Biopolitiikan ulottuvuudet; terminologinen jaottelu

Esitys aiheesta: "Biopolitiikan ulottuvuudet; terminologinen jaottelu"— Esityksen transkriptio:

1 Biopolitiikan ulottuvuudet; terminologinen jaottelu
paljaan elämän politiikka (Agamben) thanato- eli kuolemanpolitiikka elämän politiikka eli varsinainen biopolitiikka (Foucault)

2 Valta Foucault’n mukaan
ei ominaisuus eikä omaisuutta ei palaudu vallanhaltijaan eikä instituutioon valtaa on vain käytettäessä eli aktualisoituneena historiallisesti erityinen

3 Biopoliittinen yhteinen asia tai ongelma (res publica) kiistanalaisuus ja kamppailu poliittinen/epäpoliittinen

4 Biovallan piirteet huolenpito (paimenvalta) katalysoiva immanentti, joustava

5 Biovallan käsite suuntaa katseemme kolmeen elementtiin, jotka
liittyvät mihin tahansa transformaatiioon – elintärkeitä elämän- proseseja koskevaan tietoon, valtasuhteisiin, jotka ottavat kohteekseen ihmiset elävinä olentoina sekä subjektivoitu- misen muotoihin, joiden kautta subjektit työstävät itseään elävinä olentoina. * Paul Rabinow & NikolasRose: ‘Biopower today’(2006), s. 215

6 Biovalta  Biopolitiikka
elämää ja eläviä koskeva tieto Elämään sekaantuva valta henkilökohtainen elämä tietoa ja totuutta sekä tiedon “tuotantoehtoa” koskeva kamppailu kamppailu siitä, mihin elämään tulisi sekaantua ja miten suunnata ja voimistaa) kamppailu omasta elämästä

7 (...) Lääketiede (medicine) on kenties vanhin alue, jossa voidaan havaita totuuspelien, vallan ja etiikan olevan suhteessa subjektiin sekä hyvän elämän tai kukoistavan elämän, kuten antiikin kreikkalaiset olisivat sanoneet, mahdollisuuksiin. * Paul Rabinow & NikolasRose: ‘Biopower today’(2006), s. 200

8 ’Elämä’ biopolitiikassa
runsaus ja moninaisuus aktiivisuus, ”luovuus” muuttuvuus ja muokattavuus = historiallisuus

9 Syytä siihen, miksi asetettiin kysymys ihmisestä – erityisesti ihmisestä elävänä olentona, jolla oli erityinen suhde mihin eläviin olentoihin – on etsittävä historian ja elämän suhteen uudesta muodosta, tuosta elämän kaksoisasemasta. Elämä sijoittuu samanaikaisesti historian ulkopuolelle – sen biologisena kehyksenä – ja inhimillisen historian sisäpuolelle, jonne sen tieto- ja valtatekniikat pystyvät tunkeutumaan. * Michel Foucault: Seksuaalisuuden historia, s. 102

10 Kolme näkökulmaa politisoituneeseen elämään
elämä tiedon eli tieteiden kohteena arkinen elämä talouden elämä

11 Foucault’n (ihmis)tiedon arkeologia
Naissance de la clinique, 1963 Les mots et les choses, 1966 L’Archéologie du savoir, 1969 (suom. Tiedonarkeologia; Vastapaino, 2005) kohde: tieteellisen tiedon positiivinen tiedostamaton, historiallinen a priori Martin Kusch: Tiedon kentät ja kerrostumat (1993)

12 ’Ihminen’ – episteeminen figuuri (Foucault: Sanat ja asiat)
tiedon objekti ja subjekti tietoisuuden ja järjen tyyssija/ajattelematon historiallisuus

13 Elämä tiedollisena hybridinä
BIOLÄÄKETIETEELLINEN * elämä kuoleman ja rajallisuuden kautta PATOLOGINEN PSYKOTEKNOLOGINEN * reagoitu, suuntautunut, koettu elämä * yksilön elämä PSYKOLOGINEN SOSIAALITEKNOLOGINEN * jaettu, yhteinen elämä YHTEISKUNTA (sosiaalinen)

14 ‘Elämä’ politiikassa: jokapäiväinen elämä
* olosuhteet, ehdot, välttämättömyydet * elämisen tavat, suuntaaminen ja pyrkimykset (Lebensführung) * hyvä elämä # Charles Taylor: arkielämän affirmaatio # Hannah Arendt: Vita activa Toiminta (action) Työ (Labor) * välttämättömyys * uusintaminen Valmistaminen (Work)