Yhteinen viesti on vahva viesti Pirjo Tiippana JÄRJESTÖTIETOPÄIVÄT 27.-28.8.2007, Rovaniemi.

Esitys aiheesta: "Yhteinen viesti on vahva viesti Pirjo Tiippana JÄRJESTÖTIETOPÄIVÄT 27.-28.8.2007, Rovaniemi."— Esityksen transkriptio:

1 Yhteinen viesti on vahva viesti Pirjo Tiippana JÄRJESTÖTIETOPÄIVÄT 27.-28.8.2007, Rovaniemi

2 Viestintä - tiedotus - kommunikaatio ”Viestintä" tulee venäjän sanasta "vest" (sanoma, viesti). Nykysuomen sanakirjan mukaan viesti on "muulla tavoin kuin välittömästi, henkilökohtaisesti perille toimitettava tai leviävä sanoma, sana, tiedotus, ilmoitus, uutinen tms." ) ”Tiedotuksen” lähtökohtana ovat sanat tieto ja tietäminen. Tiedottaminen merkitsee tiedolla varustamista, tiedon jakelua, tiedoksi antamista – se tulkitaan usein yksisuuntaiseksi. Kommunikaation pohjana on latinan teonsana communicare (tehdä yhteiseksi monille, jakaa, osallistua). Toisaalta se on merkinnyt "kommuuniota" (communion) eli yhteisyyttä, yhteyttä, jakamista, yhteistä tekemistä, kanssakäymistä, uskonveljeyttä, ehtoollisella käymistä. Toisaalta se on merkinnyt siirtämistä, välittämistä, yhteydessä olemista ja yhteyteen asettumista.

3 Viestintä on siis… Viestintä on kokonaisvaltaista ja tavoitteellisesti rakennettua vuorovaikutusta, tiedottamista ja yhteydenpitoa. Viestintä on vaikuttamista Vaikuttaminen tapahtuu aina sidosryhmien kautta Järjestöjen haaste on vaikuttava viestintä ( Elisa Juholin RAY-seminaarissa 31.8.2005 ) _

4 Järjestöviestinnän perustehtäviä Informointi - sisäinen ja ulkoinen Sitoutumisen edellytysten luominen - henkilöstö, jäsenet, vapaaehtoiset ym. Vuorovaikutus sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa Järjestön profilointi, maineenhallinta Markkinointi - jäsenyys, tuotteet, rahoitus… Yhteiskunnallinen vaikuttaminen (päätöksentekoon) ja edunvalvonta Yhteiskunnallinen markkinointi eli vaikuttaminen kansalaisten valintoihin ja toimintaan (Elisa Juholin RAY-seminaarissa 31.8.05)

5 Yhteisökuva Kokemukset Tiedot Asenteet Tunteet YHTEISÖ- KUVA Uskomukset

6 Yhteisökuvan rakentaminen Yhteisökuva kertoo organisaation toiminnasta ja identiteetistä ja tavoiteltava yhteisökuva rakentuu koko organisaation toiminnasta: tekemisen, viestinnän ja yhteisökuvan ja -kulttuurin harmoniasta. rakentuu erilaisista profiileista (tuote-, palvelu-, yhteisö- ja esimiesprofiilit) perustuu jatkuvaan vaikuttamiseen kertoo yhteisön tarinan

7 Yhteisökuva syntyy Yhteisökuva syntyy yhteydenpidosta, tiedottamisesta, organisaation ja henkilöstön näkyvyydestä sekä esitteiden, tiedotteiden ja www-sivujen ulkonäöstä. (Siukosaari 2002) Syntyyn vaikuttaa se, millainen kieli, millaiset visuaaliset viestit, millaiset mielikuvat syntyvät esim. tiloista, millaisen kuvan palvelu- halukkuudesta ja asiakkaan huomioimisesta yhteisön työntekijät välittävät. Järjestön on oltava itsensä näköinen!

8 Tiedon lisääminen, huomion herättäminen Mielipiteet, asenteet Arvot, uskomukset Teot, valinnat Vaikuttavuuden vaativuustasoja (Juholin 2005)

9 Tavoitteellisesti rakennettu? Pitkäjänteinen viestinnän suunnittelu Liiton strategia pohjana kaikelle toiminnalle Viestintästrategia Viestintäsuunnitelma Viestinnän kokonaissuunnitelma perustuu viestintästrategiaan, joka puolestaan lähtee koko yhteisön strategiasta. Strategia laaditaan pidemmälle aikavälille, ja se on pysyvä. Sen sijaan käytännön toimintaratkaisut voivat vaihdella.

10 Kun viestinnän strateginen tavoite on X, mitä asioita pitää tehdä konkreettisesti ja kohdistetusti, jotta tavoite saavutetaan Viestintäsuunnitelma vastaa kysymyksiin - mitä tehdään seuraavan suunnittelujakson aikana - ketkä ovat kohteina, yleisönä, kumppaneina - milloin, millä aikavälillä mitäkin tapahtuu - mitä keinoja käytetään - ketkä ovat vastuussa - ketkä toteuttavat - millä resursseilla - miten arvioidaan onnistumista, mihin mittariin sisältyy

11 Tiedotussuunnitelma Tiedotussuunnitelma vastaa kysymyksiin: mitä – sanoma kenelle – kohderyhmä miten – kanavat milloin – aikataulu kuka – vastuuhenkilö kuinka paljon – kustannukset miksi - arviointi

12 Sanoma Tiedottaminen on ymmärrettävien sanomien välittämistä. Pyri sanomaan tavallisin sanoin tavattomatkin asiat. Sanomassa on informaatiota vain se, mikä vähentää vastaanottajan epätietoisuutta. Perusviestit ovat selkeitä ja ymmärrettäviä ja niitä käytetään johdonmukaisesti eri materiaaleissa, artikkeleissa, tapahtumissa, tiedotteissa ja julkilausumissa.

13 Sidosryhmien tunnistaminen Oma väki - henkilöstö - jäsenet - avustajat - vapaaehtoiset Kansalaisyhteiskunta - potent. vapaaehtoiset - muut järjestöt - media - suuri yleisö - palvelujen käyttäjät - lahjoittajat Yritykset - kumppanit - pot. kumppanit - järjestöt Viranomaiset - pol. päättäjät - viranomaiset - kunnat - etujärjestöt - koulut, oppil. NetEffect 2005

14 Sidosryhmien tunnistaminen Mitä kysytään esimerkiksi? Suhde järjestöön: onko suhdetta olemassa; jos on, mistä alkanut, milloin, miten; mihin suhde perustuu; miten kokee suhteen muuttuneen Tietämys Asenteet Sitoutuminen Odotukset toiminnalta, viestinnältä Mitä haluaa tarjota Miten voi uhata, mikäli on tyytymätön tai odotuksiin ei vastata

15 Viestinnän keinojen tehokkuus monipuolinen, tehokas Kahdenkeskinen kohtaaminen Palaveri Puhelinkeskustelu Henkilökohtainen kirje Sähköpostiviesti Esiintymistilanne Tiedote Lehti Internet-sivut Esite yksipuolinen, tehoton NetEffect 2005

16 Viestinnän tehokeinoja Tunne vastaanottajat Sano ymmärrettävästi Käytä monia kanavia Toista sanoma Pyri henkilökohtaisuuteen Muista vaikuttajat

17 Haasteita ja mahdollisuuksia Valtakunnallinen toiminta ><alueellinen toiminta - mikä on yhteistä, mitä edellyttävät alueelliset erityispiirteet ”Perustoiminta” >< projektit ja hankkeet Monen toimijan projektit - erilaiset organisaatiokulttuurit Pysyvä henkilöstö >< määräaikainen henkilöstö Vakiintuneet toimintatavat >< uudet innovaatiot Tavoitteet, viestit, vastuut, ilme!