Amiram D. Vinokur & Michelle van Ryn Social Support and Undermining in Close Relationships: Their Independent Effects on the Mental Health of Unemployed.

Esitys aiheesta: "Amiram D. Vinokur & Michelle van Ryn Social Support and Undermining in Close Relationships: Their Independent Effects on the Mental Health of Unemployed."— Esityksen transkriptio:

1 Amiram D. Vinokur & Michelle van Ryn Social Support and Undermining in Close Relationships: Their Independent Effects on the Mental Health of Unemployed Persons Journal of Personality and Social Psychology, 65, 350-359 Tiina Markkanen & Petra Tiihonen

2 Johdanto  Artikkelissa käsitellään sosiaalisen tuen ja sosiaalisen heikentämisen vaikutuksia työttömien mielenterveyteen läheisissä ihmissuhteissa.  Hypoteesi: Sosiaalisella heikentämisellä on negatiivinen vaikutus mielenterveyteen ja hyvinvointiin, ja että tämä vaikutus on voimakkaampi kuin sosiaalisen tuen positiivinen vaikutus.

3 Käsitteet 1/3  Sosiaalinen tuki on ihmissuhteiden hoitamista ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sosiaalisen tuen muotoja ovat emotionaalinen tuki ja hyväksyntä sekä tiedollinen että konkreettinen tukeminen.  Sosiaalinen heikentäminen tarkoittaa konfliktia tai estettä ihmissuhteissa, sitä voidaan sanoa myös negatiiviseksi sosiaaliseksi tueksi, vaikka ne eivät olekaan saman asian eri puolia. Sosiaalinen heikentäminen sisältää negatiivista vaikuttamista (esimerkiksi kiukkua tai vastenmielisyyttä), kritiikkiä tai käyttäytymistä, joka estää tavoitteiden saavuttamista.

4 Käsitteet 2/3  Läheiset ihmissuhteet: merkittävät toiset eli puoliso tai joku muu merkittävä henkilö, jonka kanssa tekemisissä säännöllisesti.  Taloudellinen tilanne: kolmas vaikuttava tekijä.  Työtön: tässä tutkimuksessa neljän kuukauden sisällä työttömiksi jääneet, jotka etsivät töitä.

5 Käsitteet 3/3  Buffering effect: sosiaalisella tuella on ns. puskuriarvo eli sillä on vielä suurempi suojaava merkitys stressaavissa tilanteissa tai niillä ihmisillä, jotka kokevat stressin kovaksi.  Stressori: sosiaalinen heikentäminen on negatiivinen stressiä aiheuttava tekijä läheisissä ihmissuhteissa.

6 Katsaus aineistoon  Pitkittäistutkimus: talvi ja kevät 1986+2kk+4 kk. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselytutkimuksella.  Aikajakso 1: kaikki työttömiä, aikajakso 2: 28 % työllistynyt, aikajakso 3: 54 % työllistynyt  N=1087  Likert-asteikko  Työnhakuseminaariin osallistujia vastaajista 606, kontrolliryhmässä vastaajia 322, muita 159  Vastausprosentti 1. kyselyyn 83 %. 2 kk 88 %, 4 kk 81 %

7 Tulokset 1/3  Sosiaalinen tuki ja sosiaalinen heikentäminen korreloivat käänteisesti toisiaan, mutta eivät ole saman asian kaksi eri puolta.  Taloudellisen tilanteen, sosiaalisen tuen ja sosiaalisen heikentämisen vaikutukset mielenterveyteen olivat samat riippumatta vertailuryhmästä.

8 Tulokset 2/3  Aikajakso 1: sekä sosiaalisella tuella että sosiaalisella heikentämisellä on voimakas, mutta vastakkainen vaikutus heikkoon mielenterveyteen.  Aikajaksot 2 & 3: sosiaalisella tuella ei ollut pitkäaikaista tai samanaikaista vaikutusta heikkoon mielenterveyteen. Sosiaalisella heikentämisellä on voimakkaita haitallisia vaikutuksia mielenterveyteen.

9 Tulokset 3/3  Sosiaalisen tuen ja sosiaalisen heikentämisen vaikutukset mielenterveyteen pysyvät samana vaikka ihminen työllistyisi (Aikajaksot 2 & 3)  Työllistyminen ja sen tuoma taloudellisen tilanteen kohentuminen vähentävät puolestaan stressiä.

10 Päätelmiä  Mielenterveyden tila voi vaikuttaa vastaajien kykyyn arvioida saatua tukea tai heikentämistä.  Koettu sosiaalinen heikentäminen vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen, mutta kun tämän stressorin vaikutus vähenee, mielenterveys kohentuu.  Ne henkilöt, jotka ovat kokeneet hyvin voimakasta sosiaalista heikentämistä kärsivät heikosta mielenterveydestä enemmän kuin vertailuryhmän jäsenet, vaikka kokivat mielenterveytensä kohentuneen enemmän kuin vertailuryhmän jäsenillä.

11 Kritiikkiä  Mielenterveyden käsitettä ei ole määritelty.  Tilastollinen tutkimusmenetelmä antaa melko yksioikoisen kuvan asiasta.  Liiallinen tukeutuminen aiempiin tutkimuksiin.  Unemployed / recently unemployed?  Liian ideaalinen kuva läheisistä ihmissuhteista? Oletetaan että läheisissä ihmissuhteissa joko paljon sosiaalista tukea tai paljon sosiaalista heikentämistä. Usein esiintyy molempia?  Mittaavatko kysymykset oikeita asioita?  Kysymyksissä ei lainkaan avoimia kysymyksiä?  Aikajanoja ei perusteltu & lyhyet vertailuajat.  Saatiinko uutta tietoa?