Suomen teatterihistoria 1890-luvulta vuoteen 1918

Esitys aiheesta: "Suomen teatterihistoria 1890-luvulta vuoteen 1918"— Esityksen transkriptio:

1 Suomen teatterihistoria 1890-luvulta vuoteen 1918

2 Suomalainen Kansanteatteri 1887–99
Aspegrénit erosivat Suomalaisesta Teatterista 1887 ja perustivat koko maata palvelevan kiertueteatterin Kouluttivat uuden näyttelijäpolven Yksityisteatterille ei myönnetty julkista tukea

3 Svenska Inhemska Teatern 1894
Suomenruotsalaiset näyttelijät perustivat koko maata palvelevan kiertueteatterin Osa taiteilijoista otettiin Ruotsista Suuria vaikeuksia päästä julkisen tuen ja tunnustuksen piiriin Tärkein tukialue Turku; muutti 1919 nimensä Åbo Svenska Teateriksi

4 Suomalainen Maaseututeatteri 1899
Seisomassa: Aapo Pihlajamäki, Kosti Elo, Simo Osa, Robert Reino, Aleks Tamminen, Iivari Paatero, Vilho Laakkonen, Kalle Halonen, Anna Torvinen, Aino Vuorio, Kaarlo Silanen Istumassa: Tilda Raitio-Vuori, Rosa Pulkkinen, Paula Nikulainen, Hilda Martin, Aura Innanen, Albert Kerttula, Aino Halonen, Aili Itkonen, Aaro Itkonen Perustettiin Suomalaisen Kansanteatterin (1887–99) ja Uuden Teatterin (1897–99) pohjalle näiden toiminnan vakiinnuttamiseksi; osakeyhtiö, jonka kotipaikka Viipuri, mutta toimintasäde koko maan ”maaseutukaupungeissa”

5 Kasimir Leino (1866–1919) Esteetikko, runoilija, näytelmäkirjailija, teatterikentän uudistaja, ohjaaja, teatterinjohtaja Suomalaisen Teatterin ohjaaja 1895–96 Suomalaisen Maaseutu-teatterin johtaja 1899–1903 Suomen Näyttämön perustaja ja johtaja 1903–04

6 Tampereen Teatteri 1904 Suomen Näyttämön toimintaidean jatkaja: Länsi-Suomea palveleva kiertueteatteri Muuttui jo 1910-luvulla Tampereen paikallisteatteriksi Perustaja näyttelijä, näytelmäkirjailija, teatterinjohtaja Kaarle Halme (oik.)

7 Kaarle Halme ja Hilma Rantanen
Bergbomin teatterista 1901 eronnut näyttelijäpari, aktiivisia teatterikentällä 1912 asti: Helsingin Työväenteatteri, Suomalainen Maaseututeatteri, Tampereen Teatteri, Kansan Näyttämö Puheilmaisun uudistajia ja opettajia Halme myös näytelmäkirjailija ja elokuvaohjaaja Rantanen myös Tallinnan Estonia-teatterin ja Uuden Teatterin (1916–17) johtaja

8 Kansanteatterit Folkteatern 1899 sulautettiin 1907 Svenska Teaterniin
Kansan Näyttämö 1907 johtajina Kaarle Halme ja Mia Backman (oik.) Työväenteatterit kansanteattereina

9 Työväenteatterit nousivat 1890-1920-luvulla palkkasivat usein johtajia
osa kehittyi puoliammattimaisiksi ohjelmisto viihteellistä, aatteellista vaadittiin työväenjärjestöistä loivat paikallisteatteriverkon perustan

10 1890-luvun kirjailijoita Uusi kirjailijapolvi astui 1890-luvulla esiin

11 J. H. Erkko (1849–1906) Runoilija ja näytelmä-kirjailija
Kansallisromanttiset näytelmät ja 1900-luvulla: Aino (1893) Kullervo (1895) Pohjolan häät (1902)

12 K. A. Tavaststjerna (1860–98) Ruotsinkielinen näytelmäkirjailija ja 1890-luvulla ”Ensimmäinen suomenruotsalainen kirjailija” Näytelmiä käännettiin

13 Arvid Järnefelt (1861–1932) Näytelmäkirjailija, tolstoilainen
Historialliset aatedraamat ja 1900-luvun vaihteessa Symbolismin merkki-teos Kuolema (1903) kv. kirjailija

14 Kansallisteatterin johtajakriisi
Kaarlo ja Emilie Bergbomin jälkeen useita johtajia ja apulaisjohtajia ennen kuin Eino Kalima (pääjohtaja 1917) vakiinnutti asemansa Kuvassa Eino Kalima, Joose Mikkola, V. A. Koskenniemi, Maila Talvio

15 Jalmari Finne Kriitikko, kirjailija, ohjaaja, teatterinjohtaja
Bergbomin apulainen 1896–1904 Suomalaisen Maaseutu-teatterin johtaja 1904–07 ja 1913–14 Suosi musiikkiteatteria Satiirit, hist. draamat

16 Johannes Linnankoski (1869–1913)
fennomaaninen toimittaja uusromanttinen näytelmäkirjailija raamatunhistorialliset draamat: Ikuinen taistelu, Simson ja Delila tukkilaisromantiikka: Laulu tulipunaisesta kukasta (1905)

17 Maiju Lassila (1868–1918) Toimittaja, liittyi 1916 sosialisteihin ja tapettiin 1918 Käytti useita salanimiä Kansankomediat suosittuja teatteriohjelmistoissa: esim. Nuori mylläri (1912); romaani Tulitikkuja lainaamassa (1910) dramatisoitiin tuoreeltaan

18 Eino Leino (1878–1926) Kriitikko, runoilija, näytelmäkirjailija
Aktiivinen teatteri-keskustelija 1890-luvun lopulta 1910-luvulle Historialliset ja kalevalaiset näytelmät ”Pyhän draaman” ohjelma ja 1910-luvun taite

19 Alexander Uexküll-Gyllenband
Baltiansaksalainen filosofi, Ida Aalbergin aviopuoliso Pyrkimys teatterinuudistajaksi Suomessa 1910-luvulla (”Ida Aalberg -teatteri”) Esikuva Konstantin Stanislavski ja Moskovan Taiteellinen Teatteri

20 Svenska Teaternin kansallistaminen
1916 Svenska Teatern muuttui suomenruotsalai-seksi kulttuurilaitokseksi Suomenruotsalaisia näyttelijöitä koulutti Nicken Rönngrenin (oik.) johtama oppilaskoulu Teatterinjohtaja tanskalainen Adam Poulsen (vas.)

21 Mikael Lybeck ja Runar Schildt
Suomenruotsalaisia näytelmäkirjailijoita Lybeck liittyy symbolismiin: Ödlan (Sisilisko 1910) Schildt Svenska Teaternin apulaisjohtaja 1913–15 Suuri haave (1923), Hirsipuumies (1924)

22 Maria Jotuni (1880–1943) Moderni näytelmäkirjailija, tarkka sarkastinen kyyninen armoton ihmiskuva Miehen kylkiluu (1914) Kultainen vasikka (1918) Tohvelisankarin rouva (1924) aiheutti kulttuuriskandaalin Klaus, Louhikon herra (1943) Huojuva talo (1963) postuumisti julkaistu romaani

23 Elli Tompuri Kansallisteatterista 1906 eronnut näyttelijä
Omat tähtikiertueet Berliinin Lessing-teatterin näyttelijä 1908–10 Vapaa Näyttämö 1919–21

24 Aarne Orjatsalo Kansallisteatterista 1904 eronnut näyttelijä
Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri osallistui työväenteattereiden profiilin muokkaamiseen Osallistui 1918 sisällissotaan punaisten puolella, maanpaossa 1918–29