Journalistiikan ja mediatutkimuksen perusteet ma 19. ja 26.9.: 12-14, 16-19 F416; ti 20: 12-14, 15-18 Kurtén ti 27.9: 12-14, 15-18 Nissi viikko 38 ma-ti.

Esitys aiheesta: "Journalistiikan ja mediatutkimuksen perusteet ma 19. ja 26.9.: 12-14, 16-19 F416; ti 20: 12-14, 15-18 Kurtén ti 27.9: 12-14, 15-18 Nissi viikko 38 ma-ti."— Esityksen transkriptio:

1

2 Journalistiikan ja mediatutkimuksen perusteet ma 19. ja 26.9.: 12-14, 16-19 F416; ti 20: 12-14, 15-18 Kurtén ti 27.9: 12-14, 15-18 Nissi viikko 38 ma-ti Journalistiikka viikko 39 ma-ti Mediatutkimus

3 Luento 4 Julkisuuden tutkimus Journalismi- ja mediakritiikkiä

4 Julkisuuden tutkimus Median – julkisuuden – journalismin tutkimus Julkisuuden tutkimus Julkisuus ja demokratia Julkisuus ja pääsy tietoyhteiskunta vs. postmoderni kulttuuri Julkisuus ja valeympäristö (Lippman) Julkisuus ja yhteiskuntasektorit (Bourdieu) Julkinen sosiaalidraama

5 Mitä on kritiikki? Arviointia, palautetta, arvostelua Kritiikki ei tarkoita aina negatiivisia havaintoja Kritiikissä ei kielletä tarkasteltavan ilmiön järkevyyttä tai hyödyllisyyttä Kritiikissä kuitenkin koetellaan ilmiön (journalismin) järjenkäytön ja pätevyyden rajoja Kritiikin näkökulma vaihtelee, mutta on aina perusteltu

6 Journalismi- ja mediakritiikistä Media vallan vahtikoira, kuka sen? Median ja journalismin ehdot ja lainsäädäntö säätelevät sisältöä Mediakritiikin instituutioita ei meillä ole Vain ammattikunnan sisäinen Tarvitaan tutkimusta

7 Miksi kritisoida journalismia? Journalismi ihmisten tuottamana ja vastaanottamana  ei siten voi olla arvioimisen yläpuolella Journalismi on julkista ja hallinnoi julkisuutta, joten sen toiminta voi myös olla julkisen arvioinnin kohteena Hyvä synnyttää keskustelua yhteisistä arvioimisen kriteereistä

8 Tutkimusta vai kritiikkiä? Laajat aineistot Systemaattinen tarkastelu Tutkimuksen oma käsitteistö ja sen soveltaminen Päätelmät etäännytetty ajallisesti tutkimuskohteesta Tulokset yleistyksiä Suppea aineisto Systemaattinen tarkastelu Pyrkimys yhteisten ja ymmärrettävien käsitteiden käyttöön Kritiikin kohde ja tulosten esittäminen ajallisesti lähekkäin Yleistykset niukkoja

9 Journalismikritiikin näkökulmia Journalismin omat säännöt ja normit sekä tekijän intentio; immanentti kritiikki Journalismikäsitys sisältää ajatuksen hyvästä journalismista  kritiikki on luonnollista Journ. sanomien paikkansapitävyys ja vastaavuus kuvattavaan todellisuuteen; vertaileva kritiikki Journalismin yhteiskunnalliset ja kulttuuriset vaikutukset; representaation politiikka

10 Journalismikritiikin lajeja Työkäytäntöjen kritiikki Journalismin tekemisen tavat näkyviksi Toimituskulttuurien erityispiirteet Tekstikritiikki Journalismin sisällöt, niiden paikkansapitävyys Hyvän journalismin piirteiden nimeäminen Yhteiskunta- tai kulttuurikritiikki Missä historiallisissa olosuhteissa journalismia tehdään? Esim. omistuksen keskittyminen Millaisia kulttuurisia käsityksiä journalismi pitää yllä tai mistä se vaikenee?

11 Journalismin tutkinnan genre

12 Tyypillisiä teemoja Aiheiden ja näkökulmien valinta Toimittajat portinvartijoina: Mitä aiheita päästetään esiin? Kuinka usein? Mitkä käytännöt ja arvot uutisiin pääsyn taustalla vaikuttavat? Tietyn teeman seuraaminen ja vertailu eri viestimissä Journalismi tietämisen muotona Kuka journalismissa ”tietää”? Kenelle annetaan ääni? Kytkennät asiantuntijoihin politiikan, tieteen, talouden ym. saralla Journalismin professionaalisuus Paikkansapitävyys ja sen varmistaminen Ammatillinen itseymmärrys, taustalla olevat arvot

13 Mediakriittinen juttu Energialobbaus (Maailma sanojen vankina 1996)