Käsitteet Terveysliikunta = liikkuminen, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen - Suositus: 5 päivänä viikossa 30 min liikuntaa kohtuullisella teholla.

Esitys aiheesta: "Käsitteet Terveysliikunta = liikkuminen, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen - Suositus: 5 päivänä viikossa 30 min liikuntaa kohtuullisella teholla."— Esityksen transkriptio:

1 Fyysisen kunnon merkitys sosiaali- ja terveysalalla Kaisa Ohma ja Tanja Koskela 14.9.2013

2 Käsitteet Terveysliikunta = liikkuminen, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen - Suositus: 5 päivänä viikossa 30 min liikuntaa kohtuullisella teholla (H+PPP) Arkiliikunta = kaikenlainen päivän mittaan tapahtuva liikkuminen - Jokaisella askeleella on merkitystä - Jokainen askel kuluttaa Hyötyliikunta = liikuntaa muun tekemisen ohella Kuntoliikunta = tavoitellaan parempaa suorituskykyä, tehokkaampaa kuin terveysliikunta

3

4 Suomalaisten aikuisten terveyskäyttäytyminen 2009

5

6 NAURU PIDENTÄÄ TUNNETUSTI IKÄÄ
NAURU PIDENTÄÄ TUNNETUSTI IKÄÄ. MUTTA TIESITKÖ, ETTÄ LIIKUNNALLA ON SAMANLAINEN VAIKUTUS!?

7 LIIKUNNAN VAIKUTUKSET
- Liikunnan ja pitkän elämän yhteys on todettu monissa tutkimuksissa Elinikää merkittävämpi asia on, että liikunnalliset ihmiset viettävät vuotensa terveempinä Liikunta saa aikaan positiivisia psykososiaalisia muutoksia kohonneen mielialan, tunteiden, itsetunnon ja sosiaalisen tuen kautta. Ne suojaavat työstressin negatiivisilta vaikutuksilta. ( LIKES:n teettämä tutkimus) Liikunta aiheuttaa kehossa samanlaisia reaktioita kuin nauru * Aivot erittää endorfiineja, kehon omia mielihyväkemikaaleja * Liikuntasuorituksen jälkeinen euforinen olo johtuu endorfiineista * Endorfiinit lievittävät kipua ja antavat elämäniloa ja voimia

8 Liikunta on mahtava masennuslääke
Tutkimusten mukaan liikunta saattaa vaikuttaa lievään masennukseen jopa yhtä tehokkaasti kuin masennuslääkkeet Endorfiinit eivät selitä liikunnan pitkäaikaista vaikutusta mielialaan Merkittävää on se, että liikunta kohottaa välittömästi vireystilaa ja lisää ainakin yhden hermosolujen välittäjäaineen, serotoniinin, määrää aivoissa. - psykiatrian erikoislääkärin Sami Leppämäen väitöskirjasta liikunnan ja valon vaikutuksesta mieleen.

9 British Journal of Sports Medicine –lehdessä julkaistu yhdysvaltalainen tutkimus.
Henkilöt, jotka harrastivat vähintään 5 kertaa viikossa liikuntaa, sairastuivat nuhakuumeeseen huomattavasti harvemmin kuin liikuntaa harrastamattomat. Jos tauti pääsi kuitenkin iskemään, se oli liikuntaa harrastavilla lievempi kuin muilla. Tämä on jälleen uusi todistus siitä, että liikuntaa kannattaa harrastaa, tutkijat toteavat.

10 MITÄ!? FYYSISESTI RASKAS TYÖ HEIKENTÄÄKIN LIHASVOIMAA!
Hyvä fyysinen kunto ja normaalipaino keski-iässä hidastavat lihasvoiman heikkenemistä. Sen sijaan nopeampaan lihasvoiman heikkenemiseen vaikuttavat fyysisesti raskas työ, tupakointi, lihavuus, sydän- ja verisuonitaudit, korkea verenpaine, diabetes ja astma, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa.

11 Palautuminen ja kuormitus tasapainoon
Hyvä fyysinen kunto on edellytys fyysisessä työssä pärjäämiseen Liikuntaharrastuksen tulisi olla sellainen, että se tukee työtä sen erityisvaatimuksissa Yöuni tulee olla riittävä, jotta palautuu paremmin Yksilöllinen harjoittelu. Joku tarvitsee keskittymisharjoitteita esim.jooga, toinen vihan purkamista esim.potkunyrkkeily

12 RASKAS TYÖ VAATII RASKAAT HUVIT!?
Yleensä tällä sanonnalla perustellaan jotain ihan muuta ajanvietettä kuin liikuntaa Kumpikohan antaa enemmän voimia tulevaan työviikkoon humalatilassa juhliminen vai liikkuminen ja hauskanpito selvinpäin!? Krapulassa aivojen mielihyvää tuottavan hormonin, serotoniinin, määrä laskee. Kohtuus kaikessa 

13 Miksi taukoliikuntaa? Kuvaan on merkitty plussalla yleensä kireät lihakset ja miinuksella yleensä liian heikot lihakset. Plussalla olevia tulisi siis venyttää ja miinuksella merkittyjä tulisi vahvistaa.

14 Taukoliikunta on monessa suhteessa hyödyllistä
Säännölliset muutaman minuutin tauot työn lomassa parantavat tutkitusti työntekijän tarkkuutta, muistamista, oppimista, työssäjaksamista ja ongelmanratkaisukykyä. Jumppaaminen työn lomassa vähentää tai ennaltaehkäisee päätetyöstä usein aiheutuvia vaivoja kuten niska-, hartia-, selkävaivoja ja hiirikäden vaivoja. Silmät rasittuvat päätetyössä ja taukoliikunnan aikana silmät saavat lepoa. Huono työasento voi yksin olla syy työperäisiin niska- ja selkäongelmiin.  Taukoliikunta auttaa hyvän työasennon ylläpitämisessä. Hyvä tietää myös Joka toinen päätetyötä tekevä tarvitsee vuoden aikana lääkäripalveluja päätevaivojen takia 25% työikäisistä kärsii vähintään lievästä työuupumksesta Taukoliikunta vähentää sairauspoissaoloja Taukoliikunta parantaa työkykyä

15

16 Lähteet: Duodecim Suomen lääkärilehti UKK instituutin verkkosivut
Suomen sydänliitto ry:n verkkosivut Petra-personal trainer taukojumppaohjelmisto .fi