Julkisen talouden sopeutus ja palkkaverotus

Esitys aiheesta: "Julkisen talouden sopeutus ja palkkaverotus"— Esityksen transkriptio:

1 Julkisen talouden sopeutus ja palkkaverotus
Eugen Koev Pääekonomisti Tiedotustilaisuus

2 Sopeutumistoimet julkisen talouden tasolla, netto, mrd. euroa
Puolet säästöjä, puolet veronkorotuksia (valtiontalouden näkökulmasta) Lähde: VM, Taloudellinen katsaus, Syksy 2013 Valtiontalouden näkökulmasta säästöt ja menoleikkaukset jakautuvat suunnilleen tasan (vuonna 2017) . Mutta merkittävin osaa valtiontalouden säästöistä on kuntien valtionosuusleikkaus. Kunnallisveron korotus on merkittävässä roolissa, kun kunnat sopeuttavat omaa taloutta.

3 Sopeutumistoimet tosiasiassa painottuvat veronkorotuksiin
Hallitus päättänyt valtionosuusleikkauksista 1,3 mrd. euron edestä mennessä Näistä 2014 mennessä toteutettu yhteensä n. 1,1 miljardia Vuosina 2012–2014 kunnallisveron kiristykset kumulatiivisesti 0,58 %-yksikköä, noin 600 miljoona euroa Yli puolet valtionosuuden ”säästöstä” on lopulta veronkiristys Tämän perustella näyttää siltä, että hallitusten sopeutumistoimien lopputulos (vuonna 2017) olisi pikemminkin 2/3-osaa veronkiristyksiä ja 1/3-osaa menosopeutuksia

4 Arvio palkan ostovoiman muutoksista 2013–2014
Akavalaisen keskipalkka Bruttopalkka Nettopalkka Ostovoima Syksyllä tehty työmarkkina- ja veroratkaisu pienentää tänä vuonna korkeampien palkkojen ostovoimaa enemmän. Lähde: Valtiovarainministeriön ennuste joulukuu 2013, omat arviot

5 K a i k k i e n p a l k a n s a a j i e n j a k a u m a:
Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2013 A k a v a l a i s t e n j a k a u m a Mediaani 46,8 05 25 50 75 95 Suomi 42,1 Muut Euroopan maat *) Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella palkansaajalla verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti. Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. Esimerkiksi koko vuoden kokoaikatyössä olevista akavalaisista viisi prosenttia ansaitsee vähintään , puolet vähintään 51 000 (mediaani) euroa vuodessa. Viidellä prosentilla ansiot ylittävät 103 000 euroa vuodessa. 05 25 50 75 95 K a i k k i e n p a l k a n s a a j i e n j a k a u m a: *) Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei mukana Yhden hengen talous Lähde: Veronmaksajat: Kansainvälinen palkkavertailu 2013; Tilastokeskus; Tulonjakotilasto, oma laskelma

6 Palkansaajien raja- ja tuloveroasteet 2014
Rajaveroaste (verojen osuus tulonlisäyksestä) Tuloveroaste (verojen osuus tuloista) Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo, mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo euron palkkatasolla lisäansiosta verot vievät 45 %. Rajaveroaste on 50 % euron kuukausipalkalla ja lähes 58 %, kun kuukausipalkka ylittää e. Suurten palkkatulojen verorasitusta on kasvatettu väliaikaisesti lisäämällä tuloveroasteikkoon vuosiksi 2013—2015 uusi ylin veroluokka euroa ylittäville tuloille. Tämän ns. solidaarisuusvero nosti rajaveroastetta korkeimmillaan lähes 59 prosenttiin. Lähteet: Valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat