Julkisen hallinnon arkkitehtuurihierarkia

Esitys aiheesta: "Julkisen hallinnon arkkitehtuurihierarkia"— Esityksen transkriptio:

1 Kokonaisarkkitehtuurin organisoinnista opetuksen ja tutkimuksen alueella Juha Haataja 30.10.2014

2 Julkisen hallinnon arkkitehtuurihierarkia
Julkinen hallinto: valtio, kunnat, muu julkinen hallinto (vastuu VM) Opetus, tutkimus ja kulttuuri (OKM:n vastuulla) Koulutus ja tutkimus (OKM:n osastot) Korkeakoululaitos Yksittäinen korkeakoulu Korkeakoulun osa: tiedekunta, laitos, osasto, tms. Millä tasolla kokonaisarkkitehtuurityössä tarkasteltavat kohteet (prosessit, tieto, tietojärjestelmäpalvelu, teknologia) ovat (nykytilassa/tavoitetilassa) yhteisiä? Perustuuko (nykytilan/tavoitetilan) yhteisyys sopimukseen vai säädökseen – ovatko arkkitehtuurit suosituksia vai velvoittavia? Tekemisen tapa voi vaihdella: asioita voidaan toteuttaa viranomaistoimina (OPH:n palvelut), CSC:n palveluhankinnan kautta (tieteellinen laskenta, Funet, tietovaranto,…) ja korkeakoulujen omaehtoisena yhteystyönä (KATe2).

3

4 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityössä käytetään JHS 179 /
Kartturi -viitekehystä. Miksi, millä ehdoilla? (Ohjaavat määritykset, rajaukset ja reunaehdot) Toiminta Tieto Tietojärjestelmät Teknologia MITÄ Säädökset Tehtävät Strategiat Käsitteet Järjestelmä-tarpeet Teknologia-tarpeet MITEN Organisaatio Toimintamallit Prosessit Tieto Tietomallit Sanastot Järjestelmä-palvelut Teknologia-komponentit MILLÄ Tietovarannot Järjestelmä-toteutukset Teknologia-ratkaisut Arkkitehtuureissa ei yleensä kuvata kaikkia alueita (toiminta, …) kaikilla tarkkuustasoilla (mitä, …)

5 Missä määrin perustuu säädöksiin?
Korkeakoulutuksen / tutkimuksen arkkitehtuureissa huomioitavia ulottuvuuksia – autonomisten organisaatioiden yhteiset arkkitehtuurit Miksi, millä ehdoilla? (Ohjaavat määritykset, rajaukset ja reunaehdot) Toiminta Tieto Tietojärjestelmät Teknologia MITÄ Missä määrin yhteistä? Missä määrin perustuu säädöksiin? Missä määrin yhteistä? Jos yhteistä, perustuuko säädöksiin? kuka vastaa? rahoittaa? tuottaa? CSC:n rooli missä fyysisesti toimii? MITEN MILLÄ

6 Yhteenveto korkeakoulutuksen ja tutkimuksen arkkitehtuureista (alustava)
Arkkitehtuurityö (pääasiallisesti työtä ohjaava ryhmä; vastaavat henkilöt OKM:ssä ja CSC:llä) Pääasiallinen näkökulma Tieteellisen laskennan kokonaisarkkitehtuuri (Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi; Sami Niinimäki, OKM; Jussi Heikonen, CSC) Toiminta, järjestelmä, teknologia Tutkimuksen kokonaisarkkitehtuuri (ATT) (Avoimen tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaryhmä; Juha Haataja, Sami Niinimäki, OKM; Pirjo-Leena Forström, CSC) Toiminta, tieto, järjestelmä Tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri (Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto; Juha Haataja, OKM; Hanna-Mari Puuska, CSC) Toiminta, tieto Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri (Digitalisoituvan opiskelun ja opetuksen yhteistyöryhmä; Ilmari Hyvönen OKM; Pekka Linna CSC) Viranomaistietovirtojen tavoitearkkitehtuuri (Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmä; Jukka Haapamäki, OKM; Antti Mäki, CSC) Tieto, järjestelmä Yhteentoimivuudella ja yhteismitallisuudella parempia / kustannustehokkaampia palveluita ja ajantasaisempaa tietoa Yhteentoimivuuden edistäminen toimialallaan on OKM:n lakisääteinen tehtävä (tietohallintolaki) Yhteismitallisuus ja yhteentoimivuus ovat Korkeakoulujen ja OKM:n yhteisiä tavoitteita Välineenä arkkitehtuurien ja yhteisten määritysten kehittäminen (ja yhteiset palvelut) Mm. viranomaistietovirtojen tavoitearkkitehtuuri, korkeakoulujen tietomalli, (yhteentoimivuuden ratkaisut kuten VIRTA-opintotietopalvelu) Tietoon ja järjestelmiin/teknologiaan keskittyvät ”kokoavat” arkkitehtuurit, jotka kokoavat ylläolevaa / jolla on yhteisiä osia ylläolevan kanssa Pääasiallinen näkökulma Korkeakoulujen ICT-palveluiden nykytila ja tavoitearkkitehtuuri (Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä; Ilmari Hyvönen OKM, Antti Mäki, CSC) Järjestelmä, teknologia Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli (tietomalli) (Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä; Ilmari Hyvönen OKM, Suvi Remes, CSC) Tieto

7 Osaava Suomi – avoimuus koko tutkimusjärjestelmässä
OKM toteuttaa tahtotilaa monin keinoin valtioneuvostotason keskustelut korkeakoulujen tulossopimukset ja korkeakouludialogi Suomen Akatemian tulossopimus ja keskustelut avoimuuden periaatteen yleinen huomiointi* Yhteistyö OKM:n osallistaa toimijoita laajasti ATT-hankkeen puitteissa Yliopisto (sin) Ammattikorkeakoulu (vihr) Tutkimuslaitos (pun) The polar circle crosses the main runway of the Rovaniemi airport 25% of the population lives in the great Helsinki area (3000 inhabitants per square kilometre), whereas in Lapland there are areas with only 0,2 inhabitants per square kilometre) huge challenges to the education system, especially for primary and secondary education, but challenges also the higher education system * Esim. CSC 2015: ”Vuosisopimukseen kuuluvassa toiminnassa tulee noudattaa Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen linjaamia avoimia toimintaperiaatteita.”

8

9 Tutkimuksen viitearkkitehtuuri (ATT)
Arkkitehtuurin yleiskuvaus Pääasiallisesti ohjaava ryhmä: ATT arkkitehtuuri + asiantuntijaryhmä Suhde tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuriin: Kuvaa tavoitetilan, periaatteet, tietovarannot ja tietovirrat., nykytila yhteisten palveluiden osalta (mm. IDA, KATA etc.), muut kuin korkeakoulut. TUHA:n rooli: nykytilan kuvaus erityisesti korkeakoulujen osalta, päätietoryhmien kuvaus, tietoturvaperiaatteiden ja integraatioperiaatteiden kuvaus. Mitä hyötyä arkkitehtuurista on? Kuvaa tavan viedä avoimuuden toimintamalli arkipäivään (mm. avoimuuden politiikat sekä sopimusprosessit, tietovirtojen kestävä hallinta, pitkäaikaissäilytys), siirtää tavoitteet toimintaan. FIRI-infrojen toiminnan saaminen yhteiseen arkkitehtuurikeskusteluun. Osaksi korkeakoulujen yhteentoimivuusmallia luotavat määritykset (jos tiedossa tässä vaiheessa) Minimimetatietomalli Pitkäaikaissäilytyksen standardisalkku (yhteentoimivuusmalli vai JHS?) Sensitiivisen datan viitearkkitehtuuri (yhteentoimivuus vai JHS?) Biopankkien viitearkkitehtuuri (STM vai JHS?) Julkaisujen viitearkkitehtuuri Potentiaaliset uudet keskitetysti/yhdessä tuotettavat ICT palvelut arkkitehtuurin mukaan toimittaessa (jos tietoa tässä vaiheessa) ; tarve Tutkimuksen pitkäaikaissäilytys

10 Tutkimuksen viitearkkitehtuuri (ATT) (jatkuu)
Arkkitehtuurin yleiskuvaus Minkälaisen nykytilakuvauksen arkkitehtuuri sisältää? Toivomme tämän tulevan korkeakoulujen osalta TUHA:sta, yhteisten palveluiden osalta syntyy ATT-työssä. Minkälaisen tavoitetilakuvauksen arkkitehtuuri sisältää? Koko tutkimusprosessin kattavan, huomioiden tiedon elinkaaren (mm. pitkäaikaissäilytys osana prosessia) Miltä osin kuvattavat asiat ovat ”yhteisiä” Ovat tutkimuksen näkökulmasta ”yhteisiä” eli tavoitetila kaikille. Tarve sidosarkkitehtuurien (mm. KDK) nivomiseen. Koska arkkitehtuurista on valmiina versio ”1.0” tms? 2015, ATT-foorumin jälkeen Mistä löytyy edellinen versio: Osaksi korkeakoulujen yhteentoimivuusmallia luotavat määritykset (jos tiedossa tässä vaiheessa) Ks edellä Potentiaaliset uudet keskitetysti/yhdessä tuotettavat ICT palvelut arkkitehtuurin mukaan toimittaessa (jos tietoa tässä vaiheessa) ; tarve

11 Tutkimusprosessi tutkijan näkökulmasta

12 Tietoon liittyvät palvelut

13 Tutkimuksen kokonaisarkkitehtuuri (ATT)
Kuvataan nykytila Kuvataan tavoitetila Kuvataan sekä nyky- että tavoitetila Miksi, millä ehdoilla? (Ohjaavat määritykset, rajaukset ja reunaehdot) Toiminta Tieto Tietojärjestelmät Teknologia MITÄ Säädökset Tehtävät Strategiat Käsitteet Järjestelmä-tarpeet Teknologia-tarpeet MITEN Organisaatio Toimintamallit Prosessit Tieto Tietomallit Sanastot Järjestelmä-palvelut Teknologia-komponentit MILLÄ Tietovarannot Järjestelmä-toteutukset Teknologia-ratkaisut

14 Liitynnät Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Toimiala
FIRI-tiekartta TULA-uudistus VM:n avoimen tiedon ohjelma Biopankit Arkistolakiuudistus KDK Toimiala OPH:n palveluiden arkkitehtuurit ja tietomallit Koko julkinen hallinto Palveluväylä ja -arkkitehtuuri

15 JHKA kehittäminen, 5v polku

16 TORI, VNHY TORI perustettu VNHY OKM:n vastuut tietohallinnossa
toimialariippumattomien tehtävien siirto (palvelujen tuottaminen) VNHY valtioneuvoston hallintoyksikkö Tehtävien (henkilöt, raha) siirto ministeriöistä valtioneuvoston kansliaan OKM:n vastuut tietohallinnossa Ministeriön oma toimialariippumaton IT  TORI Virastojen toimialariippumaton IT  TORI Ministeriön tietohallintotoimintoja  VNHY (missä määrin)? Tietohallintolain velvoitteet  Säilyy ministeriössä Hallinnonalan tietohallinnon ohjaus  ? Toimialan tietohallinnon ohjaus  ?