Johdatus viestintään, 2. luento: viestintä on prosessi

Esitys aiheesta: "Johdatus viestintään, 2. luento: viestintä on prosessi"— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus viestintään, 2. luento: viestintä on prosessi
Leif Åberg syksy 2003

2 Luentojen jaksotus 1 peruskäsitteet 17. 09.
2 viestintä on prosessi 3 viestintä on merkityksen-antoa ja tulkintaa 4 viestintä on yhteisyyttä 5 keskinäisviestintä 6 organisaatioviestintä välitentti 7 joukkoviestintä 8 verkkoviestintä viestinnän tulevaisuus kooste ei luentoa lopputentti rästitentti

3 Edellisellä kerralla tapahtui:
Peruskäsitteet: viestintä viestinnän kolme lähestymiskulmaa viestinnän fysiologinen perusta

4 Viestintä on prosessi

5 Lineaarinen viestinnän malli
X X A B = X

6 Shannonin lineaarinen prosessimalli (1947)
lähettäjä sanoma häiriöt enkoodaus kanava dekoodaus palaute sanoma vastaan- ottaja

7 Tämän päivän prosessimallit
viestintä nähdään dynaamisena, monimutkaisena ja epälineaarisena prosessina mallit ovat saaneet vaikutteita muun muassa kaaosteorioista attraktorit, fraktaalit perhosefekti bifurkaatio eli jakson kahdentuminen

8 Uusissa viestinnän malleissa korostuvat siten
vastaanottaja: passiivisesta kohteesta aktiiviseksi toimijaksi, subjektiksi merkityksenanto: osapuolet tulkitsevat, antavat merkityksiä sanomille viestintätapahtuman dynaaminen satunnaisluonne: itse viestinnän tapahtuma eri vaiheineen vaikuttaa lopputulokseen konteksti, puitteet: fyysiset, kulttuuriset ja tilannetekijät vaikuttavat viestintään

9 Epälineaarinen viestinnän malli
idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt

10 A B Tärkeät vaiheet vuoro- vaikutus ideaa tulkitaan, ”lamppu”
puetaan sanomaksi ”lamppu” B A ideaa tulkitaan, puetaan sanomaksi

11 A B Lähettäjä idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma kanava
häiriöt

12 Lähettäjä oli aiemmin selkeästi fokuksessa
nyttemmin kenties prosessin käynnistäjän roolissa, etenkin jos keskinäisviestinnän tilanne tai muu tilanne, jossa ollaan tasavertaisia.

13 A B Vastaanottaja idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma
kanava häiriöt

14 Vastaanottaja joku, joka ottaa sanoman vastaan
yksi määrätty henkilö, ryhmä, kohderyhmä tai suuri yleisö ongelmia: yleisön käsite public = julkiso eli keskustelevista kansalaisista koostuva viestimien käyttäjäkunta audience = (suuri) yleisö eli viestimiä omassa yksityisyydessään kuluttavien yksilöiden kokonaisuus

15 Sanoma, viesti, merkit ja ärsykkeet
idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt

16 Sanoma Lähettäjän tietoisesti muotoilema merkkien yhdistelmä, joka kantaa lähettäjän tarkoittaman ajatuksen ja joka laukaisee vastaanottajassa joitain mielikuvia.

17 Viesti Mikä tahansa ärsykesarja, joka aiheuttaa vastaanottajassa tiedollisia (kognitiivisia) tapahtumia.

18 Merkkejä: äänet, joista koostuu puhuminen kirjaimet liikennemerkit
tietokoneen symbolimerkit eleet, ilmeet ja muut nonverbaaliset merkit

19 Ärsyke Mahdollinen eli potentiaalinen ärsyke:
mikä tahansa aistein havaittava tekijä, jolla voi olla vaikutusta havaitsijaan Toteutuva eli efektiivinen ärsyke: sellainen ärsyke, johon havaitsija todella reagoi

20 Mahdollinen -> toteutuva ärsyke:
havaittavuus: ärsykekynnys ylittyy muutos: erotuskynnys ylittyy äkillisyys: hitaita muutoksia ei hevin huomata

21 A B Kanava ja viestin idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma
häiriöt

22 Kanava ja viestin Kanava: vakiintunut viestintäyhteys
Viestin: sanomien siirron tekninen apuväline

23 A B Häiriöt idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma kanava

24 Häiriöt: Este: sanoma ei mene lainkaan perille
Kohina: sanomaan sekoittuu muita sanomia tai häiriöitä Kato: sanoma tulee vastaanottajalle, mutta osa siitä häviää aisti- tai muista sisäisistä häiriöistä johtuen Vääristymä: sanoma ymmärretään ja tulkitaan väärin. Huom: lista on tehty lähettäjän vinkkelistä!

25 Palaute ja vuorovaikutus
idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt

26 Palaute järjestelmäteoriassa: tietoa tuleman luonteesta
Tietoa siitä, että vastaanottaja on reagoinut sanomaan Kytkeytyi lähettäjään ja hänen viestinnän tavoitteisiinsa: ovatko lähettäjän tarkoitusperät onnistuneet.

27 Vuorovaikutus mikäli palautteen käsitettä ylipäätään käytetään, voisi sitä tarkastella käsityksenä omien viestien perillemenosta kaikki osapuolet saavat palautetta tästä näin palaute lähenee vuorovaikutuksen käsitettä: kumpikin osapuoli vaikuttaa ”vuorollaan” toiseen lopputulemaa ei siten voi ennakoida viestinnän alkaessa

28 A B Informaatio idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma
kanava häiriöt

29 Sanomat ja viestit kantavat informaatiota
Informaatioteorioita: semanttinen syntaktinen eli matemaattinen pragmaattinen

30 Semanttinen informaatioteoria
Sanoma on informatiivinen silloin, kun se kuvaa kohdettaan mahdollisimman oikein tai 'totuudellisesti' Huomio merkin ja kuvattavan kohteen välisessä suhteessa

31 Syntaktinen eli matemaattinen informaatioteoria
Sanoma siirtyy vastaanottajalle kanavaa mahdollisimman vähän kuormittaen Painopiste merkkien ja kanavan suhteessa

32 Pragmaattinen informaatioteoria
Sanoma on informatiivinen silloin, kun se vähentää vastaanottajan epätietoisuutta sanoman kuvaaman kohteen osalta Painopiste sanoman ja vastaanottajan suhteessa

33 Eräitä kaaosteoreettisia käsitteitä ja malleja
attraktori järjestelmälle ominainen liikerata yksinkertainen attraktori, esim heilurin liike outo attraktori, esim veden pyörteily virrassa tai säätilan muuttuminen fraktaali Mandelbrot eri mittakaavassa itseään toistava muoto esimerkiksi rantaviiva

34 perhosefekti Lorenz äärettömän pieni muutos alkuarvoissa voi prosessin myöhemmässä vaiheessa saada aikaan suuria muutoksia esim perhosen siipien leyhähdys -> tornadon reitti

35 bifurkaatio May Järjestelmän tilan tai sen käyttäytymisen äkillinen haarautuminen kahdeksi erilliseksi tai toisiinsa liittyväksi osakäyttäytymiseksi Peräkkäisistä bifurkaatioista muodostuu bifurkaatiopuu Bifurkaatiopiste on epäjatkuvuuden kohta

36 Bifurkaatio eli jakson kahdentuminen
diversiteetti kohti järjestystä kohti kaaosta

37 Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994, 1999
diversiteetti Dissipatiivinen viestintä Integroiva viestintä kohti järjestystä kohti kaaosta

38 Integroiva viestintä: Dissipatiivinen viestintä:
ohjaa kohti järjestystä tarkkaa, kirjaimellista reaktiivista tarkoituksellista toimii hyvin kriisin jälkeen Dissipatiivinen viestintä: ohjaa kohti kaaosta metaforista proaktiivista spontaania toimii hyvin kriisissä ja uutta etsittäessä