Työpaja 3. Jätteiden vähentäminen, lajittelu ja kierrätys

Esitys aiheesta: "Työpaja 3. Jätteiden vähentäminen, lajittelu ja kierrätys"— Esityksen transkriptio:

1 Työpaja 3. Jätteiden vähentäminen, lajittelu ja kierrätys

2 Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä Jäte on oikeastaan vain väärässä paikassa olevaa materiaalia Maamme kokonaisjätekertymästä yhdyskuntajätettä on noin 5% Photo D’Arcy Norman

3 Jätteistä aiheutuvat ongelmat
Maaperän, pinta- ja pohjavesien ja ilman pilaantuminen Ympäristön roskaantuminen ja maisemahaitat Monimuotoisuuden ja elinympäristöjen häviäminen Kasvihuonekaasupäästöt kaatopaikoilta edistävät ilmastonmuutosta Rajallisten luonnonvarojen kulutus Kasvihuonekaasupäästöt kaatopaikoilta edistävät ilmastonmuutosta Kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöt Kaatopaikoilla hapettomissa olosuhteissa hajoava eloperäinen aines synnyttää hajotessaan metaania Noin 3 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy mätänevän jätteen tuottamasta metaanista Kaatopaikkojen aiheuttamia metaanipäästöjä voidaan vähentää: vähentämällä jätteen määrää kierrättämällä, kompostoimalla tai mädättämällä maatuvat jätteet keräämällä kaatopaikkojen tuottamaa metaanikaasua Kun jätteiden syntymistä vähennetään ja syntyvät jätteet lajitellaan Säästetään energiaa Säästetään luonnonvaroja Vähennetään ympäristöhaittoja Lisätään kotimaista tuotantoa Säästetään jätehuoltokustannuksissa Säästetään asumiskustannuksissa

4 Miksi jätteiden syntyä pitää ehkäistä?
Luonnonvarojen rajallisuus! Jätemäärät kasvavat edelleen voimakkaasti Vaikka kierrätys ja jätteiden poltto lisääntyvät, ei kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä ole kuitenkaan pienentynyt, koska jätettä syntyy enemmän Jätteiden lajittelu ei ole jätteen synnyn ehkäisyä, vaikka sekin vähentää kaatopaikoille vietävän jätteen määrää Vaikka kierrätys ja jätteiden poltto lisääntyvät, ei kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä ole kuitenkaan pienentynyt, koska jätettä syntyy enemmän Jätteiden lajittelu ei ole jätteen synnyn ehkäisyä, vaikka sekin vähentää kaatopaikoille vietävän jätteen määrää Jätteen syntyä ehkäistään puuttumalla tuotantoon ja kulutukseen jo ennen kuin jätettä on syntynytkään Jätteiden synnyn ehkäisy on jätelain ensisijainen tavoite

5 Kulutusvalintojen vaikutus jätemääriin
Yli 90 % tuotteen valmistukseen tarvittavista luonnonvaroista muuttuu jätteiksi jo valmistuksen aikana ennen kuin tuote on edes kuluttajalla Jätevuoret ovat kuin jäävuoret. Molemmista näemme vain pienen huipun, valmiin tuotteen tai palvelun. Jätteet vähenevät siis vain järkevämmällä kulutuksella. Jätteen syntyä ehkäistään puuttumalla tuotantoon ja kulutukseen jo ennen kuin jätettä on syntynytkään Suosi kevyesti pakattuja ja pakkauksettomia tuotteita säästöpakkauksia uudelleentäytettäviä ja -käytettäviä pakkauksia Laatu, Korjattavissa oleva, Energia- ja ympäristömerkinnät, Vältä turhaa tavaraa, Osta palveluita, Nauti ilmaisista asioista, Lainaa, Vuokraa, Omista yhdessä, Laita EI MAINOKSIA –tarra postilaatikkoon, Siivouksessa Mikrokuituliinalla puhdasta tulee ilman kemikaaleja, Etikka korvaa monet vahvat pesuaineet Pyykinpesussa, Tiskauksessa, Hygieniassa Ajattele tuotteen hävittämistä ja jatkokäyttöä jo ennen ostamista Vältä kertakäyttöä Kauppakassit, Astiat, Käsipyyhkeet, Vaipat jne. Photo Ludivic Hirlimann

6 KIERRÄTÄ JA LAJITTELE! Roskien lajittelutehtävä
Kuivajäte, sekajäte, kaatopaikkajäte… Sekajäte = jää jäljelle, kun hyöty- ja ongelmajätteet on lajiteltu, mutta biojätettä ei ole kerätty erikseen, käytetään myös yleisesti lajittelemattomasta jätteestä Kuivajäte = seasta on syntypaikoilla lajiteltu pois kierrätykseen soveltuva materiaali (JKL) Kaatopaikkajäte = käytetään yleensä, kun kunnassa kerätään myös energiajätettä, eli polttokelpoinen muovi on eroteltu Photo Peter Kaminski

7 Biojäte JKL seutu, biojätteen lajittelu pakollista kaikille! Myös omakotiasujat. Kompostoinnilla multaa Jyväskylässä rumpukompostointi Mustankorkealla Komposti voidaan käyttää viherrakentamiseen, mikä vähentää uusien kaatopaikkojen tarvetta Kotikompostilla multaa omaan pihaan

8 Paperi Lajittelulaitoksella materiaali tarkistetaan ja puhdistetaan
Puhdistettu materiaali kuljetetaan paperitehtaalle, jossa paperi siistataan Siistaus = materiaalista poistetaan painoväri ja lika Useiden vaiheiden jälkeen uusiomassasta saadaan uusia paperituotteita Kotikeräyspaperista valmistetaan pääasiassa sanomalehti- ja luettelopaperia sekä talous- ja wc-paperia

9 Keräyskartonki Silkkipaperi!!
Keräyskartonki päätyy erilaisten kartonkituotteiden raaka-aineeksi Hylsykartonkia, josta mm. hylsyjä paperiteollisuudelle Uutta pahvia

10 Metalli Keräysmetalli hyödynnetään metalliteollisuuden raaka-aineena ja siitä valmistetaan esim. autonosia, metallipakkauksia, kattopeltiä, harjaterästä ja aterimia Kierrätysmetallia käytettäessä energiaa säästyy  % verrattuna uuden raaka-aineen käyttöön

11 Lasi Jokainen tonni lasisirua vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta yli 1,2 tonnia Keräyslasista valmistetaan mm. lämpöeristeitä eli lasivillaa Uusia lasipakkauksia Ekolaattoja Ikkunalasia Mustankorkealla murskattua lasia käytetään kaatopaikkarakenteissa

12 Tekstiili Jyväskylän seudulla myös rikkinäiset ja pinttyneet tekstiilit voidaan kierrättää Imeytysmattoja Narua Rikkinäisistä vaatteista yms. Napit, vetoketjut irti, täytteet pois -> myyntiin Kelvolliset kirpputorille

13 Ongelmajäte

14 Sähkö- ja elektroniikkaromu
Kuuluu tuottajavastuun piiriin SER sisältää paljon hyödyntämiskelpoisia materiaaleja, mutta myös ongelmajätettä Kuluttajalle sähkö- ja elektroniikkaromun palauttaminen vastaanottopisteeseen on ilmaista Laitteen kuljetus keräyspisteeseen on hoidettava itse

15

16 Työkaluja kulutusvalintojen tekemiseen
Elinkaariarviointi, ekologinen selkäreppu ja MIPS

17 Tuotteen elinkaaren huomioiminen osana ostopäätöstä
Jätteen synnyn ehkäisyssä huomioitava TUOTTEEN KOKO ELINKAARI ”kehdosta hautaan” raaka-aineiden hankinta kuljetukset tuotteen valmistus jakelu käyttö jätteiden käsittely

18 Ekologinen selkäreppu ja MIPS
Käsitteitä, jotka auttavat ymmärtämään ja havainnollistamaan tuotteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia Ekologinen selkäreppu kertoo kiloina sen luonnonvarojen määrän, jonka tuote on koko elinkaarensa aikana kuluttanut MIPS (material input per service unit) mittaa sitä, miten ekotehokkaasti luonnonvaroja käytetään

19 Ekologinen selkäreppu
Jokainen suomalainen kerää viikossa noin 1500 kilon painoisen ekologisen selkärepun Esimerkiksi viiden gramman kultasormuksen reppu painaa lähes 2000 kiloa Viisi erilaista reppua: Abioottinen (eloton) reppu Bioottinen (elollinen) reppu Maa-ainesreppu Vesireppu Ilmareppu

20 MIPS MIPS = ekologinen selkäreppu jaettuna käyttökertojen määrällä
- eli luonnonvarojen kulutus esimerkiksi kahvimukin käyttökertaa tai pestyä pyykkikoneellista kohti mitä kauemmin/enemmän yhtä tuotetta käytetään, sitä ekotehokkaampi se on

21 Esimerkki: Päihittääkö kangaskassi muovikassin?
Kangaskassin ekologinen selkäreppu on 219,5 kg, muovikassin 1.31 kg Kangaskassin repun painoa lisää erityisesti puuvillan kasteluun tarvittava vesimäärä Kangaskassia käytetään kuitenkin lukuisia kertoja toisin kuin muovikassia. Kangaskassin MIPS pienenee eli ekotehokkuus lisääntyy, mitä enemmän sitä käytetään. Esimerkiksi viiden gramman kultasormuksen reppu painaa lähes 2000 kiloa

22 Käsitellään keskustelutehtävän yhteydessä
Pullot käsitellään Virossa

23 Metallit tällä hetkellä Englantiin

24 Vierailukohteita Paikallinen jäteasema
Jyväskylä: Mustankorkea Oy, Kuusakoski Oy (Keljonkangas), Lassila & Tikanojan toimipiste (Seppälänkangas) Stena Recycling (vain aikuiset) Hakolan tila, Laukaa (maatila) Piispalan nuorisokeskus (ympäristöaiheisia leirikouluja)

25 Linkkejä http://www.ytv.fi/FIN/fiksu
Erittäin hyvä sivut, joissa paljon havainnollisia tehtäviä -> osallistujan tukisivut