Havainto. Taivaalla näkyvistä kohteista tutuimpia on Otava, eli Ursa Major (Iso Karhu) Se kiertyy öisellä vaelluksella Pohjantähden ympärillä.

Esitys aiheesta: "Havainto. Taivaalla näkyvistä kohteista tutuimpia on Otava, eli Ursa Major (Iso Karhu) Se kiertyy öisellä vaelluksella Pohjantähden ympärillä."— Esityksen transkriptio:

1 Havainto

2 Taivaalla näkyvistä kohteista tutuimpia on Otava, eli Ursa Major (Iso Karhu) Se kiertyy öisellä vaelluksella Pohjantähden ympärillä.

3 Havainto

4 Tähtikuvion muoto säilyy kuitenkin samanlaisena niin vuorokauden kuin koko vuoden ajan.

5 Havainto

6 Tutkimus Miksi tähtien keskinäinen asema pysyy samana, vaikka Maapallon asema niiden suhteen vaihtelee vuoden kuluessa? Muuttuuhan metsässäkin puiden keskinäiset asennot, kun niitä katsotaan eri suunnista. Sitä enemmän, mitä lähempänä puut ovat ja mitä enemmän katselusuunta muuttuu.

7 Tutkimus

8 Vastausta on vaikea löytää ainakaan yksinkertaisilla havaintovälineillä saaduista tuloksista. Siksi taivaan kohteet onkin historiallisesti jaettu neljään kategoriaan. Suhteessa muihin liikkuvat Aurinko, Kuu ja planeetat sekä paikallaan toisiinsa nähden pysyvät kiintotähdet. Selitystä kiintotähtien paikallaan pysyvyydelle on haettava lähteistä, ei omista havainnoista.

9 Selitys Kiintotähdille on ainakin kaksi loogista selitystä. 1.Tähtien asema on todellakin muuttumaton toisiinsa nähden. Tämä käsitys on vallalla hyvin pitkään. Yleensä tähtien kuviteltiin olevan kiinni taivaanpallossa.

10 Selitys

11 2. Tähdet ovat niin kaukana, että niiden keskinäisen aseman muutos suhteessa Maahan on hyvin vaikea havaita Maapallon kiertoradan ääripäissäkin. Sitä paitsi pitkään kuviteltiin Maan olevan koko maailmankaikkeuden keskipiste, joten tämä keino tarkistaa tähtien aseman muuttumattomuus tuli ajankohtaiseksi vasta, kun Aurinkokunnan rakenne ja Maan asema siinä selvisi 1500-luvulla.

12 Selitys Tämä parallaksiksi kutsuttu ilmiö on lähimpienkin kiintotähtien osalta niin pieni, että se havaittiin ensimmäisen kerran tarkoilla optisilla mittalaitteilla vasta vuonna 1836. Maata lähimmän tähden vuotuinen parallaksi vastaa 5 mm poikkeamaa 1 km:n matkalla. Ilmiön paljastavat mittaukset teki saksalainen Friedrich Bessel.

13 Selitys

14 Selityksen yleistys Tiedekeskus Heurekassa on rakennettu malli, jossa Otavan tähtien todelliset asemat toisiinsa nähden ovat mittakaavassa 1:60 000 000 000 000 000 1 cm Heurekassa vastaa 600 000 miljoonaa kilometriä. Näin voidaan tarkastella, miltä tähtikuvio näyttäisi jostain muusta suunnasta kuin Maapallolta katsottuna.

15 Selityksen yleistys

16 Liikkumalla Heurekassa, voidaan kätevästi ”tarkastella” Otavaa eri suunnista. Tähtikuvio ei näytäkään kaikista suunnista meille niin tutulta kauhalta. Tässä video Otavan katselusta Heurekassa P1110272.MOVP1110272.MOV