on huolellinen työssään. Merja on hyvä kaikessa! Voitto pelissä sai minut iloiseksi. Inessiivi tai adessiivi käydä istua oleskella olla nukkua pysyä seisoa viihtyä viipyä Kävimme eilen teatterissa / torilla. Rauno istuu nojatuolissa / sohvalla. Nuoriso oleskelee puistossa / torilla. Ruoka on pöydässä / lattialla. Vaari nukkuu riippumatossa / patjalla. Pysykää kannassanne / paikoillanne! Peura seisoi syrjässä / tiellä. Viihdytkö hyvin ravintolassa / kirpputorilla? Isä viipyy kauan työssä / matkalla.

37 Nominien ja verbien rektioita 6/7
Allatiivi (mille, kenelle?) Esimerkkejä allerginen antaa rehellinen sopiva tyypillinen kertoa sopia / kelvata Simo on allerginen äyriäisille. Anna minulle anteeksi! Olkaamme rehellisiä toisillemme. Tuo puku on juuri sopiva Lotalle. Äh, se on erittäin tyypillistä Pertille. Kerro salaisuus minulle. Sopiiko se Hannulle? Ablatiivi (miltä?) kuulostaa näyttää tuntua vaikuttaa puuttua säästyä Satu kuulosti puhelimessa surulliselta. Täälläpä näyttää hienolta! Kipu tuntuu viiltävältä. Asia vaikutti selvältä. Tuo moniste puuttuu minulta. Säästyimme ikävyyksiltä. Ablatiivi tai allatiivi haista maistua tuoksua Käytävässä haisee kamalalta / kamalalle. Ruoka maistuu herkulliselta / herkulliselle. Tuoksutpa sinä tänään hyvältä / hyvälle.

38 Nominien ja verbien rektioita 7/7
Essiivi (minä?) Esimerkkejä esiintyä käyttää pitää pysyä toimia työskentelee Mies esiintyi poliisina. Käytän autoani varastona. Pidän häntä hiukan hölmönä. Maito pysyy hyvänä jääkaapissa. Hän toimii nykyisin sisustussuunnittelijana. Leena työskentelee tarjoilijana. Translatiivi (miksi?) julistaa kutsua muuttua määrätä nimittää opiskella päästä saada sanoa tulla tuntea valita valmistua Suomi julistettiin itsenäiseksi vuonna 1917. Kutsumme koiraamme Pörröksi. Sää on muuttunut talviseksi. Hänet määrättiin pöytäkirjantarkastajaksi. Uudeksi johtajaksi nimitettiin Ville Vallaton. Timo opiskelee arkkitehdiksi. Pääsin ylioppilaaksi monta vuotta sitten. Saitko esseen valmiiksi? Kirsiä sanotaan ”Kikaksi”. Tulin lahjasta hyvin iloiseksi. Tunnetko itsesi huonovointiseksi? Presidentiksi valittiin Tarja Halonen. Kirsi valmistui maisteriksi.