Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
28.3.2015 1 Päihdehuollon huumeasiakkaat 2010 Tuula Väänänen
2
28.3.2015 2 Päihdehuollon huumeasiakkaiden ensisijainen ongelmapäihde 2000–2010 Lähde: THL, Huumehoidon tietojärjestelmä
3
28.3.2015 3 Hoitoon hakeutumiseen johtaneiden päihteiden käyttö vuonna 2010, % asiakkaista (N = 2 529) Lähde: THL, Huumehoidon tietojärjestelmä
4
28.3.2015 4 Ensisijaisen päihteen kanssa käytetyt oheispäihteet* vuonna 2010 (%) (N = 2 529) Lähde: THL, Huumehoidon tietojärjestelmä *Oheispäihteisiin laskettu mukaan asiakkaan käyttämät toinen ja kolmas päihde.
5
28.3.2015 5 Pistämällä tapahtunut huumeiden käyttö aineryhmittäin ensisijaisen päihteen mukaan vuonna 2010 (%) Lähde: THL, Huumehoidon tietojärjestelmä
6
28.3.2015 6 Hepatiitti C -testaus ja testitulokset pistämisen laskennallisen keston mukaan vuonna 2010 (%) Lähde: THL, Huumehoidon tietojärjestelmä
7
28.3.2015 7 Päihdehuollon huumeasiakkaat 2010 Vuonna 2010 huumehoidon tietojärjestelmään toimitti tietoja 84 vapaa- ehtoista huumehoitoyksikköä kaikkiaan 2 529 asiakkaasta. Tiedon- keruuseen osallistuvien yksiköiden määrä on ollut viime vuosina laskeva. llmoitettujen tietojen perusteella opiaatit olivat yleisin (55 %) hoitoon hakeutumiseen johtanut ensisijainen ongelmapäihde. Opiaattiryhmään kuuluvaa buprenorfiinia käytti ongelmapäihteenä 32 prosenttia hoitoon hakeutuneista. Muita ensisijaisia hoitoon hakeutumiseen johtaneita ongelmapäihteitä olivat stimulantit (14 %), kannabis (13 %), alkoholin ja huumeiden sekakäyttö (11 %) sekä hypnootit ja sedatiivit (6 %). Päihteiden sekakäyttö oli yleistä. Asiakkaista 62 prosenttia mainitsi käyttäneensä ainakin kolmea ongelmapäihdettä. Huumeasiakkaista 77 prosenttia oli joskus käyttänyt huumeita pistämällä. 64 prosenttia oli käynyt kaikissa kolmessa, HIV-, hepatiitti B- ja hepatiitti C -testissä. www.thl.fi/huumehoito, Tilastoraportti 24/2011 28.09.2011www.thl.fi/huumehoito,
Samankaltaiset esitykset
