YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Kalastuksen taloustiede

Esitys aiheesta: "YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Kalastuksen taloustiede"— Esityksen transkriptio:

1 YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Kalastuksen taloustiede
Marko Lindroos

2 Luentoteemat I Johdanto II Schäfer-Gordon malli III Säätely
IV Kansainväliset kalastussopimukset

3 Schäfer-Gordon malli Gordon (Journal of Political Economy 1954), Schäfer (1957), Scott (JPE 1955) Vaihtoehdot joita vertailemme: Biologinen optimimointi (MSY) Taloudellinen optimimointi Vapaa kalastusoikeus (open access)

4 Biologia Logistinen kalakanna kasvufunktio F(x)
Kasvun oletetaan riippuvan vain kalakannan kalakannan biomassasta x Biomassa tarkoittaa kalakannan painoa. Esim: Norjan kevätkutuinen silli suurimmillaan 10 miljoonaa tonnia. Muita kasvuun vaikuttavat tekijät esim. Ikäjakauma Ravinto Kilpailu Elinympäristö

5 Logistinen kasvufunktio
(1) R: kasvuparametri, kyky lisääntyä x: kalakanta K: ekosysteemin kantokyky, luonnon tasapaino F(x): kalakannan kasvuvauhti

6 Logistinen kasvufunktio

7 Maksimikasvun tuottava kalakanta
Maksimikasvu löytyy kohdasta, jossa kasvufunktion derivaatta kannan suhteen on nolla: Graafisesti!

8 Maksimikasvu Maksimikasvu saadaan sitten sijoittamalla x=K/2 kasvufunktioon:

9 Logistinen kasvufunkto
R=1, K=10

10 Tuotanto Oletetaan että tuotantofunktio on lineaarinen kalastuspanoksen E ja kalakannan x suhteen: (4) E: kalastuspanos, esim. alusten lukumäärä, kalastustunnit tai päivät q: pyydystettävyyskerroin, kalastusvälineen teknologia h: saalismäärä biomassana

11 Kestävyys (sustainability)
Kestävyyden määritelmä: F(x) = h Kestävyys tarkoittaa tässä siis sitä että pitkällä aikavälillä kalakannan taso pysyy muuttumattomana, kun tuotanto eli saalis = kasvu. Monesti puhutaan ns. steady state:sta. Lasketaan seuraavaksi kestävä kalakanta hyödyntämällä tätä kestävyyden määritelmää:

12 Kestävä kalakannan koko kalastuspanoksen funktiona
Kestävä kalakanta Graafisesti! Kestävä kalakannan koko kalastuspanoksen funktiona Mitä suurempi kalastuspanos (E) sitä pienempi kestävä kalakanta

13 Kestävä kalakanta kalastuspanoksen funktiona
R=1 K=10 q=0.5

14 Kestävä saalis kalastuspanoksen funktiona
Kestävä saalis saadaan puolestaan sijoittamalla kestävän kannan yhtälö: tuotantoyhtälöön: Graafisesti Kestävä saalis kalastuspanoksen funktiona

15 Millä kalastuspanoksen määrällä saadaan suurin kestävä saalis?

16 Maximun sustainable yield (MSY)
Sijoitetaan äsken laskettu kalastuspanoksen määrä kestävän saaliin yhtälöön

17 Kestävä saalis kalastuspanoksen funktiona
R=1 K=10 q=0.5

18 Kalakannan koko kun kalastetaan MSY verran

19 Yhteenveto Kun ei huomioida hinta ja kustannusparametreja

20 Talous Oletukset: kalan hinta (per kg tai tonni) p on vakio (esim. maailmanmarkkinahinta johon kalastajat eivät voi vaikuttaa) kalastuspanoksen yksikkökustannus c vakio (rajakustannus) Seuraavaksi laskemme taloudellisesti optimaalisen kalastuspanoksen. Oletamme, että kalastusta hoitaa yksi kalastaja (ns. sole owner), esim. valtio joka omistaa kalakannan.

21 Taloudellisesti optimaalinen kalastuspanos
Maksimoidaan kestäviä voittoja valitsemalla kalastuspanos E. FOC: Graafisesti!

22 Taloudellisesti optimaalinen kalastuspanos
R=1 K=10 q=0.5 p=1 c=1

23 Taloudellisesti optimaalinen kalakanta
Sijoitetaan optimi E kestävän kalakannan yhtälöön

24 Taloudellisesti optimaalinen kalakanta
R=1 K=10 q=0.5 p=1 c=1

25 Taloudellisesti optimaalinen saalis
h*=qE*x*

26 Taloudellisesti optimaalinen saalis

27 Biologinen vs taloudellinen optimi

28 Biologinen vs taloudellinen optimi
(X) Saalis Voitto Biologi-nen 1 5 2.5 1.5 Taloudel-linen 0.8 6 2.4 1.6

29 Taloudellinen vs. biologinen optimi
Vertailu MSY-kalastuspanokseen: Ainoastaan silloin kun hinnat ja kustannukset ovat nollia (tai niitä ei huomioida) taloudellinen optimi on yhtä kuin MSY. Muissa tapauksissa optimikalastuspanos on pienempi kuin MSY-kalastuspanos  Taloudellisesti optimaalinen kalakanta > biologisesti optimaalinen kalakanta

30 Komparatiivinen statiikka
Optimaalinen E riippuu sekä biologisista että taloudellisista parametreista. Komparatiivinen statiikka: dE/dR > 0 dE/dK > 0 dE/dc < 0 dE/dp > 0 dE/dq ?

31 Vapaa kalastusoikeus Oletetaan että kalakantaa ei säädellä ja kaikilla on vapaa pääsy kalastamaan. Tällöin positiiviset voitot houkuttelevat alalle uusia kalastusaluksia. Alalle tulee yrityksiä niin kauan kunnes voitot menevät nollaan. Tässä taloudellisessa tasapainossa kenenkään ei kannata tulla alalle eikä kenenkään poistua.

32 Vapaan kalastusoikeuden kalastuspanos

33 Vapaa kalastusoikeus

34 Taloudellinen optimi vs. open access
Vapaan kalastusoikeuden kalastuspanos on kaksinkertainen taloudelliseen verrattuna Jos kalastuspanos määritellään kalastusaluksina, voimme päätellä että vapaa kalastusoikeus luo liikakapasiteettia. Koska voitot ovat nollassa (pienempi kuin optimi), vapaa kalastusoikeus on aina taloudellisesti tehoton.  Taloudellinen liikakalastus Graafisesti!

35 Yhteenveto Säätely (E) (X) Saalis Voitto 1.6 2 1 5 2.5 1.5 0.8 6 2.4
Ei 1.6 2 Biologi-nen 1 5 2.5 1.5 Taloudel-linen 0.8 6 2.4