Tohtorien uraseurannan satoa ja tuloksia Työelämää ja opintoja –iltapäivä 27.8.2008 Jukka Mäkinen, TaY | U&R.

Esitys aiheesta: "Tohtorien uraseurannan satoa ja tuloksia Työelämää ja opintoja –iltapäivä 27.8.2008 Jukka Mäkinen, TaY | U&R."— Esityksen transkriptio:

1 Tohtorien uraseurannan satoa ja tuloksia Työelämää ja opintoja –iltapäivä 27.8.2008 Jukka Mäkinen, TaY | U&R

2 Tohtoreiden työllisyys Tohtoreiden uraseuranta-aineisto: kohderyhmänä vuosina 2004-2005 valmistuneet; kysely toteutettiin vuonna 2007. Valtakunnallisen aineiston N~1183, josta Tampereen yliopistosta valmistuneiden N~121.  Hieman useampi kuin joka kymmenes tohtoreista on kokenut työttömyyttä tutkinnon suoritettuaan.  Työttömyys on ollut keskimääräistä yleisempää humanisteilla, yhteiskuntatieteilijöillä ja luonnontieteilijöillä.  Työllisyydessä ei esiinny kokonaistasolla alueellisia eroja: poikkileikkaustilanteissa puoli vuotta ennen ja jälkeen valmistumisen sekä tutkimusajankohtana se vaihteli kahdesta neljään prosenttia.  Tohtorin tutkinto vakiinnuttaa ammatillista asemaa: ennen tutkinnon suorittamista noin kolmannes oli vakituisessa työssä, tutkinnon suorittamisen jälkeen jo joka toinen.

3 Tohtorin tutkinnon suorittaneiden sektori- ja toimialakohtainen sekä alueellinen sijoittuminen  Enemmistö tohtorin tutkinnon suorittaneista sijoittuu julkiselle sektorille tutkimus- ja koulutustehtäviin.  Yksityinen sektori työllisti ainoastaan 15 prosenttia tutkinnon suorittaneista ja yrittäjänä toimi kolme prosenttia tutkimukseen osallistuneista.  Pääkaupunkiseudun yliopistoista valmistuneista yli kaksi kolmannesta oli työllistynyt opiskelupaikkakunnalle, Tampereella opiskelleista samoin oli tehnyt joka toinen.  Helsingin alueen vetovoima on vahvaa: muissa yliopistokaupungeissa opiskelleista joka kymmenes oli siirtynyt pääkaupunkiseudulle töihin.

4 Tohtorin tutkinnon suorittaneiden ammatillinen sijoittuminen  Tohtoreiden yleisin ammattiryhmä oli tutkijat (38 %), toiseksi suurin opettajat (21 %) ja kolmanneksi suurin potilas- ja asiakastyön ammattilaiset (15 %). Tampereen yliopistossa väitelleiden tilanne noudattelee pääpiirteissään valtakunnallista tilannetta.  Kolmannes vastaajista ilmoitti työhönsä sisältyvän johtamistehtäviä.  Kolmannes vastaajista piti tutkimusosaamista tärkeimpänä työn edellyttämänä taitona, ja sen tärkeyttä painottivat myös muut kuin tutkijan tehtävissä toimivat.  Toiseksi tärkeimpänä pidettiin substanssiosaamista, eli alan tuntemusta ja opetusosaamista. Nämä alueet korostuivat joka viidennessä vastauksessa.

5 Tohtorikoulutus ja työ I  Tohtoreiden työ vastasi verrattain hyvin koulutustasoa; vain muutama prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi, ettei työ ollut koulutustasoa vastaavaa.  Yli puolet vastaajista ilmoitti käyttävänsä jatkuvasti työssään opintojensa antamia tietoja ja taitoja.  Tohtorinkoulutus vaikuttaa myönteisesti tilanteeseen työpaikalla: yleisin muutos on palkankorotus, toiseksi yleisin vaativammat tehtävät ja monet ovat myös työllistyneet uuden työnantajan palvelukseen.  Valtakunnallisessa aineistossa bruttotulojen keskiarvo on 3693 euroa (miehillä 3895e, naisilla 3515e). Tampereen yliopistossa väitelleillä keskipalkka oli hieman keskimääräistä korkeampi, 3980 euroa.

6 Tohtorikoulutus ja työ II  Tohtoreiden työtyytyväisyys on varsin korkeaa. Vastaajat pitivät työtään mielenkiintoisena ja katsoivat tehtäviensä olevan monipuolisia ja mahdollistavan osaamisen kehittämisen. Työn koettiin olevan myös haasteellista, itsenäistä ja vastuullista.  Työtä kohtaan koetussa tyytyväisyydessä ei ole alueellisia eroja tohtoreiden välillä. Työ koetaan sisällöllisesti antoisana, mutta toisinaan myös henkisesti kuormittavana ja paljon voimavaroja vaativana.

7 Tohtoreiden ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi I  Tohtoreilta kysyttiin, millaisia asioita tutkijakoulutuksessa pitäisi kehittää koulutettavien työmarkkina-aseman vahvistamiseksi.  Viisi tärkeintä kehittämisaluetta olivat seuraavat: työnantajayhteistyön kehittäminen (mainittu n. 20 % vastauksista), tutkimusosaamisen käytännönläheisyyden ja soveltamistaidon kehittäminen (mainittu 15 % vastauksista), vuorovaikutustaitojen valmennus (mainittu n. 15 % vastauksista), työmarkkina-asemaan vaikuttaminen (so. tohtorikoulutuksen supistaminen ja tutkijavirkojen perustaminen; mainittu hieman yli 10 % vastauksista) sekä työmarkkinatiedon ja työnhaun taitojen valmennus (mainittu hieman alle 10 % vastauksista).  Myös johtamis-, hallinto- ja projektiosaamisen valmennusta toivottiin (kumpaakin alle 10 % vastauksista).

8 Tohtoreiden ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi II  Työnantajayhteistyön kehittämistä toivottiin erityisesti kasvatustieteellisen, kauppatieteellisen, luonnontieteellisen ja teknillisen sekä maatalous-metsätieteellisen koulutuksen saaneet.  Työmarkkinoihin vaikuttamista toivoivat erityisesti humanistit ja yhteiskuntatieteilijät. Heistä keskimääräistä suurempi osa oli myös kirjannut tutkimuksen käytännönläheisyyden ja soveltamisen valmiuksien kehittämisen toiveekseen, minkä voi nähdä viittaavan tutkinnon hyödynnettävyyden pulmiin työmarkkinoilla.

9 Lähteet  Haapakorpi, Arja (2008) Tohtorien varhaiset urat ja tohtorikoulutuksen merkitys työelämässä  Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut (2008) Tohtorien uraseuranta. Vuosina 2004-2005 tohtorin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille.