Suomen Akatemia 2008 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomen Akatemia

Esitys aiheesta: "Suomen Akatemia 2008 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomen Akatemia"— Esityksen transkriptio:

1 Suomen Akatemia 2008 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomen Akatemia
Rahoitusmuodot Rahoituksen haku ja hakemusten käsittely Rahoituspäätökset

2 Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa

3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 2007
• Tutkimus- ja kehitystehtävissä työskenteli noin henkilöä • T&k-rahoitus 6 mrd euroa, josta yritysten osuus 71 % • T&k-panostus 3,4 % BKT:sta • Suomi oli t&k-panostajien kärkiryhmässä ja selvästi edellä EU:n keskimääräistä tasoa • 20 yliopistoa ja 30 ammattikorkeakoulua • Yliopistoista valmistui yli tohtoria

4 Tutkimus- ja kehittämismenot sektoreittain Suomessa 1991–2007
Yhteensä 6,1 mrd euroa

5 Tutkimus- ja kehittämispanostus eräissä OECD-maissa
sekä Kiinassa ja Venäjällä (t&k-menojen osuus bkt:stä) Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators, 2008 sekä Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2007, Tilastokeskus 2008

6 Suomen tiedejulkaisujen viittausindeksin kehitys 1985–2005
Lähde: Thomson Scientific, NSI 1981–2005

7 Suomen tieteellisten julkaisujen määrä ja julkaisuosuus 1985–2005
Lähde: Thomson Scientific, NSI 1981–2005

8 Valtion tutkimusmenot 2008
Yhteensä 1,8 mrd euroa

9 Suomen Akatemian toimintaympäristö Suomessa
• Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä • Valtioneuvoston periaatepäätös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi vuosille 2007–2012 • Hallitusohjelma, päätös valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2009–2012 sekä valtion talousarvio vuodelle 2008 pohjana tutkimusrahoituksen kehitykselle • Valmisteilla oleva kansallinen innovaatiostrategia • Akatemian strategia (2006–2015) ja kansainvälistymisstrategia (2007–2015) • Yliopistot korkeatasoisen tutkimuksen keskeisiä suorituspaikkoja • Korkeatasoisten tutkijoiden määrä kasvaa ja kilpailu tutkimusrahoituksesta on edelleen tiukkaa

10 Suomen Akatemian toimintaympäristö
Euroopassa • EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma, Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), Euroopan teknologia- ja innovaatioinstituutti (EIT) ja eurooppalaiset tutkimuksen infrastruktuurit (ESFRI) • Rahoittajayhteistyö mm. ERA-NETeissa • Pohjoismainen yhteistyö mm. NordForskin kautta Muualla maailmassa • Strategiset kumppanuudet ja -painotukset: Intia, Japani, Kiina, Venäjä, Brasilia, Kanada ja Yhdysvallat

11 Suomen Akatemia lyhyesti
• Tehtävät • Myöntää määrärahoja korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen ja muuhun tieteen edistämiseen • Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä • Kehittää kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä • Toimii asiantuntijaelimenä tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä • Tekee korkeatasoista tieteellistä tutkimusta koskevia rahoituspäätöksiä vuosittain noin 280 miljoonalla eurolla • Toiminta kattaa kaikki tieteenalat • Akatemian tutkimusrahoituksella työskentelee vuosittain noin henkilöä

12 Suomen Akatemian strategia 2007–2015
• Tieteellinen tutkimus ja kyky hyödyntää sen tuloksia ovat yhteiskunnan kehityksen ja hyvinvoinnin edellytys • Akatemia vahvistaa rooliaan korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen tärkeimpänä rahoittajana ja tutkimusjärjestelmämme merkittävänä toimijana • Menestyminen edellyttää kykyä • tunnistaa lupaavimmat ja korkeatasoisimmat tutkijat sekä tutkimushankkeet • parantaa tutkimuksen laatua sekä innovaatiopotentiaalia ja tulosten hyödyntämistä • luoda uusia edellytyksiä tutkimuksen ja tutkijoiden kansainvälistymisille

13 Suomen Akatemian strategiset keinot

14 Suomen Akatemia tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana
• Tiedepoliittiset linjaukset ja kannanotot • Hakemusten arviointi • Tutkimuksen arviointi • Tutkimusohjelmien arviointi • Tieteen ja tutkimuksen arviointi • Suomen tieteen tila ja taso (Sight2009) • Tieteen ja tutkimuksen ennakointi sekä vaikuttavuuden analysointi • Yhteistyö kotimaisten ja kansainvälisten tiede- ja rahoittajaorganisaatioiden kanssa • Tiedepoliittinen julkaisusarja

15 Suomen Akatemian organisaatio

16 Suomen Akatemian organisaatio

17 Suomen Akatemian historia

18 Suomen Akatemian arviointitoiminta

19 Akatemian tutkimusrahoitus
• Akatemialla on useita rahoitusmuotoja eri tarkoituksiin • Päällekkäisiä rahoitusmuotoja vältetään • Tutkimushanke rahoitetaan pääsääntöisesti yhdellä päätöksellä, jolloin on mahdollista tarkastella hanketta kokonaisuutena • Rahoitus myönnetään isoina kokonaisuuksina • Rahoituspäätöksiä tehtäessä noudatetaan Tutkimusrahoituspäätösten perusteet -asiakirjan linjauksia • Puolueeton ja asiantunteva arviointi rahoituspäätösten perustana

20 Akatemian tutkimusrahoitus
• Päätöksenteko avointa ja läpinäkyvää • hakijoiden tasa-arvoinen kohtelu (samat kriteerit kaikille) • kriteerit, prosessit ja päätökset ovat esillä verkkosivuilla • Läpäisevästi osana kaikkea tutkimusrahoitusta • kansainvälisyys • tasa-arvo • uudet tieteelliset avaukset • Hakuajat • tammikuussa ja lokakuussa • kansainväliset haut voivat olla auki muunakin ajankohtana

21 Tutkimuksen rahoitusmuotoja
• Tutkimushankkeet • Tutkimusohjelmat • Huippuyksikköohjelmat • Tutkimusvirat: akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat • Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro) • Tutkijatohtorin projekti • Tutkijakoulut • Tutkijoiden liikkuvuus työelämässä ja työelämässä olevien jatkokoulutus • Muu rahoitus

22 Rahoitus käyttötarkoituksen mukaan
• Tutkimushankerahoitus • Yleiset tutkimusmäärärahat • Kehitystutkimus • Etelämanner-tutkimus • Kansainväliset yhteishankehaut ulkomaisten rahoittajaorganisaatioiden kanssa • Tutkimusohjelmat ja huippuyksikköohjelmat • Tutkijanura ja tutkijankoulutus 1. Rahoitusta hakee tutkija itse: • Akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan virat • Kliinisen tutkijanuran edistäminen • Tutkijatohtorin projekti • Tutkijankoulutus ja tutkijoiden työskentely ulkomailla • Varttuneet tutkijat • Tutkijoiden liikkuvuus työelämässä sekä työelämässä olevien henkilöiden jatkokoulutus 2. Rahoitusta hakee yliopisto tai tutkijakoulu: • Finland Distinguished Professor -ohjelma • Tutkijakouluhaku • Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille

23 Kansainvälistymistä ja tutkijoiden liikkuvuutta tukevat rahoitusmahdollisuudet
• Finland Distinguished Professor -ohjelma • Yleiset tutkimusmäärärahat • Akatemiatutkijan virka • Tutkijatohtorin projekti • Apurahat tutkijankoulutukseen EUI:ssa sekä tutkijatohtori EUI:ssä • ERA-NET-haut • Tutkijoiden liikkuvuus ja muu kahdenvälisiin sopimuksiin perustuva yhteistoiminta • Kansainväliset yhteishankehaut ulkomaisten rahoittajanorganisaatioiden kanssa • Tutkijankoulutus ja tutkijoiden työskentely ulkomailla • Kansainvälisten yhteishankkeiden valmistelu • Muut

24 Suomen Akatemian yleiset tutkimusmäärärahat
• Suomen Akatemian suurin yksittäinen rahoitusmuoto • Tavoitteena on edistää tutkimuksen monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä tarjoamalla mahdollisuus tieteellisesti kunnianhimoiseen tutkimustyöhön • Rahoitusta saavat korkeatasoiset tutkijat ja tutkimusryhmät • tieteellisen, erityisesti tohtoritutkinnon suorittaneen, ja muun työvoiman palkkaamiseen • tarvikkeiden ja tutkimusvälineiden hankintaan • matka- ja seminaarikuluihin • Akatemia voi rahoittaa tutkimushankkeen vastuullisen johtajan palkkaa enintään vuoden ajan ja vain erityisistä syistä

25 Tutkimusohjelmat • Aiheeltaan tai ongelmanasettelultaan rajattu, määräaikainen ja johdettu tutkimushankkeiden kokonaisuus • Synnyttävät lisäarvoa hankekohtaiseen erillisrahoitukseen verrattuna • Omaavat tiedepoliittisia tavoitteita • tieteen tai yhteiskunnan kannalta tärkeän alan tutkimuksen tieteellisen tason nostaminen • tutkimus- tai tieteenalan kehittäminen • hajallaan olevan tutkimuskapasiteetin kokoaminen • monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden edistäminen • yhteistyön lisääminen tutkijoiden, rahoittajien ja tutkimustulosten hyödyntäjien välillä kansallisesti ja kansainvälisesti • Edistävät kansainvälistä yhteistyötä • ohjelmien kansainvälinen verkottaminen • yhteisrahoitteiset kansainväliset ohjelmat • ohjelmien tai niiden osien avaaminen kansainväliselle tutkijayhteisölle • rahoittajien lisäksi muiden kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa

26 Käynnissä olevat tutkimusohjelmat vuonna 2008
• Ympäristö ja oikeus -tutkimusohjelma, ENVLAW (2005–2008) • Tietotekniikan soveltaminen kone-, rakennus- ja automaatiotekniikkaan -tutkimusohjelma, KITARA (2005–2009) • Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma, LIIKE2 (2006–2009) • Neurotieteen tutkimusohjelma, NEURO (2006–2009) • Kestävä tuotanto ja tuotteet -tutkimusohjelma, KETJU (2006–2010) • Nanotieteen tutkimusohjelma, FinNano (2006–2010) • Päihteet ja addiktio, ADDIKTIO (2007–2010) • Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys -tutkimusohjelma, ELVIRA (2007–2010) • Valta Suomessa -tutkimusohjelma (2007–2010) • Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus, WORK (2008–2011) • Kestävä energia, SusEn (2008–2011)

27 Uudet tutkimusohjelmat
Haku vuonna 2008 • Kansanterveyden haasteet (SALVE) • Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä (MOTIVE) Valmistelussa • Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät • Itämeren maiden ja EU:n yhteinen Itämeri- tutkimusohjelma (BONUS-169) • Laskennalliset tieteet • Lasten hyvinvointi ja terveys

28 Kansallinen tutkimuksen huippuyksikköstrategia
Tavoitteet • Tutkimuksen laatutason nostaminen • Tutkimuksen kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen sekä sen näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen • Huippututkimuksen integrointi osaksi tutkimus-, koulutus- ja teknologiapolitiikkaa • Korkeatasoisten, luovien ja tehokkaiden tutkimus- ja tutkijankoulutusympäristöjen kehittäminen Edellytykset • Koostuu yhdestä tai useasta korkeatasoisesta tutkimusryhmästä • On alansa kansainvälisessä kärjessä tai lähellä sitä • Omaa selkeät yhteiset tutkimukselliset päämäärät ja yhteisen johdon Neljä huippuyksikköohjelmaa vuodesta 2000 alkaen • 2000–2005; 2002–2007; 2007–2011; 2008–2013

29 Nykymuotoiset huippuyksiköt

30 Kansallinen tutkimuksen huippuyksikköohjelma 2006–2011

31 Kansallinen tutkimuksen huippuyksikköohjelma 2008–2013

32 Pohjoismainen molekyylilääketieteen huippuyksikköohjelma 2004–2009
Pohjoismaiset lääketieteellisen tutkimuksen toimikunnat (NOS-M) ja NordForsk rahoittavat 6 miljoonalla eurolla yhteispohjoismaisessa tutkimuksen huippuyksikköohjelmassa kolmea huippuyksikköä: • Nestetasapainon häiriöt (Nordic Centre of Excellence for Research in Water Imbalance Related Disorders) Koordinaatio Oslon yliopistossa • Neurodegeratiiviset taudit (Nordic Centre of Excellence in Neurodegeration) Koordinaatio Lundin yliopistossa • Tautigenetiikka (Nordic Centre of Excellence in Disease Genetics) Koordinaatio Helsingin yliopistossa

33 Pohjoismainen humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen
huippuyksikköohjelma 2005–2010 Pohjoismaiset humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen toimikunnat (NOS-HS) ja NordForsk rahoittavat 8,5 miljoonalla eurolla neljää huippuyksikköä: • Empiirinen työmarkkinatalous (Nordic Centre of Excellence in Empirical Labour Economics) Koordinaatio Uppsalan yliopistossa • Kognitiivinen kontrolli (Nordic Centre of Excellence in Cognitive Control) Koordinaatio Uumajan yliopistossa • Pohjoismaat ja Euroopan laajentuminen keskiajalla (Nordic Centre of Excellence for Medieval Studies) Koordinaatio Bergenin yliopistossa • Syntaksin vertailu makrotasolla (Nordic Centre of Excellence in Microcomparative Syntax) Koordinaatio Tromsön yliopistossa

34 Pohjoismainen elintarvikkeiden, ravitsemuksen ja terveyden huippuyksikköohjelma 2007–2011
NordForsk ja pohjoismaiset tutkimuksen rahoittajat rahoittavat noin 11,5 miljoonalla eurolla kolmea huippuyksikköä: • Bioaktiiviset ravinto-osat ja elintarvikesairauksien ehkäisy (MitoHealth: Centre for Bioactive Food Components and Prevention of Lifestyle) Koordinaatio Bergenin yliopistossa • Pohjoismainen terveys - kokojyväravinto (HELGA: Nordic Health - Wholegrain Food) Koordinaatio Tanskan syöpäyhdistyksessä • Systeemibiologia valvotuissa ruokavaliointerventioissa ja kohorttitutkimukset (SYSDIET: Systems biology in controlled dietary interventions and cohort studies) Koordinaatio Kuopion yliopistossa

35 Pohjoismainen hyvinvointitutkimuksen huippuyksikköohjelma 2007–2011
NordForsk ja usea pohjoismainen kansallinen tiederahoittaja rahoittavat noin 9,3 miljoonalla eurolla kahta huippuyksikköä: • Pohjoismainen hyvinvointivaltio - historialliset perusteet ja tulevaisuuden haasteet (The Nordic Welfare State - historical foundations and future challenges Koordinaatio Helsingin yliopistossa • Pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudelleenarviointi (Reassessing the Nordic Welfare Model) Koordinaatio Norjan hyvinvoinnin ja ikääntymisen laitoksessa

36 ERA-NETit EU:n rahoitusmuoto eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) edistämiseksi • Tavoitteena • vahvistaa tutkimusta rahoittavien organisaatioiden välistä yhteistyötä • kehittää ja toteuttaa yhteisrahoitteisia tutkimusohjelmia verkottamalla ja avaamalla kansallisia ohjelmia maiden väliselle yhteistyölle • Tutkimusalat • kattavat kaikki tieteen ja teknologian alat • ei etusijaa tietyille tutkimusteemoille tai tieteenaloille • Tutkimusohjelmatoiminta • strategisesti suunniteltua • kansallisten ja alueellisten julkisten tahojen rahoittamaa ja hallinnoimaa • Akatemia • koordinoi kahta ERA-NET-hanketta (BONUS ja NORFACE) • osallistuu 14 muiden koordinoimaan hankkeeseen Akatemia on mukana myös neljässä NordForskin NORIA-net -hankkeessa. Akatemia koordinoi Asia-NORIA-net -hanketta, jossa kehitetään Pohjoismaiden ja Aasian maiden välistä tutkimusrahoitusyhteistyötä.

37 Suomen Akatemian osallistuminen ERA-NET-hankkeisiin

38 Tutkimusvirat • Akatemiaprofessori (40 kpl*)
• huippututkija myötävaikuttaa tutkimuksen edistymiseen oman tutkimusalansa piirissä • toteuttaa tutkimussuunnitelmaansa ja johtaa tutkimusryhmäänsä • ohjaa nuoria tutkijoita sekä antaa tutkimustyöhön liittyvää opetusta • enintään viideksi vuodeksi kerrallaan tai toistaiseksi • Akatemiatutkija (260 kpl*) • määräaikainen mahdollisuus pätevöitymiseen ylimpiin tutkijan tehtäviin tai muihin asiantuntijatehtäviin • tohtori, joka tutkinnon jälkeen on harjoittanut menestyksekästä tieteellistä työtä ja julkaisutoimintaa • virka tarkoitettu suunnitelman mukaiseen itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn • oman tutkimusalan opetusta ja opinnäytetyön ohjausta • virka täytetään enintään viideksi vuodeksi Nimityksen toiselle virkakaudelle voi saada vain erityisen tuloksellisen toiminnan ja kilpailukykyisen tutkimussuunnitelman perusteella. (* tilanne )

39 Tutkijankoulutus Suomen Akatemia
• rahoittaa tutkimushankkeita, joissa työskentelee väitöskirjaansa valmistelevia jatko-opiskelijoita ja äskettäin väitelleitä tutkijatohtoreita • rahoittaa nuorten, äskettäin väitelleiden tutkijatohtoreiden pätevöitymistä (tutkijatohtorin projektit) • tukee tutkijakouluja ja valtakunnallisia tutkijankoulutuskursseja • rahoittaa tutkijankoulutusta ulkomailla • tukee työelämässä olevien henkilöiden väitöskirjatyötä

40 Tutkimus ja työelämä • Työelämässä olevien henkilöiden jatkokoulutus
• edistää elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten ja julkisen hallinnon palveluksessa olevien henkilöiden tohtorintutkintoon tähtäävää koulutusta • väitöskirjan loppuunsaattamiseen elinkeinoelämän palveluksessa oleville voidaan myöntää tukea myös jatkokoulutuksen aikaisempaan vaiheeseen • rahoitus työnantajalle palkkakuluihin on euroa kuukaudessa, enintään 1,5 vuodeksi • Tutkijoiden liikkuvuus työelämässä • tukee väitelleiden tutkijoiden enintään vuoden mittaista siirtymistä esimerkiksi elinkeinoelämän palveluksesta työskentelemään suomalaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa • palkkaus hakijan varsinaisen työtehtävän palkkauksen mukaan

41 Muut rahoitusmuodot • Kansallisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön
edistäminen ja valmistelu • Kahdenvälisiin sopimuksiin perustuva kansainvälinen yhteistoiminta sekä tutkijoiden liikkuvuus • Tutkijankoulutus ja työskentely ulkomailla • Varttuneen tutkijan määrärahat • Työelämässä olevien henkilöiden jatkokoulutus • Tutkijoiden liikkuvuus työelämässä • Tuki tutkijakouluille ja valtakunnalliset tutkijankoulutusresurssit

42 Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro)
• Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai ulkosuomalaisten huippututkijoiden työskentelyyn Suomessa • Tavoitteena on • vahvistaa Suomen tieteellistä ja teknologista osaamista • kansainvälistää suomalaista tutkimusjärjestelmää • tuottaa lisäarvoa kansalliselle innovaatiojärjestelmälle ja • tukea yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuksellista profiloitumista • Tieteellisesti, teknologisesti ja teollisesti merkittäville aloille • Hakijana suomalainen yliopisto tai tutkimuslaitos • Rahoitus myönnetään kilpailuun perustuen ja määräajaksi • Ensimmäisen FiDiPro-haun tuloksena Akatemia rahoittaa 16 ja Tekes 8 vierailevaa professoria. Akatemialla on meneillään toinen hakukierros.

43 Tutkijatohtorin projekti
• Tutkija, joka on äskettäin väitellyt ja pätevöityy ammattitutkijaksi • Toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaa, ohjaa opinnäytetöitä ja opettaa • Rahoitus on kolmivuotinen ja siihen sisältyy rahoitusta tutkimuksen välittömiin kuluihin • Mahdollisuus saada rahoitusta tutkimusryhmää varten • Vuonna 2007 Akatemia myönsi 169 uutta tutkijatohtorin projektin määrärahaa

44 Akatemian tutkimusrahoituksen haku
• Haku pääsääntöisesti tammi- ja lokakuussa • Avoin kilpailu • Suunnataan parhaille tutkijoille ja lupaavimmille nuorille tutkijoille • Perustuu tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteelliseen arviointiin sekä tutkimus- ja tiedepoliittisiin linjauksiin • Rahoitus on määräaikaista • Hakemuksia yhteensä 1,1 miljardin euron arvosta vuonna 2007 • Rahoituspäätösten arvo yhteensä 264 milj. euroa vuonna 2007 • Tieteelliset toimikunnat käsittelivät yli hakemusta vuonna 2007

45 Suomen Akatemian arviointi- ja päätösprosessi

46 Suomen Akatemian hakemusten arviointiperusteet
• Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja innovatiivisuus • Hakijan / tutkimusryhmän pätevyys • Tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus • Tutkimuksen yhteistyösuhteet • Tutkimushankkeen merkitys ammattimaisen tutkijanuran edistämiselle ja tutkijankoulutukselle • Muut Akatemian hyväksymät tutkimuspoliittiset tavoitteet

47 Rahoituspäätöksiin vaikuttavia tekijöitä
Akatemian tutkimuspoliittisia tavoitteita • nuorten ja naisten tutkijanuran edistäminen • sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen tutkimuksessa • tutkimuksen monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden edistäminen • luovien tutkimusympäristöjen kehittäminen • tutkimuksen kansainvälistäminen • laajempien tutkimuskokonaisuuksien toteuttaminen Rahoitusmuotokohtaisia tavoitteita • tutkimusohjelmien erityistavoitteet • huippuyksiköiden tukeminen • strategisen huippuosaamisen keskittymiä palvelevan tutkimuksen edistäminen Muita tekijöitä • tutkimusympäristön laatu • Akatemialta tai muualta saatu tutkimusrahoitus • hakijan kyky hallita tutkimusvaroja • hyvä tieteellinen käytäntö (ml. eettiset kysymykset) ja aineettomat oikeudet

48 Suomen Akatemian rahoituspäätökset vuosina 1995–2007

49 Suomen Akatemian tutkimusrahoitus 2007
Yhteensä 264 milj. euroa

50 Suomen Akatemian rahoituspäätösten jakautuminen
toimikuntien toimialoille 2007

51 Suomen Akatemian rahoituspäätösten jakautuminen toimikuntien
toimialoille 1995–2007

52 Suomen Akatemian rahoituspäätökset suorituspaikoittain 2007
Yhteensä 264 milj. euroa

53 Suomen Akatemian rahoituspäätökset yliopistoittain 2001–2007*
* Yliopistokohtainen tutkimusrahoitus kymmenen eniten rahoitusta saaneen yliopiston osalta (järjestys vuoden 2007 mukaan)

54 Myöntöjen osuus hakemusten määrästä sekä haetusta rahoituksesta yleisessä tutkimusmäärärahahaussa 2000–2007 (%)