Turvallisuuspolitiikka:

Esitys aiheesta: "Turvallisuuspolitiikka:"— Esityksen transkriptio:

1 Turvallisuuspolitiikka:
Turvallisuuspolitiikka = Ulkopolitiikka + maanpuolustus Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa yhdessä presidentti ja valtioneuvosto (hallitus) Suomen turvallisuuspolitiikan taustalla historian kokemukset Ei enää yksin! => EU-yhteistyö yms. Uskottava puolustus! * Edelleen puolueettomuus kuitenkin turvallisuuspolitiikan perusta

2 Maanpuolustus: Kaikilla Suomen kansalaisilla on maanpuolustusvelvollisuus Asevelvollisia ovat 17 – 60 – vuotiaat miehet Naisille asepalvelus on vapaaehtoista

3 Sota vai rauha? Suomessa sodasta ja rauhasta päättävät eduskunta ja presidentti yhdessä Valtioneuvostolla on vastuu puolustuksen toteuttamisesta Presidentti on (teoriassa) puolustusvoimien ylipäällikkö Suomessa voidaan varautua kriisiin monivaiheisesti kohottamalla valmiutta => Valmiustilalaki => Puolustustilalaki Viranomaiset voivat kohottaa toimintavalmiuttaan asteittain tilanteen vaatiessa.

4 Varautuminen: Suomalaiset varautuvat seuraaviin sotilaallisiin uhkiin:
Taloudellinen, sotilaallinen ja poliittinen painostus Heijastekriisi (lähialueen kriisi heijastuu tänne) Strateginen isku Laajamittainen hyökkäys (tai kauttakulkuhyökkäys) Näihin voidaan lisätä Valtiojohtoon kohdistuva isku ja terroriteot * Näiden johdosta tiedustelua ja tiedonkulkua kehitetään (ks. uusi puolustuspoliittinen selonteko)

5 Muita uhkia: Raaka-aineiden saatavuus heikkenee
Isku tietojärjestelmiin ja tietoliikenneyhteyksiin Massapakolaisuus Epidemiat / bioterrorismi Luonnonkatastrofit & ympäristöuhkat Laajamittaiset liikennekatastrofit Puolustusvoimat ja muut viranomaiset varautuvat näihin yhteistyöllä

6 Koulutus aseelliseen maanpuolustukseen
Miehillä 18 – 30 – vuotiaana varusmiespalvelus Myös siviilipalvelusmiehille koulutusta väestönsuojeluun yms. Varusmiespalvelus 6, 9 tai 12 kk. Tehtävät vaihtelevat aselajien mukaan Sotilasarvoksi sotamies (tai vastaava), alikersantti (ryhmänjohtaja) tai vänrikki (joukkueenjohtaja)

7 Puolustusvoimat sodassa ja rauhassa
Suomi on jaettu kolmeen maanpuolustusalueeseen (Läntinen, pohjoinen, itäinen) Näissä on yhteensä 12 sotilaslääniä Tavoitteena on kriisitilanteessa alueellinen puolustus (keskeiset alueet suojataan). Maavoimilla päätehtävä Ilmavoimat tukee, suojaa Merivoimat turvaavat merikuljetuksia

8 Sodan ja rauhan armeija:
Rauhanaikana puolustusvoimissa n miestä ja naista Sodan ajan vahvuus , joista operatiivisia joukkoja ja alueellisia joukkoja. Puolustusvoimain kriisiajan vahvuus on siis supistunut n. 25% kylmän sodan ajasta. Määrän sijaan panostetaan laatuun; varusteisiin ja koulutukseen Sota-aikana 15 prikaatia, mukaan lukien 3 valmiusprikaatia ja yksi panssariprikaati Tykistön tulivoimaa kehitetään Leopard 2 – vaunuilla iskukykyinen panssariprikaati Lisäksi laskuvarjojääkärit, rannikkojääkärit, yms. Lisäksi suunnitteilla 1 pataljoonaan (n. 700 miestä) erikoissotilasosasto, jossa ammattisotilaita Lisäksi alueellisia suojayksiköitä Nämä tavoitteet v mennessä (ks. PP.selonteko)

9 Uusia haasteita: Terrorismi ja siihen varautuminen, uhkien kartoitus
Sodan muuttuminen entistä liikkuvammaksi ja intensiivisemmäksi (yötaistelutoiminta, ilmakuljetukset) Sodan teknistyminen, laatu ja koulutus tärkeämpää kuin määrä

10 Onko Venäjä uhka? Venäjän asevoimia supistettu 5 miljoonasta noin 1,1 miljoonaan viimeisen 12 vuoden aikana Suomen lähialueilla vain 2 prikaatia ja laskuvarjodivisioona Venäjä puolustuskannalla, ei hyökkäysvalmiutta tai hyökkäysaikeita Turvaa strategisiin aseisiin Kalusto vanhentunutta, miehistö epämotivoitunutta, huolto heikkoa Venäjä ei nykyisin muodosta sotilaallista uhkaa suomelle