SÄTEILYN LUONNE 1924 Louis de Broglie esitti seuraavaa:

Esitys aiheesta: "SÄTEILYN LUONNE 1924 Louis de Broglie esitti seuraavaa:"— Esityksen transkriptio:

1 SÄTEILYN LUONNE 1924 Louis de Broglie esitti seuraavaa:
Jos sm-säteilyllä on hiukkasluonne, on myös hiukkassäteilyllä aaltoluonne. Luonto rakastaa symmetriaa. Aaltohiukkasdualismi tarkoittaa siis, että kaikella säteilyllä on sekä hiukkas- että aaltoluonne.

2 De Broglien lait Säteilyn aalto- ja hiukkasominaisuuksia yhdistää kaksi lakia. Säteilyn liikemäärä p=h/λ Säteilyn energia E=hf P ja E kuvaavat hiukkasluonnetta ja λ ja f kuvaavat aaltoluonnetta.

3 VALON AALTOMALLI Valo on sm-aaltoliikettä, jolla on tietty etenemissuunta, aallonpituus ja taajuus. Interferenssi ja polarisaatio ovat aallon ominaisuuksia.

4 VALON HIUKKASMALLI Valo koostuu pienistä hiukkasista, joilla on tietty energia E=hf ja liikemäärä p=h/ λ. Hiukkasluonteella voidaan selittää valosähköilmiö, Comptonin sironta ja röntgensäteilyn minimiaallonpituus.

5 ELEKTRONISUIHKUN HIUKKASMALLI
Elektronit ovat pieniä hiukkasia, jotka noudattavat mekaniikan lakeja. Niillä on massa, energia, liikemäärä, ja varaus. Ne ovat erillisiä ja paikallisia. Niillä on tietty rata. Ne voivat törmätä.

6 ELEKTRONISUIHKUN AALTOMALLI
Suihkua esittää de Broglien aineaalto, jolle pätee λ=h/p ja f=E/h. Elektronisuihkun kaksoisrakokokeessa saadaan valoa vastaava interferenssi-kuvio. 1927 , Davison/Germer : Elektronit diffraktoituvat metallihilassa.

7 SÄTEILYN DUAALINEN MALLI
Hiukkanen ja aalto ovat konkreettisiin mielikuviin perustuvia malleja. Duaalinen malli huomioi säteilyn hiukkas- ja aaltoluonteen. Hiukkaset havaitaan vain, kun ne osuvat esim. varjostimelle. Hiukkasen ratoja ei voida tunnistaa.

8 Säteilyn aalto-ominaisuudet tulevat esille, vasta kun samanlaisia hiukkashavaintoja kertyy riittävästi. Aalto muuttuu abstraktiksi aaltofunktioksi, joka säätelee hiukkashavaintojen todennäköisyyttä. Aallolla ei enää ole fysikaalisia ominaisuuksia.