Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuElla Lehtonen Muutettu yli 9 vuotta sitten
1
Opetuksen arviointi ja kehittäminen, ET ja filosofia: Oppilaitosten arviointi Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos
2
Hallintokulttuurin muutos On olemassa erilaisia hallintokulttuureja. Suomalaisessa opetustoimessa siirryttiin 1990-luvun alkupuolella byrokraattisesta keskusjohtoisesta kulttuurista tavoite-, talous- ja arviointiohjaukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että keskitetyn ohjeistuksen (esim. oppikirjojen arviointi ja hyväksyminen + KH/AKH/OPH kiertokirjeet) sijaan annetaan opetusuunnitelman perusteet (tavoite), tietty määrä rahaa (oppilaskohtainen korvaus + korvamerkittyjä erityisrahoja) ja lähinnä pistokoetyyppisellä arvioinnilla seurataan, totuteutuvatko tavoitteet (ja riittävätkö rahat). Taustalla toisaalta lama ja hallinnon merkittävä supistaminen, toisaalta liike-elämän johtamisopit.
3
Merkitys käytännön tasolla Opetuksen järjestäjällä (kunnalla) suuri päätösvalta. Opettajat tekevät OPSit. Oppikirjan rooli tulisi oikaista. Arviointien merkitys?
4
Arvioinnit Erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä arviointeja. Lippulaivana PISA (=OECD:n oppimistulosten arviointi tietyissä oppiaineissa). Myös kansallisia oppimistulosten arviointeja (esim. UE, UO, ET, tapakasvatus/Rusama, 2002 (kevät 2001)). Arviointien vaikutus ohjaukseen? Perusopetuksessa uusi laaja-alainen laadun arviointi 2009. Käytännön arviointeina ranking-listat (yo) ja ruohonjuuri tason Matteus-ilmiöt (Helsinki käyttänyt joskus lääkkeenä ns. positiivista segregaatiota).
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.