Tervetuloa Aalto-yliopistoon!.

Esitys aiheesta: "Tervetuloa Aalto-yliopistoon!."— Esityksen transkriptio:

1 Tervetuloa Aalto-yliopistoon!

2 Kolme johtavaa yliopistoa Aalto-yliopistoksi vuonna 2010
Helsingin kauppakorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu (TaiK) Teknillinen korkeakoulu (TKK) Ainutlaatuiseen yhteisöömme kuuluu alumnia opiskelijaa 4 700 henkilöstön jäsentä, joista 340 professoreja

3

4 Alumnejamme Eero Aarnio Sisustusarkkitehtuuri ‘57 Taneli Tikka MBA ‘04
2 Eero Aarnio Sisustusarkkitehtuuri ‘57 3 Taneli Tikka MBA ‘04 1 Jorma Ollila Insinööritieteet ‘81 6 7 8 Paola & Pirjo Suhonen, Vaatetussuunnittelu ‘01 Kansainvälinen liiketoiminta ‘98 8 1. Jorma Ollila, hallituksen puheenjohtaja, Nokia & Shell. Teknillisen korkeakoulun alumni vuodelta 1981. 2. Eero Aarnio, sisustusarkkitehti ja huonekalusuunnittelija. Sisustusarkkitehtuuri 1957 (Taideteollinen korkeakoulu). 3. Taneli Tikka, sarjayrittäjä, MBA 2004 (Helsingin kauppakorkeakoulu). 4. Alvar Aalto, arkkitehti, muotoilija ja akateemikko. Arkkitehtuuri 1921 (Teknillinen korkeakoulu). 5. Erkki Tuomioja, ulkoministeri. Kansantaloustiede 1974 (Helsingin kauppakorkeakoulu). 6. Paola ja Pirjo Suhonen, Ivana Helsinki. Paola: Vaatetussuunnittelu 2001 (Taideteollinen korkeakoulu), Pirjo: Kansainvälinen liiketoiminta, 1998 (Helsingin kauppakorkeakoulu) 7. A.I. Virtanen, biokemian professori Teknillisessä korkeakoulussa vuosina Sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1945, jolloin hän toimi professorina Helsingin yliopistossa. 8. Susanna Majuri, palkittu suomalainen valokuvaaja. Hän on mukana Helsinki Schoolin toiminnassa. Majuri on kuvannut PMMP:n levyn Veden varaan kuvat. Valokuvaus 2007 (Taideteollinen korkeakoulu). Kaikkiaan Aalto-yliopistossa on alumnia, joista on rekisteröityneitä. Aalto-yliopistossa alumneja ovat kaikki, jotka ovat suorittaneet tutkinnon tai opiskelleet Aalto-yliopistossa tai Helsingin kauppakorkeakoulussa, Taideteollisessa korkeakoulussa, Teknillisessä korkeakoulussa tai näiden edeltäjissä. Lisäksi Aalto-yliopiston alumneja ovat edellä mainituissa korkeakouluissa tai yliopistossa opiskelleet vaihto-opiskelijat sekä entiset ja nykyiset työntekijät. Alumnitoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja siihen ilmoittaudutaan mukaan rekisteröitymällä jäseneksi. A.I. Virtanen Kemia ‘19 Susanna Majuri Valokuvaus ‘07 Alvar Aalto, arkkitehti ja muotoilija Kuva: Eva ja Pertti Ingervo, Alvar Aalto -museo Erkki Tuomioja, poliitikko, ent. ulkoministeri Kuva: Suomen eduskunta Jorma Ollila, Hallituksen puheenjohtaja, Nokia & Shell Kuva: Photographic Services, Shell International Ltd Eero Aarnio, muotoilija Kuva: Joanna Moorhouse Taneli Tikka, sarjayrittäjä, MBA Kuva: Peter Forsgård Paola ja Pirjo Suhonen, Ivana Helsinki Kuva: Katja Presnal A.I. Virtanen, Nobelin kemianpalkittu kemisti Kuva: AaltoA Susanna Majuri, valokuvaaja, ”Helsinki School” Kuva: Tord Lund 4 5 Alvar Aalto Arkkitehtuuri ‘21 Erkki Tuomioja Kauppatieteet ‘74

5 Esimerkkejä tutkimuksesta
3 Esimerkkejä tutkimuksesta Olli Varis Globaalit ja kansainväliset vesikysymykset 4 1 2 Esko I. Kauppinen Korkealaatuisia ohutkalvotransistoreja muovialustalla  Riitta Hari Systeeminen neurotiede ja ihmisaivojen kuvantaminen Maarit Karppinen Uusien energiateknologioiden materiaalikemia 5 Nina Granqvist Emergence of new industries and technologies and renewal of existing industries 6 Pekka Heikkinen Puu nykyaikaisena rakennusmateriaalina 1. Akatemiaprofessori, Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen Maarit Karppinen, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun kemian laitoksen laitosjohtaja. Alat: Materiaalikemia uusissa energiateknologioissa, mukaan lukien termosähköisyys, polttokennot, akut, suprajohteet. Suomen Akatemia suoritti vuonna 2011 suomalaisen kemian tutkimuksen tason arvioinnin. Maarit Karppisen tutkimusryhmästä arvioinnissa todettiin seuraavasti: ”Tutkimus on korkeatasoista ja kansainvälisesti alan kärjessä. Vauhti, millä julkaisuja tuotetaan, on ryhmän kokoon nähden vaikuttava, ja useimmat julkaisut ilmestyvät alan huippulehdissä. Tutkimuksen vaikuttavuutta todistaa teollisuudesta tulleiden yhteistyöpyyntöjen määrä.” 2. Aivotutkija, akatemiaprofessori ja akateemikko Riitta Hari, Aalto-yliopiston kylmälaboratorion aivotutkimusryhmän (BRU) ja ”Systeeminen neurotiede ja aivokuvantaminen” nimisen Suomen Akatemian huippututkimusryhmän johtaja, sekä Aalto-yliopiston monitieteisen aivoAALTO-projektin johtaja. Riitta Hari on kansainvälisesti tunnustettu aivotutkija.  Hän on tutkinut monipuolisesti ihmisaivojen toimintaa uusilla aivokuvantamismenetelmillä, jotka on osittain kehitetty Aallossa, ja siten vaikuttanut ratkaisevasti tieteenalan edistymiseen. 3. Professori Olli Varis, Aalto-yliopiston ”Vesi – ja kehitys” –tutkimusryhmän johtaja. Alat: Maailmanlaajuiset ja kansainväliset vesikysymykset, kehittämismenetelmät/käytännöt, ympäristöön ja yhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointi, ympäristö- ja varainhallinnan mallinnus tietotekniikan avulla. Kansainvälisen vesivarayhdistyksen, Water Resources Association (IWRA), johtoryhmä toimikaudella 2004 – 2006 ja varapresidentti vuosina 4. Esko I. Kauppinen, professori, nanomateriaalit, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitos ja uusien materiaalien keskus (UMK). Professori Esko I. Kauppinen on yhdessä japanilaisen Nagoyan yliopiston professori Yutaka Ohnon ja heidän tutkimusryhmiensä kanssa kehittänyt nopean ja yksinkertaisen menetelmän korkealaatuisten ohutkalvotransistoreiden valmistamiseksi muovialustalle. Keksinnön tehneet tutkijat uskovat, että puolijohtavien hiilinanoputkikalvojen valmistusteknologia muoville mahdollistaa taipuisien elektroniikkatuotteiden, kuten esimerkiksi sähköisen paperin, valmistamisen pienin kustannuksin. 5. Kauppakorkeakoululla työskentelevän Suomen Akatemian tutkijatohtori Nina Granqvistin tutkimus kohdistuu, nanoteknologia tulokulmana, uusien teollisuudenalojen ja teknologioiden syntymiseen sekä olemassa olevan teollisuuden uudistumiseen.  Eurooppalainen organisaatiotutkimuksen järjestö ”European Group of Organizational Studies” palkitsi Nina Granqvistin hänen yhdessä Stine Grodalin ja Jennifer Woolleyn kanssa tekemästään tutkimuksesta “Executives’ Labeling Strategies in Emerging Domains of Activity”. The EGOS Conference Best Paper –palkitun tutkimuksen  metodologisesti vahva, teoreettisesti merkittävä, innovatiivinen sekä avata uusia suuntia organisaatiotutkimukseen. 6. Professori Pekka Heikkinen, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella toimivan kansainvälisen Wood Program –ohjelman johtaja. On edistänyt puun käyttöä nykyaikaisena rakennusmateriaalina. Wood Program on vuoden mittainen intensiivikurssi, joka keskittyy puuarkkitehtuuriin sekä puuhun materiaalina. Wood Program –ohjelmassa tutkitaan puun ekologisia, teknisiä ja arkkitehtoonisia ominaisuuksia ja tarjoaa perusteellisen ja kaikenkattavan katsauksen puurakentamiseen, metsässä kasvavista puista aina koetarkoituksessa tehtyyn puurakennukseen. Maarit Karppinen, Professor, Laboratory of Inorganic and Analytical Chemistry Photo by Adolfo Vera Riitta Hari, Neuroscientist, Academy Professori, Low Temperature Laboratory Illustration by C. Carl Jaffe Olli Varis Photo by Aalto University Esko I. Kauppinen Photo by Aalto University Nina Granqvist, Academy of Finland Research Fellow Image by Nina Grandqvist Pekka Heikkinen Photo by Aalto University

6 Taide, talous, tiede ja teknologia
Jokaisella koululla on dekaani ja Akateemisten asioiden komitea. Teknillinen korkeakoulu jakaantui neljäksi tekniikan alan korkeakouluksi Aallosta valmistutaan edelleen arkkitehdeiksi, maisema-arkkitehdeiksi, diplomi-insinööreiksi sekä kauppatieteiden ja taiteen maistereiksi Alla muutamia esimerkkejä siitä, mitkä koulutusohjelmat/aihealueet kuuluvat minkä tekniikan ja taideteollisen alan korkeakoulun alaisuuteen: Taideteollinen korkeakoulu - Esim. elokuvataide (esim. elokuvaohjaus, elokuvaus, elokuvaleikkaus) , keramiikka- ja lasitaide, kuvataidekasvatus, teollinen muotoilu Insinööritieteiden korkeakoulu - Esim. arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja konetekniikan koulutusohjelmat Kemian tekniikan korkeakoulu - Esim. biotuotetekniikan, kemian tekniikan ja materiaalitekniikan koulutusohjelmat Perustieteiden korkeakoulu - Esim. tuotantotalouden, informaatioverkostojen, teknillisen fysiikan ja matematiikan sekä tietotekniikan koulutusohjelmat Sähkötekniikan korkeakoulu - Esim. automaatio- ja systeemitekniikan, tietoliikennetekniikan, bioinformaatioteknologian sekä elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Aallon koulutusohjelmat: Korkeakoulut Kauppa- korkeakoulu Taiteen ja suunnittelun korkeakoulu Insinööri- tieteiden korkeakoulu Kemian tekniikan korkeakoulu Perustieteiden korkeakoulu Sähkötekniikan korkeakoulu

7 Taide, talous, tiede ja teknologia

8 Kauppakorkeakoulu Suomen johtava kauppakorkeakoulu
Tutkinto-opiskelijoita 3 400 Tohtoriopiskelijoita 280 Henkilöstöä 520 Professoreja 58 Laitokset Muut yksiköt Johtaminen ja kansainvälinen liiketoiminta Laskentatoimi | Markkinointi | Rahoitus Taloustiede | Tieto- ja palvelutalous | Viestintä Center for Markets in Transition (CEMAT) | Tiedon ja innovaatioiden tutkimuskeskus (CKIR) | International Business -ohjelma, Mikkeli | Pienyrityskeskus Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla on ollut vuodesta 2007 alkaen Pohjoismaiden ainoa ”Triple crown” eli alan kolme tärkeintä kansainvälistä akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS. Dekaani: professori Jyrki Wallenius Varadekaanit: professorit Arto Lindblom ja Rebecca Piekkari Kuva: Aino Huovio Taideteollisen korkeakoulun alumni

9 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Alansa arvostetuimpia koko maailmassa Tutkinto-opiskelijoita 1 800 Tohtoriopiskelijoita 250 Henkilöstöä 410 Professoreita 46 Laitokset Muut yksiköt Elokuva- ja lavastustaide | Media | Muotoilu | Taide | Arkkitehtuuri Taide ja media, Pori Mediakeskus Lume Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu on taiteen, muotoilun, median ja elokuvan kansainvälinen korkeakoulu. Alansa suurin Pohjoismaissa ja arvostetuimpia koko maailmassa. Suuri vaikutus suomalaisen muotoiluosaamisen menestymiseen Dekaani: professori Helena Hyvönen Varadekaani: professori Pekka Korvenmaa

10 Insinööritieteiden korkeakoulu
Tutkimusta, tietoa ja ratkaisuja kestävän kehityksen tarpeisiin Tutkinto-opiskelijoita 3 900 Tohtoriopiskelijoita 500 Henkilöstöä 790 Professoreita 68 Laitokset Yksiköt Energiatekniikka | Koneenrakennustekniikka | Maanmittaustiede | Rakennustekniikka | Sovellettu mekaniikka | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Lahden keskus | Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus, YTK Ilmastonmuutokseen, energian riittävyyteen ja sen puhtauteen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvät teemat ovat keskeisiä korkeakoulun tutkimuksessa ja opetuksessa. Dekaani: professori Petri Varsta Varadekaani: professori Juha Paavola Kuva: Aleksi Koskinen

11 Kemian tekniikan korkeakoulu
Kestävän kehityksen kärjessä Tutkinto-opiskelijoita 1 400 Tohtoriopiskelijoita 370 Henkilöstöä 480 Professoreja 34 Laitokset Muut yksiköt Biotekniikka ja kemian tekniikka Kemia Materiaalitekniikka Puunjalostustekniikka Uusien materiaalinen keskus Vastaa globaaleihin ympäristöhaasteisiin korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen keinoin. Korkeakoulun tutkimuksen painoalueet ovat energiateknologiat, uudet materiaalit ja luonnonvarojen kestävän kehityksen periaatteiden mukainen prosessointi sekä niistä valmistettavat tuotteet. Nämä teemat tulevat heijastumaan myös opetukseen. Dekaani: professori Outi Krause Varadekaani: professori Simo-Pekka Hannula Kuva: Adolfo Vera

12 Perustieteiden korkeakoulu
7 Suomen Akatemian huippuyksikköä Perustieteiden korkeakoulu Tulevaisuutta huippututkimuksella Tutkinto-opiskelijoita 2 600 Tohtoriopiskelijoita 890 Henkilöstöä 1 270 Professoreja 79 Laitokset Muut yksiköt Lääketieteellinen tekniikka ja laskennallinen tiede |Matematiikka ja systeemianalyysi | Mediatekniikka |Teknillinen fysiikka | Tietojenkäsittelytiede |Tietotekniikka | Tuotantotalous Kylmälaboratorio | Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT | Kielikeskus Perustieteiden korkeakoulun keskeinen vahvuus on korkeatasoisessa tutkimuksessa.  Korkeakoulussa toimii seitsemän Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköä, joista kaksi on yhteisiä Helsingin yliopiston kanssa. Suurin Aalto-yliopiston kuudesta korkeakoulusta. Dekaani: professori Ilkka Niemelä Varadekaanit: professorit Eero Eloranta ja Kimmo Kaski Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita: 258 Ulkomaalaisia tohtoriopiskelijoita: 129 10 kansainvälistä maisteriohjelmaa, joista 2 Erasmus Mundus -maisteriohjelmaa Kuva: Aleksi Koskinen

13 Sähkötekniikan korkeakoulu
2 Suomen Akatemian huippuyksikköä Sähkötekniikan korkeakoulu Perustutkimusta, viimeisintä teknologiaa ja korkeatasoista insinöörikoulutusta Tutkinto-opiskelijoita 2 900 Tohtoriopiskelijoita 520 Henkilöstöä 680 Professoreita 51 Laitokset Muut yksiköt Automaatio- ja systeemitekniikka | Elektroniikka | Mikro- ja nanotekniikka | Radiotiede ja -tekniikka | Signaalikäsittely ja akustiikka | Sähkötekniikka | Tietoliikenne ja tietoverkkotekniikka Metsähovin radiotutkimusasema | Micronova Sähkötekniikan korkeakoulu on vanhin ja suurin automaatio- ja systeemitekniikan, elektroniikan ja sähkötekniikan tutkimusta harjoittava yliopistoyksikkö. Koulun tutkimuksen keskeisillä tutkimusalueilla pyritään edistämään sähkönsiirron hyötysuhdetta, jakelua ja kulutusta; kehittämään elektroniikkaa yhteiskunnan hyvinvoinnin ja terveydenhuollon tarpeisiin sekä nopeuttamaan ja optimoimaan langatonta tiedonsiirtoa. Dekaani: professori Tuija Pulkkinen Varadekaanit: professorit Keijo Nikoskinen ja Raimo Sepponen Kuva: Juha Juvonen Aalto-yliopisto

14 Aalto-yliopiston teknillistieteellinen ala

15 Suurin ja kaunein teknillinen yliopisto - Aalto-yliopisto
Teknillisellä korkeakoululla pitkät perinteet Oma ainutlaatuinen kampusalue Otaniemessä Länsimetro 2015 Opiskelijoita lähes vuosittainen sisäänotto n. 1200 Valmistuneet arkkitehtejä, maisema-arkkitehtejä ja diplomi-insinöörejä 4/8/2017 Name

16 Lyömätön monipuolisuus
4 (+1) koulua 19 hakukohdetta Yli 80 pääainemahdollisuutta Lisäksi kieliä, viestintää ja vaikka mitä Hulppeat kansainväliset mahdollisuudet ympäri maailman

17 Mitä teekkarin opiskelu on?
Luennot Harjoitukset Laboratoriotyöt Seminaareja Tenttejä IT-opintoja Kuvataidetta Excursiot (XQ:t) Ja paljon muuta.. Sitsit, urheilua yms.

18 Tutkintorakenne pähkinänkuoressa
Tekniikan kandidaatin tutkinto Diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinto 3 vuotta 2 vuotta 180 op (sis. mm. matematiikan ja fysiikan peruskurssit) 120 op (sis. mm. pääaineen syventävät opinnot ja diplomityön)

19 Mallilukujärjestys, Panu, tietoliikennetekniikka, fuksi
Klo Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai 8-10 Tietokone ja käyttöjärj. harkat Matematiikan luento Ruotsia teekkareille 10-12 Matem. Laskarit Fysiikan luento Matem. laskarit 12-14 Fysiikan laskarit Tietoliikenne-tekniikan perusteet Ohjelmoinnin luento 14-16 Tietokone ja käyttöjärjes-telmät luento

20 Mallilukujärjestys Annukka, elektroniikka, 4. vuosikurssi
Klo Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai 8-10 (töissä tutkimushar-joittelijana*) (töissä*) Radioteknii-kan harkat klo 9-10 Radiotekniikan luento klo 9 -> 10-12 Kandi-seminaari Radiotek-niikan luento 12-14 Sähkömagne-tiikan luento Mikro- ja nanoelektroniikan harkat / 14-16 Japani Mikro- ja nanoelektro-niikan luento Sähkömag-netiikan harkat

21 Työelämään DI:n työtehtäviä: suunnittelija, tutkija, myyjä, yrittäjä, opettaja, toimitusjohtaja Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyys yli 98% (TEK 1/2011) Otaniemestä luonteva yhteys työelämään Suuria yrityksiä lähettyvillä, eikä mitenkään sattumalta Kesäisin töihin omalle alalle Keskimääräinen alkupalkka n. 3000€, myöhemmin jopa yli 7000€ (TEK 2009)

22 Ylioppilaselämä Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, www.ayy.fi
Killat ja osakunta Opiskelukavereita ja elinikäisiä ystäviä, edunvalvontaa Lukuisat yhdistykset Urheilua, musiikkia, kulttuuria Teekkarihenki ja perinteet Vuosijuhlat, sitsit, tempaukset, jäynät, teekkarilakki Jäynistä...

23 Hae Aalto-yliopistoon!
Teknillistieteellisten alojen haku

24 Minustako teekkari tai arkkari?
Lukion suorittanut (pitkä matematiikka) Kiinnostus luonnontieteisiin (fysiikka, kemia, biologia, maantieto) Kiinnostus taiteisiin ja yhteiskuntaan (kuvataiteet, historia) Hyvällä yo-todistuksella sisään myös ilman pääsykokeita (alakohtaiset kynnysehdot)

25 Hakeminen ja opiskelijaksi hyväksyminen
Todistusvalinta Alkupisteet ylioppilaskokeiden arvosanoista Valintakokeet + alkupisteet Valintakokeet

26 Valintakokeet Matematiikka
Fysiikka tai kemia (tai yhteiskuntatiede, Kta) Aineisto- ja soveltuvuuskoe (Info) Piirustus- ja suunnittelukoe (A, MA) ja luonnontiede (MA)

27 DIA-yhteisvalinta Samat pääsykokeet kaikkiin teknillisiin yliopistoihin - DI-haun kokeet kaikilla paikkakunnilla - Arkkitehtikokeet Espoo, Tampere, Oulu Enintään viisi (5) hakutoivetta tärkeysjärjestyksessä - Saavat olla eri yliopistoihin, samaa tai eri alaa Vanhoja kokeita netissä ratkaisuineen Huom! Poikkeuksena informaatioverkostot!

28 Vanhoja valintakoekysymyksiä: matematiikka
Nesteet A ja B on sekoitettu yhteen. Nesteen A osuus seoksen painosta on p ja osuus tilavuudesta q. (a) Mikä on nesteiden A ja B tiheyksien suhde? (b) Olkoot p = 31%, q = 37% ja seoksen tiheys 0:889 kg/dm3. Mitkä ovat nesteiden A ja B tiheydet? Anna vastaukset kolmen desimaalin tarkkuudella. Laskeutumisen alkaessa lentokone lentää vaakasuoraan. Tällöin kone on korkeudella y = h ja vaakasuoralla etäisyydellä x = s kiitoradasta. Kone koskettaa kiitorataa origossa vaakalennossa. Oletetaan, että laskeutumisen aikana y = ax3 + bx2 + cx + d: Kuinka korkealla kone on, kun sen vaakasuora etäisyys kiitoradasta on 1/3s?

29 Vanhoja valintakoekysymyksiä: fysiikka ja kemia
Alumiiniastian massa on 112 g. Astiassa on 105 g vettä lämpötilassa 20,0 °C. Astiaan lisätään 305 g jäätä (lämpötila 10,0 °C) ja 123 g lyijyä (lämpötila 235 °C). Laske loppulämpötila, kun tasapaino on saavutettu. Oletetaan, että lämpövuodot ovat vähäiset. Kun hydrataan hiilivetyä, jonka molekyylikaava on C5H10, syntyy 2-metyylibutaania. Jos alkuperäinen hiilivety reagoi vetykloridin kanssa Markovnikovin sääntöä noudattaen, syntyy yhdiste, josta natriumhydroksidilla käsiteltäessä muodostuu sekundäärinen alkoholi. Kun tätä alkoholia hapetetaan, syntyy ketoni. a) Kirjoita kaikki yllä mainitut reaktioyhtälöt rakennekaavoja käyttäen ja nimeä reaktiotuotteet. b) Kirjoita alkuperäisen hiilivedyn rakennekaava ja nimeä yhdiste.

30 Vanhoja valintakoetehtäviä: arkkitehtuuri
Korkeassa pilvenpiirtäjässä keskivaiheilla (noin 20. kerros) asuva perhe on hankkinut kotiinsa lemmikiksi virtahevon. Hepo ei kuitenkaan mahdu elämään heidän kaksiossaan, joten he joutuvat tilaamaan parasiittimaisista (olemassa olevan rakennuksen kylkeen kiinnittyvistä) toteutuksistaan kuuluisalta arkkitehdilta suunnitelman lemmikkinsä kodiksi. Virtahepo tarvitsee oleiluunsa suuren vesialtaan sekä laajahkon kasvihuonemaisen tilan. Sen päivittäiseen rutiiniin kuuluu ruokailun ja vesijumpan ohella liikuntaa, jota varten sille tulee olla noin 20 metrin pituinen suora, käännökset mahdollistava käytävä. TEHTÄVÄ Suunnittele yllä mainituilla lähtökohdilla pilvenpiirtäjän kylkeen toteutettava lemmikkivirtahevon koti. TOTEUTUS Piirtämällä vaakasuuntaiselle A3- arkille: • näkymä, josta hahmottuu kuinka pilvenpiirtäjän kylkeen toteutettu rakennelma näkyy kadulta noin 20 kerrosta alempaa katsottuna. • näkymä virtahevon kodin sisältä

31 Erillisvalinnat ”Kukkaisteekkarit” (oma hakuaika!)
IB, EB tutkinnon suorittaneet Luonnontiedekilpailuissa menestyneet Datatähti-kilpailussa menestyneet Viksu-tiedekilpailussa palkitut 4/8/2017

32 Pääsykokeet 29.5.-7.6. -mm. arkkitehtuurin suunnittelukokeet
Hakuaikataulu 2012 Hakuaika klo 16.15 Pääsykokeet mm. arkkitehtuurin suunnittelukokeet

33 Lisätietoa www.yliopistohaku.fi hakijapalvelut@aalto.fi
studies.aalto.fi aalto.fi apply.aalto.fi (maisterivaiheen haku) Yliopistojen sähköinen hakujärjestelmä dia.fi

34 Kiitos! Kuva: Tuuli Sotamaa Aalto-yliopisto