Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT"— Esityksen transkriptio:

1 Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT
Kliininen opettaja HY/HYKS

2 Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy
vaihteleva, ainakin osittain laukeava keuhkoputkien ahtautuminen hengitysteiden lisääntynyt herkkyys monille ärsykkeille (hyperreaktiviteetti)

3 Astma on luonteeltaan vaihteleva
Allergeeni Infektio Rasitus Kylmä ilma Paljon Oireita Avaava lääke tarvittaessa Visa hur astma varierar över tiden och triggas av olika faktorer som inte alltid kan påverkas av patienten eller doktorn. Visa hur vi genom att variera underhållsdosen med Symbicort kan möta dessa variationer och få en bättre astmakontroll. Understryka vikten av att behandla astma dynamiskt och symtomstyrt. Rätt dos vid rätt tillfälle! Med variabel dosering höjer vi underhållsdosen ordentligt när patienten exv har vaknat några nätter i rad eller använt sin Bricanyl vid upprepade tillfällen. En viktig faktor för att få denna effekt tror vi är TID. Att patienten reagerar snabbt på sina tidiga symtom genom att inte bara använda sin symtomlindrare utan även inhaltionssteroiden. (Tänk på, om frågan kommer upp, att det är en myt att en hög fast dosering förhindrar försämringar och exacerbationer, se SMART). Vähän aika

4

5 Riskitekijät  astman ehkäisy
Tärkein riskitekijä on sisarusten ja vanhempien astma/atopia Allerginen nuha Passiivinen tupakointi ja tupakointi riskitekijöitä Imetyksellä voi olla merkitystä (>3 kk?) Kotieläimet lisäävät herkistymisen ja hengitystieallergian riskiä, mutta eläimille altistuminen voi vähtentää astman riskiä Tietyt ammatit (leipurit, kemian teollisuus, elintarviketyöntekijät, hitsaajat, hammashoitolan työntekijät...)

6

7 Astman patofysiologiaa

8 Astmaatikon keuhkoputki pahenemisvaiheessa

9

10 Asthma: Clinical expression and molecular mechanisms
Robert F. Lemanske Jr., William W. Busse. JACI 2010

11 Terveen bronkuksen limakalvo
Astmaatikon bronkuksen limakalvo

12 Limakalvomuutokset astmassa
Tulehdussoluja runsaasti limakalvon pinnan vaurio Tyvikalvon paksuuntuminen Verisuonten läpäisevyys plasmaa pääsee soluvälitilaan turvotus Sileän lihaksen paksuuntuminen Limasolujen lisääntyminen värekarvasoluihin nähden

13 Perusdiagnostiikkaa

14 Astman diagnoosi perustuu
Keuhkojen toimintahäiriön osoittamiseen vaihteleva ja ainakin osittain palautuva bronkusobstruktio ja Oireisiin: yskä limaneritys hengenahdistus hengityksen vinkuminen toistuvat keuhkoputkitulehdukset väsymys, huono yleiskunto erityisesti lapsilla Yskää voi olla mihin vuorokauden aikaan tahansa, erityisesti yöyskä viittaa astmaan Yskään liittyy usein limannousu, mutta yskä voi olla kuivaa Rasitus, allergeenit, kylmä ilma voivat laukaista yskän Lapsilla on myös rasituksen välttämistä (lapsi välttää esim. fyysisesti rasittavia leikkejä), myös kasvun hidastuminen voi olla yksi löydös

15 Astmaoireita aiheuttavat/pahentavat:
hengitystieinfektiot allergeenit rasitus kylmä ilma tupakansavu pölyt, hajut, käryt, kemikaalit stressi ASA-yliherkillä tulehduskipulääkkeet allergeenit ovat yleensä hengitettäviä allergeeneja, mutta myös ruoka-aineallergiaan voi liittyä vaikeitakin astmakohtauksia (esim. pähkinät, kala) ASA-yliherkkyyttä esiintyy noin 10%:lla suomalaisista astmaatikoista

16 Potilaan näkemys oireista
Suomen Lääkärilehti 2008

17 Astman diagnostiikka Esitiedot (oireet, allergiat, suku)
Kliininen status (usein normaali) Keuhkofunktiotutkimukset: PEF-kotiseuranta (PEak Flow = uloshengityksen huippuvirtaus) spirometria hyperreaktiviteetin osoitus (histamiini- tai metakoliinialtistuskoe) rasituskoe Laboratoriokokeet (poissulkuna pvk,crp/La, yskös- tai b-eosinofiilit) Röntgentutkimukset (keuhkortg, nenän sivuontelot) Allergiatutkimukset (Prick-ihonpistokokeet tai IgE-seula verestä) Astman diagnostiikan peruslähtökohta on osoittaa bronkusten labiliteetti, ja sen yhteys potilaan oireisiin. Diagnoosin edellytyksenä on tietty objektiivinen mittaustulos, astman korvauskriteerit ovat samat kuin astman diagnostiset kriteerit, mutta toisaalta osalla potilaista tyypillisestä taudinkuvasta ja hyvästä hoitovasteesta huolimatta emme vain saa dokumentoitua diagnostisia löydöksiä. Tutkimuksista paikallisesti on hyvä keskustella – mitä on saatavana, mikä on alueellinen työnjako

18 Keuhkofunktiotutkimukset
Perustutkimukset PEF (Peak Flow= uloshengityksen huippuvirtaus) kotimittauksena spirometria ja bronkodilataatiokoe Lisätutkimuksina (erikoissairaanhoidossa): epäspesifit altistuskokeet (histamiinille, metakoliinille) spesifit altistuskokeet (harvoin, esim jauhoaltistus), yleensä ammattiastmaa epäiltäessä uloshengitysilman typpioksidi (eosinof. tulehdus) hyperreaktiviteetin osoittaminen perusterveydenhuollossa ei onnistu läheskään kaikissa sairaanhoitopiireissä. Usein tämä tutkimus kuuluu lähinnä erikoissairaanhoitoon.

19 Tärkeä työkalu

20

21 Diagnostinen PEF-seuranta: 2 vk
1.viikko: aamulla ja illalla PEFx3 * saa ottaa oireisiin bronkodilatoivaa lääkettä jos oireita esim. yöllä - lisäpuhalluksia (kirjataan ylös) 2.viikko tai molemmat viikot: PEFx3, sen jälkeen bronkodilatoiva lääke ja 15 min kuluttua uudelleen PEFx3 lisäpuhallukset jos oireita, lääkitystä tarvittaessa myös oireisiin Bronkodilatoiva lääke = lyhytvaikutteinen avaava lääke eli β2-sympatomimeetti salbutamoli µg tai terbutaliini 0.5 mg Puhallukset myös oireiden yhteydessä ylimääräisenä *uusi päivä hoito –päivitys tulee jättämään pois

22 Ikä, pituus ”Oma viitearvo”
Moodi 3/2011 22

23

24

25 Pitkittynyttä yskää kuukausia, limaa nousee
Mies 30 v. tupakoimaton Pitkittynyttä yskää kuukausia, limaa nousee Rasituksen sieto huonontunut, lenkkeilyn aikana ja sen jälkeen hengenahdistusta v.pituus 180 cm paino 73 kg Suvussa on astmaa toisella kahdesta veljistä, potilaalla on kissa-allergia ja lisäksi keväisin on nuhaa ja silmien kutinaa ollut useana viime vuotena. On muuten terve, ei ole ollut lääkärin hoidossa. Kertoo juoksevansa kolme kertaa viikossa noin tunnin juoksulenkkejä, ja viime aikoina lenkin jälkeen hengitys tuntuu vaikeammalta ja kokee jaksavansa huonommin juosta, henki tuntuu ”leikkaavan kiinni” välillä. PEF-seurantaa ei ole tehty. Keskustelua yleisön kanssa, mitä nyt kannattaa tehdä, PEF-seurannan tarve?, Lääkehoidon aloituksen ajankohta? Onko kyseessä astma? 25

26 PEF-seuranta – astmalle diagnostiset löydökset
Bronkodilaatiovaste: (PEFpost – PEFpre)/ PEFpre parenema ≥15% ja ≥ 60 litraa/min merkittävä 2 viikon seuranta-aikana vähintään 3:sti ja/tai Vuorokausivaihtelu: (PEFilta-PEFaamu) / (PEFilta+PEFaamu)/2 vuorokausivaihtelu ≥20% ja ≥60 litraa/min merkittävä Steroidihoitokokeessa PEF-tason paranema (5vrk keskiarvot) ≥20%

27 Merkitsevä muutos: vähintään 15 % ja ≥ 60 l/min

28 Kortikosteroidihoitokoe diagnostiikassa :
Hoitokokeilu peroraalisella kortisonilla (prednisolon mg x1 2-3 viikon ajan) inhaloitavalla kortisonilla (esim. beclometasoni tai budesonidi 1600 µg/vrk tai flutikasoni 1000µg/vrk) Diagnostinen löydös: hoitokokeilun lopussa FEV1 suurenee vähintään 15 % (ja >200 ml) tai PEF-arvot suurenevat usean vuorokauden mittausjakson aikana keskimäärin vähintään 20 % PEF-arvot suositellaan laskettavaksi 5 vrk ennen lääkitystä ja 5 viimeistä vuorokautta lääkityksen aikana Kortikosteroidihoitokokeessa ei ole määritetty tarkkoja hoitojaksoja, käypä hoito -ohje sanoo: Kortikosteroidihoitokoetta voidaan käyttää diagnostiikan apuna (malli aikuisille; lapsille soveltaen). Potilaalle annetaan 30–40 mg prednisolonia suun kautta 2–3 viikon ajan. Hoidon alussa ja lopussa suoritetaan spirometriatutkimus ja hoidon aikana seurataan päivittäin aamun ja illan PEF-arvoja. Hoitovaste katsotaan merkittäväksi, mikäli FEV1 parantuu vähintään 15 % ja 200 ml tai keskimääräiset PEF-arvot paranevat vähintään 20 % (vertailukohteina mieluiten viisi vuorokautta ennen lääkityksen aloittamista ja viisi viimeistä vuorokautta). Hoitokoe voidaan suorittaa myös inhaloitavalla kortikosteroidilla (beklometasonia tai budesonidia 1.6 mg/vrk tai flutikasonia 1.0 mg/vrk). Alvesco-annos??

29 Keuhkoputkien supistumisherkkyyden tutkiminen
Voimakas tai kohtalaisen voimakas hypereaktiviteetti on astmalle spesifinen Histamiinialtistus diagnostinen raja on < 0.4 mg histamiinia Tai metakoliinialtistus diagnostinen raja on < 0.6 mg metakoliinia

30 Keuhkoputkien supistumisherkkyyden (hyperreaktiviteetin) tutkiminen
Potilas hengittää nousevia pitoisuuksia ainetta ja mitataan sekuntikapasiteettia tai PEF:ta Ilmoitetaan PD15-arvoina (provocative dose) annos, joka laskee puhallusarvoja 15 % histamiinille PD15 alle 0.1 mg = voimakas, alle 0.4 mg = kohtalaisen voimakas ja < 1.6 mg = lievä hyperreaktiviteetti

31 Hengitysteiden limakalvon tulehdus
5-10 % Astman kaltainen tulehdus terveet 5% ASTMA

32 Jos astmaan sopivia oireita on, diagnostisia kriteereitä ei
Astmalle viitteelliset muutokset (PEF:ssä % BD-vaste, % vrk-vaihtelu) astma on - KELA-kriteerit eivät täyty hoidetaan kuten astmaa Kaikki löydökset normaalin rajoissa astman kaltainen oireisto hoidetaan empiirisesti 1-3 kk inhalaatiosteroidikuurilla jos oireita infektion aikana - jaksottainen hoito

33 Astma ja keuhkoahtaumatauti – eri sairauksia

34 Hoitolinjat, lääkehoito ja lääkkeetön hoito

35 Astmahoidon kehitys Ensim.inhaloitava steroidi 1972 Lyhytvaik. ß2-agonistien runsas käyttö 1975 LABA ja inh steroidi Kips et al, AJRCCM 2000 Pauwels et al, NEJM 1997 Greening et al, Lancet 1992 Lyhytvaik. ß2-agonistit huon. astmakontrollin Kombinaatio-hoito 1980 1985 2000 1990 1995 Bronkospasmi Tulehdus Remodelling

36 Hyvän hoitotasapaino/sairauden hallinta:
Ei oireita (yskä, ahdistus, vinkuna) Ei poissaoloja astman vuoksi (työ, koulu, harrastukset) Ei yöheräämisiä Ei oirelääkkeen käyttöä Ei rasitusoireita Vakaa PEF-taso Pahenemisvaiheita vähän/ei ollenkaan

37 PEF- tavoitteet astmassa
astman diagnostiikassa vuorokausivaihtelun seuranta bronkodilaatiovasteen seuranta astman lääkehoidon tehon seuranta (hyvän tilanteen PEF-lukemat) tyydyttävä hoitotasapaino % parhaasta PEF-lukemasta tai yli 85 % optimaalisesta PEF-tasosta PEF-seuranta opettaa tuntemaan oman astman ja ennakoimaan pahenemisvaiheet

38 Aikainen hoidon aloitus kannattaa

39 Paraneminen aamu-PEF:ssä oireiden keston mukaan

40 Astman lääkehoidon periaatteet
Hoidon kulmakivenä sisäänhengittettävä anti-inflammatorinen lääkitys Kohtauslääke jokaiselle potilaalle Hoidon tehostaminen, kun pelkkä inhaloitava kortikosteroidi ei riitä pitkävaikutteinen sympatomimeetti kombinaatiovalmiste leukotrieeniantagonisti

41 Hoidon oikea toteutus Hoitava lääke säännöllisesti (sisäänhengitettävä kortisoni) Avaava lääke vain tarvittaessa – ei juuri koskaan yksin vaan aina hoitava lääke Avaavan lääkkeen tarpeen lisääntyminen viittaa astmatulehduksen pahentumiseen etsitään syy ja hoidetaan se tarvittaessa lisätään astmalääkitystä Potilasohjaus on kaiken a ja o

42 Inhaloitavien kortikosteroidien vaikutusmekanismit
Vähentävät tulehdusvälittäjäaineiden tuotantoa Vähentävät tulehdussolujen tarttumista verisuonen seinämään Vähentävät turvotusta vähentämällä verisuonten läpäisevyyttä Vähentävät limantuottoa Korjaavat limakalvovauriota

43 Budesonidin teho astmatulehdukseen

44 Kortikosteroidien ekvipotentit annokset
Lääke Matala annos (µg) Keskisuuri annos (µg) Suuri annos (µg) Beclometasoni > > Budesonidi > > Flutikasoni > Mometasoni > Siklesonidi 80-160 > >

45 Inhaloitavien kortikosteroidien annosvasteet
Kankanranta ja Moilanen SLL 2005

46 Lyhytvaikutteiset beeta2agonistit
Vaikuttavat suoraan sileään lihakseen β2reseptorin kautta relaksoiden lihaksen Käytetään tarvittaessa, ei säännöllisesti – myös ennaltaehkäisevästi Jos tarve päivittäistä, tulehdusta hoitava lääkitys ei ole riittävä!

47 Lyhytvaikutteiset beeta2agonistit
Salbutamoli (Buventol, Ventoline, Airomir) Terbutaliini (Bricanyl) Fenoteroli (kombinaatiossa Atrovent comp)

48 Pitkävaikutteiset beeta-agonistit
Salmeteroli (50 µgx2) (Serevent) käytetään säännöllisesti päivittäin annostelu 2 kertaa vrk:ssa Formoteroli (6-12 µgx2) (Formoterol, Oxis) nopea- ja pitkävaikutteinen voidaan käyttää myös tarvittaessa EI KOSKAAN ILMAN INHALAATIOSTEROIDIA

49 Beeta-agonistien vaikutuksen alku ja kesto
Kankaanranta ja Moilanen SLL 2005

50 Kombinaatiovalmisteet
Flutikasoni+salmeteroli (Seretide®), budesonidi+formoteroli (Symbicort®), beclometasoni+formoteroli (Innovair®) Kun pelkkä inhalaatiosteroidi ei riitä avaavan lääkkeen tarve päivittäistä rasitusastmaoireilua yöllisiä heräämisiä astmaoireisiin Sivuvaikutukset! Parempi hoitomyöntyvyys

51 Hoitoa yhdellä inhalaattorilla: SMART (Symbicort® Maintenance and Reliever Therapy)
SMART on astman hoitoa yhdellä ainoalla inhalaattorilla (vain Symbicort®-valmisteella) Potilaat ottavat säännöllisen päivittäisen annoksen yhdistelmävalmistetta, ja oireiden ilmaantuessa ottavaa samaa lääkettä Erillistä avaavaa lääkettä ei tarvita Soveltuu vain osalle potilaista Etuna: avaavan lääkkeen teho tuntuu ja menee aina samalla hoitavaa lääkettä (komplianssi ainakin osalla ↑) 51

52 Kombinaatiovalmiste vs yksittäisvalmisteet

53 Hoidon sivuvaikutukset
Inhalaatiokortikosteroidit äänen käheytyminen suun ja nielun sieni-infektiot hammasvauriot oman kortisolituotannon suppressio suurilla annoksilla osteoporoosi isoilla annoksilla ihon oheneminen ja mustelmat, harmaakaihi, glaucoma...

54 Inhalaatiolääkkeen kulku

55 Hoidon sivuvaikutukset
Beeta2agonistit takykardia vapina hypokalemia (?) yksinään käytettynä pahentavat hyperreaktiviteettia astmatulehduksen maskeerautuminen Toleranssin kehittyminen

56 Kromonit astman hoidossa
Kromoglikaatti, nedokromiili Vaihtoehtona inhaloitavalla kortikosteroidille Anti-inflammatorinen teho heikohko Kallis hinta Tiheä annostelu (4-2 kertaa päivässä) Käyttöalueet hankalan yskän hoidossa rasitusastman hoidossa äänityöläiselle kortisonia pelkäävälle?

57 EG2-positive eosinophils, mm-2
Before After Before After Before After Before After Salmeteroli Flutikasoni Kromogl. Plasebo Lindqvist et al JACI 2003

58 Kromoglikaatti vs budesonidi lapsilla

59 Antikolinergit astman hoidossa
Avaavana lääkkeenä, kun beeta2agonisti ei käy Vanhuksilla Yskä, limaisuus (erityisesti tupakoivilla) Avaava teho hitaammin Sivuvaikutuksen vähäisiä (virtsaumpi harvoin)

60 Antileukotrieenit Leukotrieenireseptorin salpaajat
vaikutus CysLT1-reseptorin kautta keuhkoputkia avaava teho anti-inflammatorinen teho - heikompi kuin steroidilla, vain osalla hyötyä (10-20 %) erityiskorvattavuus: montelukasti, tsafirlukasti etu annostelussa – tablettimuoto ainoana lääkkeenä?? – yleensä lisälääke ASA-allergiset, atoopikot Haitat ovat vähäiset Tablettimuoto on edullinen komplianssin kannalta

61 Teofylliinin käyttö astmassa
Halpa lääke - tablettimuodossa Kapea terapeuttinen leveys (pitoisuus µmol/l), sivuvaikutuksia paljon Bronkodilatoiva ja lievä anti-inflammatorinen vaikutus + mucociliar clearence paranee Stimuloi hengitystä (pallean supistusvoima paranee) Merkitys astmalääkkeenä vähäinen - annos pieni mg x1

62 Immunomodulaattorit Infliksimabi (Remicade) Omalitsumabi
TNF--vasta-aine sporadisia kokeiluja Omalitsumabi IgE-vasta-aine sc-injektio 4 viikon välein tehokas vaikeassa allergiassa kallis

63 Lääkehoidon portaat aikuisilla ja yli 5-vuotiailla lapsilla
Valitse yksi matala annos ICS + pitkävaikutteinen b2-agonisti (LABA) keskisuuri annos ICS matala annos ICS+LTA matala annos ICS+theofylliini Lisää yksi tai useampi (keski) suuri annos ICS + LABA LTA theofylliini Valitse yksi matala annos hengitettävää kortikosteroidia (ICS) leukotrieeni-antagonisti (LTA) Hoitotasapainon mukaan: jos astma osittain hallinnassa, harkitse lääkityksen tehostamista hallinnan saavuttamiseksi jos astma ei hallinnassa tehosta lääkitystä kunnes hallinta on saavutettu kun astma hallinnassa, ylläpidä tilanne ja etsi pienin ylläpitävä lääkitystaso 63

64

65 Astman muu hoito Nenästeroidit Antihistamiinit Siedätyshoito
astmaatikon allergisen nuhan hoito on tärkeää! Antihistamiinit allergiaoireiden hoitoon Siedätyshoito Tupakoinnin välttäminen - lopettaminen Liikunta! Ammatinvalinta

66 Seuranta diagnoosin jälkeen

67 Astman hoidon seuranta
Kontrolli ainakin vuosittain PEF-seuranta omahoidossa ennen vastaanottoa Spirometria jos primaaristi on epänormaali - kontrolloi tupakoiva astmaatikko - seuranta astman ollessa oireinen, eikä hoito auta Oireiden seuranta (yskä, yöoireet, rasitusastma, ahdistus, vinkuna)

68 Miten hoidon tehoa seurataan?
Vointi – oireet yöheräämiset rasitusastmaoireet rasituksen sieto – erityisesti lapsilla ”astmakohtaukset” pitkittyvät yskät avaavan lääkkeen tarve Astmatestin käyttö PEF-seuranta (spirometria)

69 Astmatesti

70 Lääkitystä tarpeen mukaan säädetään hoitotasapainon perusteella

71 Astman hallinnan tasot
HALLINNASSA (kaikki alla olevat) OSITTAIN HALLINNASSA (joku alla olevista viikon aikana) EI HALLINNASSA Päiväaikaiset oireet ei lainkaan (alle kahdesti viikossa) useammin kuin kahdesti viikossa kolme tai useampi ”osittaisen hallinnan” piirrettä viikon aikana Aktiviteetin rajoitteet yksikin Yöoireet / heräily Avaavan oirelääkkeen tarve ≤ 2 kertaa viikossa Keuhkofunktio (PEF tai FEV1)¤ normaali alle 80% omasta parhaasta Pahenemisvaiheet yksi vuodessa* yksi* *Pahenemisvaihe vaatii aina lääkityksen arviointia. Määritelmän mukaan pahenemisvaihe tarkoittaa aina ”ei hallinnassa” -viikkoa ¤ Spirometrimittaus on epävarma menetelmä alle 6-vuotiailla lapsilla 71

72 Astman hallintaan perustuva hoitostrategia
Hallinnan taso Hoitotoimenpide Hallinnassa Ylläpidä tilanne ja hae matalin ylläpitävä porras Osittain hallinnassa Harkitse tehostamista hallinnan saavuttamiseksi Ei hallinnassa Tehosta kunnes hallinnassa Pahenemisvaihe Hoida pahenemisvaihe kevennä tehosta 72

73 Astma epätasapainossa?
Infektio (sinuiitti!) Allergeenialtistus tms pahentava tekijä Nenän tukkoisuus - allerginen nuha Onko lääkkeitä käytetty onko käytetty lainkaan tai vähän/väärin onko inhalaatiotekniikka oikea Tupakointi! Refluksitauti Astmaatikolle sopimattomat lääkkeet Pelkkä taudin pahenemisvaihe

74 Astman huonosta tasapainosta kertoo:
Avaavan lääkkeen käyttö lisääntyy avaavan lääkkeen teho huononee Pahenemisvaiheen oireet: yskä ja limaisuus lisääntyvät yöheräämiset ahdistukseen/nukkuminen onnistuu istuma-asennossa rasituksen sieto huononee (rasitusastma)

75 Astman pahenemisvaiheen kehitys
Tattersfield et al, 1999

76 Astman pahenemisvaiheen hoito:
Kaksinkertaista tai nelinkertaista hengitettävä kortisoniannos Avaava lääke tarpeen mukaan Selvitä pahenemisvaiheen syy, ja hoida sen mukaan Kortisonikuuri per os: Prednisolon 40 mg x1 7 vrk Tarvittaessa bronkodilataattori nebulisaattorilla, hoito päivystyksessä/sairaalassa

77 Lääkehoidon karikkoja aikuisilla
Huono komplianssi Puutteellineninhalaatiotekniikka Potilas käyttää vain avaavaa lääkettä – hinta ja vaikutus! Tupakointi pahentaa hengitystietulehdusta heikentää keuhkojen toimintaa normaalia enemmän aiheuttaa enemmän pahenemisvaiheita, kuolleisuutta, huonontaa elämänlaatua heikentää kortikosteroidin vaikutusta altistaa hengitystietulehduksille Piilevä infektio Epätavallinen allergeenialtistus

78 Astmaatikkojen tupakointi Pietinalho et al Duodecim 2008

79 Astma erityisryhmillä
käsitellään mentor-opetuksessa: raskaus ja astma ammattiastma urheilijan astma vanhuksen astma astma ja muut sairaudet ASA-allergiset KELA:n erityiskorvattavuus

80 Milloin lähete erikoissairaanhoitoon?
Onko diagnoosi oikea? Tilannearviosta ja hoidon tehostamisesta huolimatta hoitotasapaino on huono Raskaana olevat oireilijat Lääkkeistä hankalia haittavaikutuksia Työkykyongelmat astman vuoksi Ammattiastmaepäilyt

81 Ohjattu omahoito

82 Ohjattu omahoito = Tehokas potilasohjaus + potilaan oma-aloitteisesti käynnistämät toimenpiteet Oireiden tunnistaminen, ärsykkeiden välttäminen, lääkehoidon toteutus, PEF-kotimittaukset ja liikunta

83 Omahoito – astmatietoutta potilaalle
Patofysiologia-tulehduksellinen sairaus Hoidon merkitys-tulehduksen korjaaminen Lääkkeetön hoito-miten voi itse vaikuttaa Hoidon sivuvaikutukset Astman pahenemisvaiheen tunnistaminen - milloin lääkäriin? Hengitystieinfektiot astmapotilaalla

84 Yksilöllinen ohjaus

85 Tuomas Jartti ja Timo Vanto
Suomen Lääkärilehti 2010;65(15):

86 Omahoito antaa potilaalle:
Tietotaitoa hallita omaa sairauttaan autonomiaa Mahdollisuuden optimaaliseen lääkitykseen mahdollisimman vähän sivuvaikutuksia Paremman hoitotasapainon ja elämänlaadun Itseluottamusta ja turvallisuutta 86

87 Astman ohjattu omahoito kannattaa:
Omahoito vähentää sairaalakäyntejä (RR 0.64) ensiapukäyntejä (RR 0.82) ylimääräisiä vastaanottoja (RR 0.68) poissaoloja (RR 0.79) yöllisiä astmaoireita (RR 0.79) Omahoito parantaa elämänlaatua Ei vaikutusta keuhkofunktioon Cochrane database of systematic reviews 2003

88 Randomised comparison of guided self management and traditional treatment of asthma over one year.
Insidence free survival Lahdensuo et al. BMJ 1996;

89 Allerginen nuha ja astma
Nuhapotilaista % sairastaa astmaa Astmapotilaista noin 80 % kärsii nuhasta Nuha on itsenäinen astman riskitekijä atooppisessa ja ei-atooppisessa astmassa Copenhagen Allergy Study: siitepölyn laukaisema astma – 41 % allerginen nuha ei siitepölynuhaa – 0.1 %:lla siitepölyastma

90 Allergisen nuhan haittavaikutukset
Väsymys ja uneliaisuus ”Cognitive impairment” Nenän tukkoisuus - suuhengitys kuiva ja mahdollisesti kylmä ilma alahengitysteihin siivilätoiminta ja ilmankostutus vaikeutuu Elämänlaatu huononee

91 Nuhan hoidon vaikutukset astmaan
Hyperreaktiviteetti lievittyy Keuhkofunktio voi tulla paremmaksi Astman oireet lievittyvät Aikaisella hoidolla/preventiolla voidaan estää astmaan sairastuminen? Elämänlaatu paranee ja suoriutuminen työssä/koulussa kohenee

92 Hoidon vaikutukset astmaan
hyperreaktiviteetti lievittyy keuhkofunktio voi tulla paremmaksi astman oireet lievittyvät aikaisella hoidolla/preventiolla voidaan estää astmaan sairastuminen? elämänlaatu paranee ja suoriutuminen työssä/koulussa kohenee

93 Siedätyshoidon vaikutukset:
lääkitys- pisteytys Pichler CE et al Allergy 2001;56(4):

94 Allergisen nuhan hoito
allergeenin välttäminen - vaikeaa lääkehoito paikalliset lääkkeet (kromonit, antihistamiinit, kortikosteroidit) antihistamiinit leukotrieenisalpaajat siedätyshoito immunoterapia - esim. omalizumabi

95 Lääkkeetön hoito Tupakoimatto-muus Liikunta Painonhallinta Suolahuone
Tärkeimmät Tupakoimatto-muus Liikunta Painonhallinta Osa astmaatikoista hyötyy Suolahuone Nenähuuhte-lukannu Sisäilman huomioiminen

96 Mitä teet jos hoitotasapaino on hyvä?
Tavoitteena on pienin määrä lääkitystä, joka pitää hoitotasapainon hyvänä Lääkkeiden vähentäminen LÄÄKÄRIn/HOITAJAn (ei potilaan) antamien ohjeiden mukaan Minimi 3-6 kk hyvää hoitotasapainoa Määräaikaiskontrollit myös hyvässä hoitotasapainossa oleville


Lataa ppt "Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google