Syntaksin harjoituskurssi CYK140

Esitys aiheesta: "Syntaksin harjoituskurssi CYK140"— Esityksen transkriptio:

1 Syntaksin harjoituskurssi CYK140
Lausekkeet

2 Lausekerakenne Lauseet voidaan jakaa pienempiin yksiköihin, joita kutsutaan lausekkeiksi (myös konstituenteiksi). Lauseke voi muodostua yhdestä sanasta, tai (pää)sanasta ja siihen liittyvistä määritteistä Lauseke nimetään sen pääsanan mukaan

3 Lausekerakenne (jatkuu)
Puukuvain on yleisin ja havainnollisin tapa esittää lauseen konstituenttirakenne (1) A B C

4 Lausekerakenne (jatkuu)
Kuvion (1) rakennepuussa1 on kolme noodia: ylin noodi A on kahden alemman noodin B ja C äiti(noodi) B ja C ovat A:n tyttäriä ja keskenään sisaruksia A dominoi välittömästi sekä noodia B että noodia C 1) Jatkossa käytetään termejä puukuvain, rakennepuu ja syntaksipuu synonyymisesti.

5 Lausekerakenne (jatkuu)
Syntaksipuun noodit nimetään syntaktisten kategorioiden mukaan: Sanataso Lauseketaso N substantiivi NP substantiivilauseke A adjektiivi AP adjektiivilauseke V verbi VP verbilauseke Pre prepositio PreP prepositiolauseke Post postpositio PostP postpositiolauseke Adv adverbi AdvP adverbilauseke

6 Lausekerakenne (jatkuu)
Lauseen rakenneosina toimivat konstituentit muodostavat hierarkkisen rakenteen Kuviossa (2) noodi A muodostaa konstituentin, johon kuuluvat noodit B, C, D ja E. B muodostaa konstituentin, johon kuuluvat terminaaliset (puukuvaimen alimmat) noodit D ja E. Lisäksi A dominoi välittömästi noodeja B ja C, B puolestaan dominoi välittömästi noodeja D ja E. A (2) B C D E

7 Lausekerakenne (jatkuu)
Konstituenttien järjestys puukuvaimessa vastaa konstituenttien järjestystä lauseessa Esim. lauseessa (3) on kaksi substantiivi-lauseketta (NP1 ja NP2): (3) [Matti]NP1 söi [omenan]NP2

8 Lausekerakenne (jatkuu)
Rakennepuu on lauseen ikoninen kuvaus, koska rakennepuussa konstituentit ovat samassa järjestyksessä kuin kuvattavassa lauseessa ja rakennepuun terminaalisten noodien järjestys vastaa lauseen sanajärjestystä (kuvio 4)

9 Lausekerakenne (jatkuu)
(4) S = lause NP = substantiivilauseke N = substantiivi NP VP VP = verbilauseke NP V = verbi V N N Matti söi omenan

10 Lausekerakenne (jatkuu)
Kuvio (5) havainnollistaa suomen substantiivi-lausekkeen (NP) rakennetta Kuvion (5) NP:n pääsana on omena, jota määrittää adjektiivilauseke (AP) vihreä Ko. puukuvain vastaa mm. seuraavien lausekkeiden rakennetta: sininen uni kaunis teoria onneton kohtalo (5) NP AP N A omena vihreä

11 Lausekerakenne (jatkuu)
Jotta olisi mahdollista määritellä, mitkä puukuvaimet ovat kieliopin mukaisia jossain tietyssä kielessä, ko. kielen kielioppiin täytyy sisältyä a) joukko lausekerakennesääntöjä sekä b) ko. kielen leksikko

12 Lausekerakenne (jatkuu)
Lausekerakennesäännöt ovat yksinkertaisia, kontekstista riippumattomia (context-free) sääntöjä, jotka määrittelevät äiti- ja sisarnoodien mahdolliset kombinaatiot jossakin kielessä Context-free rules: sääntöjä, joihin ei liity säännön esiintymisympäristöön kohdistuvia rajoituksia

13 Lausekerakenne (jatkuu)
Syntaksipuun kieliopillisuus voidaan todeta kielen kielioppiin kuuluvien lausekerakennesääntöjen avulla Syntaksipuu on validi ainoastaan silloin, kun kielen kielioppiin sisältyy joukko sääntöjä, jotka generoivat ko. rakennepuun jokaisen noodin

14 Lausekerakenne (jatkuu)
Koska alla oleva lausekerakennesäännöstö (6) generoi (lisensioi) kohdissa (5 ja 7) esitetyn, (suomen) substantiivilauseketta kuvaavan rakennepuun, ko. syntaktinen rakenne on kieliopillinen (6) NP  AP N AP  A (N  omena) (A  vihreä) NP (7) AP N omena A vihreä

15 Lausekerakenne (jatkuu)
Alla (8) on malaijinkielinen esimerkkilause (Kroeger 2004: 13), joka sisältää kaksi substantiivilauseketta: (8) [Orang tua itu] makan [nasi goreng] ihminen iäkäs tuo syödä riisi paistettu ’Tuo vanhus syö paistettua riisiä.’

16 Lausekerakenne (jatkuu)
Malaijin ensisijainen sanajärjestys on SVO (subjekti – verbi – objekti) Adjektiivit, pronominit ja muut determinantit (determiner1) seuraavat pääsanaansa, esim. (pääsanat lihavoitu): 1) Determiner (Det) Kieliopillinen sana, joka esiintyy substantiivin yhteydessä ja ilmaisee esim. kvantiteettia, lukua, omistusta, definiittisyyttä N A P orang tuo itu ihminen iäkäs

17 Lausekerakenne (jatkuu)
Alla on syntaksipuu (9), joka kuvaa malaijinkielisen esimerkin (8) konstituentti-rakenteen (S = lause) (9) S NP NP V N Det A A N Orang ihminen tua iäkäs itu tuo makan syö nasi riisiä goreng paistettua

18 Lausekerakenne (jatkuu)
Syntaksipuu (9) on validi, koska se on generoitavissa kohdan (10) lausekerakennesääntöjen mukaan (sulkeissa olevat elementit ovat valinnaisia) (10) S  NP V NP NP  N (A) (Det)

19 Lausekerakenne (jatkuu)
Lausekerakennepuiden avulla on mahdollista havainnollistaa useita lauseen rakenteellisia ominaisuuksia: sanajärjestys konstituentit/konstituenttien rajat jokaisen lauseeseen kuuluvan konstituentin ja sanan grammaattinen kategoria

20 Lausekerakenne (jatkuu)
Puudiagrammit eivät sinänsä ole kuvaus kielestä; niiden funktio on havainnollistaa kielen rakenneanalyysin tulosta Rakenneanalyysin tavoitteena on tunnistaa kielen rakenteelliset yksiköt, mm. lausekkeet ja niiden morfosyntaktiset kategoriat

21 Lausekerakenne (jatkuu)
Kohdassa (9) esitettiin malaijinkielistä esimerkkilausetta Orang tuo itu makan nasi goreng kuvaava lausekerakennepuu Kuten puukuvaimesta näkyy, esimerkkilauseen oletetaan sisältävän kaksi NP:tä (substantiivilauseketta): orang tuo itu ja nasi goreng

22 Konstituenttianalyysi
Lausekkeiden tunnistamiseen voi soveltaa mm. seuraavia väittämiä (tässä tutkitaan pääasiassa mahdollisia substantiivilausekkeita): Substituutiotesti: lausekkeen voi korvata yhdellä sanalla (esim. lausekkeen pääsanalla tai pronominilla) Lauseke muodostaa semanttisen kokonaisuuden Lauseke voi esiintyä pronominin korrelaattina Lauseke voi esiintyä lauseessa useissa eri syntaktisissa funktioissa

23 Konstituenttianalyysi (jatkuu)
Subjektin tai objektin positiossa voi esiintyä vain yksi NP (poikkeuksena rinnasteiset rakenteet) (Entä topiikkiprominenssi – kiina?!) Lauseke siirtyy lauseessa yhtenä kokonaisuutena Lausekkeen voi korvata kysymyssanalla (’constituent question’, suom. ns. hakukysymys) Lauseke voi toimia hakukysymyksen vastauksena

24 Konstituenttianalyysi: esimerkkinä malaiji
1 Subtituutiotesti: lausekkeen voi korvata yhdellä sanalla (11b) tai pronominilla (11c) (11a) [Orang tuo itu] makan nasi goreng ihminen iäkäs syödä riisi paistettu ’Tuo vanhus syö paistettua riisiä.’

25 Konstituenttianalyysi: esimerkkinä malaiji (jatkuu)
(11b) [Ahmad] makan nasi goreng Ahmad syödä riisi paistettu ’Ahmad syö paistettua riisiä.’ (11c) [Dia] selalu makan nasi goreng hän (he/she) aina syödä riisi paistettu ’Hän syö aina paistettua riisiä.’

26 Konstituenttianalyysi: esimerkkinä malaiji (jatkuu)
2. Lauseke muodostaa semanttisen kokonaisuuden; esim. orang tua itu ’tuo vanha ihminen/tuo vanhus’ viittaa yhteen tiettyyn ihmisyksilöön (12) [Orang tua itu] biasa datang ke kedai ini ihminen iäkäs tuo tavallisesti tulla ILL kauppa tämä ’Tuo vanhus käy tavallisesti tässä kaupassa.’

27 Konstituenttianalyysi: esimerkkinä malaiji (jatkuu)
3. Lauseke voi toimia pronominin korrelaattina: (13a) [Orang tua itu]i biasa datang ke kedai ini ihminen iäkäs tuo tavallisesti tulla Pre kauppa tämä ’Tuo vanhus käy tavallisesti tässä kaupassa.’ (13b) [Dia]i selalu makan nasi goreng hän aina syödä riisi paistettu ’Hän syö aina paistettua riisiä.’

28 Konstituenttianalyysi: esimerkkinä malaiji (jatkuu)
Jokainen lauseista (11a)-(13b) sisältää kaksi NP-konstituenttia NP1:n semanttinen rooli on jokaisessa esimerkissä AGENTTI ja syntaktinen funktio SUBJEKTI

29 Konstituenttianalyysi: esimerkkinä malaiji (jatkuu)
Taulukko 1 NP1 NP2 11a orang tuo itu (tuo vanha ihminen) nasi goreng (paistettu riisi) 11b Ahmad 11c dia (hän) 12 kedai ini (tämä kauppa) 13a 13b

30 Konstituenttianalyysi: esimerkkinä malaiji (jatkuu)
NP2:n semanttinen rooli on kohdissa (11a-c) ja (13b) PATIENTTI (toiminnan kohde) ja syntaktinen funktio OBJEKTI Kohdissa (12) ja (13a) NP2:n semanttinen rooli on LOKAATIO ja syntaktinen funktio (paikan) ADVERBIAALI

31 Konstituenttianalyysi: esimerkkinä malaiji (jatkuu)
Lauseke voi esiintyä lauseessa useissa eri syntaktisissa funktioissa Esimerkissä (14a) orang tua itu on subjektin positiossa, esimerkissä (14b) se on objektina, ja esimerkissä (14c) adverbiaalina (tai verbin obliikvisijaisena1 argumenttina) 1Obliikvi muu kuin kieliopillinen sija (suom. kieliopill. sijat ovat nominatiivi, partitiivi, genetiivi ja akkusatiivi)

32 (14a) [Orang tua itu] makan nasi goreng ihminen iäkäs tuo syödä riisi paistettu (14b) Saya belum kenal [orang tua itu] minä ei.vielä tuntea ihminen iäkäs tuo ’En ole vielä tutustunut tuohon vanhukseen.’ (14c) Ibu memberikan wang kepada [orang tua itu] äiti antaa rahaa -lle ihminen iäkäs tuo ’Äiti antaa rahaa tuolle vanhukselle.’

33 Konstituenttianalyysi: esimerkkinä malaiji (jatkuu)
5 Subjektin tai objektin positiossa voi esiintyä vain yksi NP (poikkeuksena rinnasteiset rakenteet) Esimerkki (15a) on kielenvastainen, koska siinä on subjektin positiossa kaksi NP:tä Esimerkki (15b) on kielenvastainen, koska siinä on subjektin positiossa kaksi pronominia

34 (15a) *[Perempuan ini] [orang tua itu] makan nasi Nainen tämä ihminen iäkäs tuo syödä riisi ’Tämä nainen tuo vanhus syö riisiä.’ (15b) *[Dia] [dia] makan nasi hän (he/she) hän syödä riisi ’Hän hän syö riisiä.’

35 Konstituenttianalyysi: esimerkkinä malaiji (jatkuu)
Kun lauseen sanajärjestys muuttuu, lausekkeet siirtyvät yhtenä kokonaisuutena Esim. (16a), lauseen sanajärjestys on neutraali Esim. (16b), lauseen se konstituentti, joka sisältää uutta informaatiota, on fokusoitu siirtämällä se lauseen alkuun Esim. (16c) on passiivissa, jolloin aktiivilauseen objektista tulee passiivilauseen subjekti

36 ’Minä söin/olen (juuri) syömässä tuota isoa kalaa.’
Saya makan [ikan besar itu] minä syödä kala iso tuo ’Minä söin/olen (juuri) syömässä tuota isoa kalaa.’ (16b) [Ikan besar itu] Saya makan kala iso tuo minä syödä ’Tuota isoa kalaa olen (juuri) syömässä.’ (16c) [Ikan besar itu] di-makan oleh anjing saya kala iso tuo PASS-syödä (by) koira minun ’That big fish was eaten by my dog.’

37 Konstituenttianalyysi: esimerkkinä malaiji (jatkuu)
Lausekkeen voi korvata kysymyssanalla: (17a) [Orang tua itu] makan ikan besar itu ihminen vanha tuo syödä kala iso ’Tuo vanhus söi tuon suuren kalan.’ (17b) Siapa yang makan ikan besar itu? kuka REL syödä kala iso tuo ’Kuka söi tuon ison kalan?’

38 (17c) Orang tua itu makan apa? ihminen vanha tuo syödä mitä ’Mitä tuo vanhus söi?’

39 Konstituenttianalyysi: esimerkkinä malaiji (jatkuu)
8 Lauseke voi toimia hakukysymyksen vastauksena (18a) Siapa yang makan ikan besar itu? kuka REL syödä kala iso tuo ’Kuka söi tuon ison kalan?’ (18b) [Orang tua itu] ihminen vanha tuo ’Tuo vanhus.’

40 (19a) Orang tua itu makan apa? ihminen vanha tuo syödä mitä ’Mitä tuo vanhus söi?’ (19b) [Ikan besar itu] kala iso tuo ’Tuon ison kalan.’

41 Konstituenttianalyysi: epäjatkuvat konstituentit
Sanajärjestys on vahva kriteeri, kun analysoidaan lauseen konstituenttirakennetta Lausetason semanttinen ja funktionaalinen yksikkö ei kuitenkaan aina lausekerakenteen tasolla muodosta yhtä yhtenäistä konstituenttia Tällöin puhutaan ns. epäjatkuvista konstituenteista (esim. 20, walrpiri, Kroeger 2004: 23) (20) Kurdu-ngku ka wajili-pi-nyi maliki-Ø wita-ngku child-ERG ASPECT running-do-NONPAST dog-ABS small-ERG ’The small child is chasing the dog.’

42 Konstituenttianalyysi: esimerkkinä suomi
Lausekkeiden tunnistamiseksi voidaan soveltaa operationaalisia testejä Permutaatio eli siirto: (21) [Naapurin poika] luki [tosi hauskaa kirjaa]  [Tosi [naapurin *Tosi kirjaa naapurin poika

43 Konstituenttianalyysi: esimerkkinä suomi (jatkuu)
Substituutio eli korvaus lausekkeen voi korvata yhdellä sanalla lausekkeella ja sitä korvaavalla sanalla on sama distribuutio, ts. molemmat kuuluvat samaan kategoriaan

44 Konstituenttianalyysi: esimerkkinä suomi (jatkuu)
lausekkeen ja sitä edustavan sanan suhde on paradigmaattinen, ts. ne ovat vaihdettavissa keskenään samassa ympäristössä (22) Se vuotaa. Tuo vanha ruosteinen ämpäri Äidin kattila Vati

45 Endosentrinen konstruktio
Endosentrinen lauseke/konstruktio: Pääsanan jakauma on sama kuin koko lausekkeen jakauma; pääsana voi siis yksin edustaa koko lauseketta (23) [Äidin siskolla] on [uusi punainen takki]  [Siskolla] [takki]

46 Eksosentrinen konstruktio
Pääsana ei yksin voi edustaa koko lauseketta: (24) Auto on [talon takana]  *Auto takana talon

47 NP:n rakenne suomessa Taulukko 2 Tarkenne-kenttä Kuvailukenttä Pääsana
Jälkiattribuutti tarina vanha hyvin vanha se ankanpoikasesta nuo kaikki hyvin vanhat tarinat jotka aina kerrotaan

48 NP: etumääritteenä adjektiivilauseke (AP), jälkimääritteenä toinen NP
(25) NP NP AP N AdvP N A Avd tarina ankanpoikasesta vanha hyvin

49 AP (adjektiivilauseke)
(26a) (26b) AP AP NP A AdvP A N Adv ylpeä saavutuksestaan vanha hyvin

50 AdvP (adverbilauseke)
(27) AdvP Adv Adv hyvin kamalan todella myöhään

51 PP (post- ja prepositiolauseke)
(28a) (28b) PostP PreP Prep NP NP Post N N yli riman takana talon

52 QP (kvanttorilauseke)
(39a) (29b) QP QP kvantt. NP kvantt. NP N monta kissaa N kaksi kissaa

53 QP (kvanttorilauseke)
Suomessa nominatiivissa olevan kvanttorilausekkeen pääsana on kvanttori (lukusana, kvantifioiva pronomini) (40a) Muussa sijassa olevassa kvanttorilausekkeessa (NP:ssä?) kvanttori on pääsanansa mukaan taipuva etumäärite (40b) (40a) Minulla on kissa/yksi kissa/tosi paljon kissoja. (40b) Annoin kissalleni/muutamalle kissalleni/kaikille kissoilleni vitamiinikuurin viime viikolla.

54 VP (verbilauseke) (41a) (41b)
Verbilauseke: rakenne, jonka muodostaa verbi siihen liittyvine täydennyksineen lukuun ottamatta subjektia VP VP (41a) (41b) AdvP NP V V N Adv AP ratsastaa laulaa kauniisti sillä hevosella

55 VP:n asema suomessa Suomessa finiittiverbin ei yleensä katsota muodostavan laajennustensa (määritteidensä) kanssa itsenäistä lauseketta verbilauseke esim. hajoaa helposti (permutaatiotesti) (42a) Vain äidin serkku [saa ratsastaa sillä hevosella].  (42b) Sillä hevosella saa ratsastaa vain äidin serkku.

56 VP:n asema suomessa (jatkuu)
Substituutio (korvaus) ellipsi voi poistaa lauseesta subjektin ja verbin muodostaman osan (43a), tai oletetun verbilausekkeen muodostaman osan (43b) (42a) Tätä hevosta [saa ruokkia]V [vain äidin serkku]S ja niin tätäkin [saa ruokkia vain äidin serkku]. (43b) Äidin serkku [ratsastaa vain suomenhevosilla], mutta niin minäkin [ratsastan vain suomenhevosilla].

57 VP:n asema suomessa (jatkuu)
Verbin infiniitti(nominaali)muoto muodostaa täydennyksineen infiniittisen lausekkeen Infinitiivirakenteen pääsana on verbin infinitiivimuoto: (44a) Haluaisin [matkustaa Unkariin] ensi kesänä. (44b) [Suunnitelmani [matkustaa Unkariin]] ensi kesänä ei taida toteutua.

58 VP:n asema suomessa (jatkuu)
Partisiippirakenteen pääsana on verbin partisiippimuoto: (45a) Luulin [hänen matkustaneen Suomesta jo viime viikolla]. (45b) Uskon [hänen matkustavan Unkariin vasta ensi viikolla].

59 VP:n asema suomessa (jatkuu)
Infiniittiset rakenteet ovat enemmän lausekkeen kaltaisia kuin finiittiverbin ja sen täydennysten ja määritteiden muodostamat kokonaisuudet Esim. seuraavassa lauseessa infiniittirakenne matkustaa Unkariin toimii ensimmäisen (finiitti)verbin objektina: (46a) Mä haluaisin [matkustaa Unkariin] ensi kesänä.

60 VP:n asema suomessa (jatkuu)
Tosin myös infiniittirakenne voi hajota. Seuraavassa esimerkissä verbin infiniittimuodon täydennys on siirretty lauseen alkuun (topikaalistus): (46b) Unkariin mä haluaisin matkustaa ensi kesänä (ja seuraavana Turkkiin). Sen sijaan finiittiverbiä ja sen objektina toimivaa nominaalimuotoa ei voi luontevasti erottaa toisistaan: (46c) Matkustaa Unkariin haluaisin ensi kesänä.

61 VP:n asema suomessa (jatkuu)
Infiniittinen lauseke on kiinteämpi kokonaisuus kuin finiittiverbin ja sen täydennysten muodostama rakenne Permutaatiotesti (47a) Serkkuni vietti lomansa [uiden ja ratsastaen].  (47b) [Uiden ja ratsastaen] hän lomansa vietti [eikä tenttikirjoja lukien].

62 S (lause) S NP VP AP N NP NP V A N N lukee tyttö sarjakuvia keittiössä
punatukkainen

63 Kirjallisuutta Hakulinen, Auli, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen & Irja Alho Iso suomen kielioppi. SKS: Helsinki. Kroeger, Paul R Analyzing Syntax. A Lexical-functional Approach. Cambridge University press: Cambridge. Vilkuna, Maria Suomen lauseopin perusteet. Edita: Helsinki.