Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

NETTOVARALLISUUS JA SEN MERKITYS PERHEYRITYKSISSÄ

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "NETTOVARALLISUUS JA SEN MERKITYS PERHEYRITYKSISSÄ"— Esityksen transkriptio:

1 NETTOVARALLISUUS JA SEN MERKITYS PERHEYRITYKSISSÄ
AALTO YLIOPISTO/KAUPPAKORKEAKOULU 32E2220 Elinkeinoverotus Dosentti Pauli K Mattila

2 Nettovarallisuus verotuksessa
Keskeinen käsite verotuksessa yrityksen omistajan verotuksen kannalta – perheyrityksen verosuunnittelun ydinaluetta. Kuvaa yritykseen sitoutuneen oman pääoman määrää (varat – velat). Laskentaerät löytyvät pääosin taseesta (vrt. ammatinharjoittajat, joiden ei tarvitse laatia tasetta, mutta jotka laativat eritellyn luettelon varoista, KPL 7 luvun 4 §)

3 Nettovarallisuuden merkitys 1
Tuloverotus tärkein soveltamisala: luonnollisten henkilöiden ja kotimaisten kuolinpesien tulojen jakaminen pääomatuloihin ja ansiotuloihin. Pääomatuloja ovat: 1. TVL 32 §:ssä nimeltä mainitut erät (omaisuuden tuotto), 2. Yrityksen nettovarallisuuteen perustuva osa jaettavasta yritystulosta (TVL 38 §) 3. Elinkeinoyhtymän osakkaan nettovarallisuuteen perustuva pääomatulo-osuus yhtymän tulo-osuudesta (TVL40 §) ja 4. Listaamattomasta osakeyhtiöstä saadun osingon osakkeenmatemaattiseen arvoon perustuva pääomatulo-osuus (TVL 33 b §) Ansiotuloa on muu tulo, jota ei ole erikseen säädetty pääomatuloksi (TVL 61 §). Järjestelmän tarkoitus on kannustaa oman pääoman lisäämiseen.

4 Nettovarallisuuden merkitys 2
Toinen välitön nettovarallisuuden soveltamisalue liittyy sukupolvenvaihdosten verotukseen (PerVL 55 §). Nettovarallisuudella on teknistä merkitystä myös yritysjärjestelyiden verotuksessa (hankintamenojen, varausten ja tappioiden uudelleenallokointi, EVL ). Nettovarallisuus (ns. substanssiarvo) on usein pohjana käyvän arvon määrittämisessä (ainakin alin hyväksyttävä käypä arvo).

5 Nettovarallisuuden määrittelyn osat
Laajuuskysymys: mitkä varat/velat mukana laskennassa Jaksotus: vain välillinen vaikutus (esim. poistamaton hankintameno) Arvostaminen: keskeinen tekijä Kohdistaminen: vain vähäinen ja välillinen merkitys Edellä mainitut tekijät ilmenevät pääosin laista varojen arvostamisesta verotuksessa /1142. Ns. arvostamislaki (ArVL)

6 Arvostamislaki Arvostamislaki oli säädettävä, koska varallisuusverosta oli luovuttu ja verolainsäädännöstä puuttui tämän myötä kokonaan varojen/velkojen arvostamista koskeva normisto. Laki tuli voimaan , mutta sitä sovellettiin tarkistetussakin muodossa ensimmäisen kerran tuloverotuksessa vasta verovuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa Perintö- ja lahjaverotuksessa lakia on sovellettu saantoihin alkaen

7 Arvostamislaki (rakenne)
ArVL:ssä on 6 lukua ja 35 pykälää 1 luku: Yleiset säännökset, eli soveltamisala (1 §) 2 luku: Osakeyhtiön nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo (2 – 14 §) 3 luku: Muun yrityksen elinkeinotoiminnan nettovarallisuus ja sen arvo (15 – 18 §) 4 luku: Muun yrityksen maatalouden nettovarallisuus ja sen arvo (19 – 27 §) 5 luku: Kiinteistön verotusarvo (28 – 32 §) 6 luku: voimaantulo (33 §)

8 Yleisiä näkökohtia arvostamislaista
ArVL vastasi hyvin pitkälle vanhaa varallisuusverolaissa omaksuttua linjaa. ArVL kirjoitettiin hyvin suppeasti ja siihen sisällytettiin vain sellaisten varojen/velkojen arvostamista koskevat säännökset, jotka välittömästi vaikuttavat nettovarallisuuteen (tuloverotus ja sukupolvenvaihdoksen verotus) tai kiinteistöjen verotusarvoihin (kiinteistöverotus). ArVL ei sisällä yleistä varojen/velkojen arvostamisnormistoa. ArVL perustuu substanssiarvoihin, ei tuottoarvoihin (vrt. kuit. ArVL 31 §, jossa on poikkeuksellisesti tuottoarvo eräiden etuuksien arvostamisessa)

9 Osakkeen matemaattinen arvo (ArVL 2 luku)
Nettovarallisuustiedot tarvitaan osingon verotusta varten, jotta voidaan selvittää osingosta pääomatulona verotettava osa: pääomatuloa kertyy 8 %:n vuotuista korkoa vastaava tuotto osakkeen matemaattiselle arvolle (TVL 33 b §). Osakeyhtiön tilikauden pituus ei vaikuta osingon pääomatulo-osuuden suuruuteen. Laskennan pohjana on yhtiön verovuotta edeltävän vuoden tase (verovuodella tarkoitetaan tässä verovuotta, jona osinko verotetaan yhtiön osakkaan tulona)

10 Velat osakkeen arvostamisessa
Velkana pidetään ArvL 2.3 §:n mukaan taseen vastattaviin vieraaseen pääoman merkittyjä eriä. Erikseen on vielä selvennetty, että velkana pidetään myös pääomalainaa silloin, kun se on taloudelliselta luonteeltaan vierasta pääomaa. Käytännössä pääomalainalla on tämä luonne. Velat arvostetaan ArvL 8 §:n mukaan pääsääntöisesti niiden nimellisarvoon. Jos velka on sidottu indeksiin tai muuhun vertailuperusteeseen, sen arvona pidetään muuttuneen vertailuperusteen mukaista arvoa. Ulkomaanrahan määräiset velat arvostetaan KPL 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla (tilinpäätöspäivän kurssi).

11 Velkoina pidetään Periaatteessa kaikki taseen velat vähennetään nettovarallisuutta laskettaessa kaikissa eri yritysmuodoissa. ArvL 2.4 §:n mukaan velkana ei pidetä kirjanpitolain (KPL) 5 luvun 18 §:n mukaisia laskennallisia verovelkoja. Vastaavasti varoina ei pidetä saman lainkohdan mukaisia laskennallisia verosaamisia. Sen sijaan velkana ja varoina pidetään suoriteperiaatetta vastaavalla tavalla kirjattuja veroja ja verosaamisia. Arvonlisäverovelka (yleensä maksamatta marras- ja joulukuulta), apteekkimaksu ja laadunvalvontamaksu (KHO T 49) Saadut ennakkomaksut ovat velkaa (Asianajotoimisto, KHO 1997:140) Siirtovelkoihin kirjatut lomapalkat, lomarahat, kertyneet korot ja vuokrat jne.

12 Varat osakkeen arvostamisessa
Varoina pidetään ArvL 2.2 §:n mukaan yhtiön: 1. käyttö-, vaihto-, sijoitus- ja rahoitusomaisuutta 2. sekä muuta sellaista omaisuutta ja 3. sellaisia pitkävaikutteisia menoja, joilla on varallisuusarvoa. Muulla sellaisella omaisuudella tarkoitetaan varallisuuseriä, jotka kuuluvat muuhun kuin elinkeinotoiminnan (EVL) tulolähteeseen. Siis yleensä TVL-varat. Oikeus- ja verotuskäytäntö ei ole täysin yksiselitteinen sen suhteen, milloin pitkävaikutteisilla aktivoiduilla menoilla on varallisuusarvoa ja milloin ei. Merkitystä voi olla sillä, onko kyseinen erä erikseen luovutettavissa tai koskeeko sitä aktivointipakko tai vain mahdollisuus aktivointiin.

13 Pitkävaikutteiset menot varoina
Varallisuusarvoa on ainakin esimerkiksi osake- ja vuokrahuoneistojen aktivoiduilla peruskorjausmenoilla ja liikearvolla (hankintamenon poistamatta oleva osa). HE:ssä (201/1992) todettiin, että EVL 24 §:n mukaan jaksotettavilla menoilla, kuten perustamis- ja järjestelymenoilla, tutkimusmenoilla, koulutusmenoilla, siirtokelvottomilla liittymismaksuilla, goodwillin hankintamenolla ja vuokrahuoneistojen perusparannusmenoilla on varallisuusarvoa. VaVM:ssa (75/1992) myös todettiin, että tutkimusmenoilla on varallisuusarvoa. Aikaisemmin tutkimusmenoja voitiin aktivoida kirjanpidossa, mutta ei enää (KPL 5 luvun 8 §). Kun ArVL 3.4 §:n mukaan pitkävaikutteisen menon arvoksi katsotaan tuloverotuksessa poistamatta oleva arvo, tutkimusmenot jäävät nettovarallisuuslaskennan ulkopuolelle. Aktivoiduilla kehittämismenoilla on varallisuusarvoa. Mukaan laskentaan otetaan EVL 37 §:ssä tarkoitettujen aineettomien oikeuksien poistamatta olevat hankintamenot (esim. patentit). Siirtokelpoiset liittymismaksut tulivat vähennyskelpoisiksi verovuodesta 2008 alkaen. Tuloverotuksessa vähentämättä oleva hankintamenon osa on tällöin mukana nettovarallisuudessa.

14 KHO 2014:120 Voivatko aktivoidut kehittämismenot ( ,62 euroa) olla osa yhtiön nettovarallisuutta? ArVL 2.2 §:n mukaan yhtiön varoja ovat käyttö-, vaihto-, sijoitus- ja rahoitusomaisuus sekä muu sellainen omaisuus ja sellaiset pitkävaikutteiset menot, joilla on varallisuusarvoa. EVL 25 §:n mukaan kehittämismenot voidaan kirjata vuosikuluiksi, mutta myös aktivoida ja vähentää poistoin. KPL 5 luvun 8 §:n mukaan kehittämismenot saadaan aktivoida erityistä varovaisuutta noudattaen. Myös TEM:n antama asetus, jota yhtiö oli noudattanut.

15 KHO 2014:120 jatkuu Nyt yhtiö, jonka toimialana oli kone- ja laitesuunnittelu, oli aktivoinut kahden projektin menot kehittämismenoina. Kysymys oli konkreettisista projekteista, joissa oli kehitetty, valmistettu ja myyty koneita ja laitteita. Kysymys ei ollut yleisestä teknologiakehityksestä. KHO totesi, että kehittämismenoilla on ArVL 2.2 §:ssa tarkoitettua varallisuusarvoa, jos kysymyksessä ovat konkreettiset kehittämisprojektit, joilla on osoitettu olevan tuotto-odotuksia. Lopputulokseen vaikutti myös se, että kehitetyt ratkaisut olivat erikseen luovutettavissa. VaVM 75/1992 toteaa, että EVL 24 §:n mukaisilla pitkävaikutteisilla menoilla on pääsääntöisesti varallisuusarvoa.

16 Rahoitus- ja vaihto-omaisuuden arvostaminen
Rahoitusomaisuus (EVL 9 § ja ArVL 3.1 §): saamisen arvo on nimellisarvo ja muun rahoitusomaisuuden arvo on hankintameno, joista kummastakin on tehty EVL 17 §:ssä tarkoitettu arvonalentumisvähennys ulkomaanrahan arvo on tilinpäätöspäivän kurssi käytännössä em. arvot ovat usein samat kuin tasearvot (huom. kuit. luottotappioiden kirjaamiskypsyyden erot) Vaihto-omaisuus (EVL 10 § ja ArVL 3.2 §): hankintameno, josta vähennetty EVL 28.1 §:ssä tarkoitettu arvonalentumisvähennys käytännössä arvotuksen tulisi johtaa tasearvoihin

17 Käyttöomaisuuden ja pitkävaikutteisten menojen arvostaminen
Käyttöomaisuus (EVL 12 § ja ArVL 3.6 § ja 5 a §) ja pitkävaikutteiset menot: Selvä pääsääntö: tuloverotuksessa poistamaton hankintameno (eli poistot syövät nettovarallisuutta) Muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluvalle kiinteistölle, rakennukselle ja rakennelmalle lasketaan myös kiinteistökohtainen vertailuarvo, joka on kiinteistön verotusarvo (vrt. jos ei ole määrätty verotusarvoa, esim. metsä ja maatalousmaa). Vertailuarvoa käytetään, jos se on suurempi kuin poistamaton hankintameno. Muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluville noteeratuille arvopapereille, sijoitusrahasto-osuuksille sekä noteeraamattomille osakkeille lasketaan yhteinen vertailuarvo. Siis käyttö- ja rahoitusomaisuus sekä TVL-varat. Noteeratun osakkeen ja sijoitusrahasto-osuuden vertailuarvo on 70 % tilinpäätöspäivän päätöskurssista. Yhteistä vertailuarvoa käytetään, jos se on suurempi kuin yhteenlaskettu poistamaton hankintameno.

18 Noteeraamattoman yhtiön osakkeen vertailuarvo (ArVL 5 §)
Tätä vertailuarvoa tarvitaan niissä tapauksissa, joissa listaamattoman yhtiön varoihin kuuluu toisen listaamattoman yhtiön osakkeita, eli varsin usein. Noteeraamattoman yhtiön osakkeen vertailuarvo määritetään samaan tapaan kuin muutoinkin osakkeen matemaattinen arvo, mutta siihen tehdään mahdollisesti kaksi tarkistusta: 1. Vertailuarvoa laskettaessa kohdeyhtiön nettovarallisuudesta vähennetään tilikaudelta jaettavaksi päätetty osinko ja 2. Vertailuarvo saa olla enintään 50 prosenttia edellisen vuoden vertailuarvoa korkeampi. Tämä ns. leikkurisääntö saattaa tehdä konsernimuotoisesta yritysryppäästä epäedullisen rakenteen, jos nettovarallisuus kasvaa tytäryhtiöissä. Oletetaan, että tytäryhtiö on perustettu miniosakepääomalla euroa. Osakkeiden arvo emoyhtiön nettovarallisuutta laskettaessa on tällöin pääsäännön mukaan euroa. Osakkeiden vertailuarvo voi tämän jälkeen nousta enintään 50 prosenttia vuodessa, vaikka tytäryhtiön nettovarallisuus olisi kasvanut selvästi tätä enemmän. Vuonna 2 vertailuarvo on enintään euroa, vuonna 3 enintään euroa ja vuonna 3 enintään euroa, vuonna 4 enintään euroa jne.

19 Huoneisto-osakkeen vertailuarvo (ArVL 5 a §)
Ennen hankituille osakkeille vertailuarvon muodostaa osakkeille viimeksi vahvistettu verotusarvo eli verotusarvo vuodelta Tämä arvo säilyy muuttumattomana myöhempinä vuosina. Vuoden 2006 aikana tai sen jälkeen hankittujen kiinteistöyhtiön osakkeiden arvona pidetään aina osakkeiden verotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa lisättynä niiden hankintamenosta mahdollisesti vähennetyllä jälleenhankintavarauksen määrällä. Todettakoon myös, että huoneisto-osakkeet kuuluvat samaan laskentaryhmään kuin muutkin ArVL 3.6 §:ssä tarkoitetut varallisuuserät, kun tehdään vertailu tuloverotuksessa poistamattoman yhteismäärän ja vertailuarvojen yhteismäärän välillä. Tämä vuoksi yksittäisen huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden poistamatonta hankintamenoa suurempi vertailuarvo ei aina johda nettovarallisuuden lisäykseen.

20 Muiden kuin EVL-varojen arvostaminen
Osakeyhtiöissä on usein muitakin kuin EVL-tulolähteen varoja/velkoja. Muuhun kuin elinkeinotoimintaan kuuluvat varat arvostetaan ArVL 3.7 §:n mukaan soveltuvin osin lain 3 §:n osoittamalla tavalla eli edellä kuvattujen perusteiden mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi osakeyhtiön TVL-tulolähteen varoihin voidaan soveltaa samoja arvostamisperiaatteita kuin EVL-tulolähteen varoihin. Erilliset kiinteistöt ja arvopaperit jäävät helposti TVL-tulolähteen helmoihin. Osakkeen matemaattista arvoa ei ositeta eri tulolähteiden varojen ja velkojen suhteessa. Osingon verotuksessa ei ole merkitystä, onko voittoa jakavalla yhtiöllä yksi vai useampia tulolähteitä ja minkä tulolähteen voittoa kulloinkin on jaettu. Vrt. muut yritysmuodot.

21 Osakkeen matemaattinen arvo
Osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla yhtiön tarkistettu nettovarallisuus ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä (ArVL 9 §). Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet eivät vaikuta osakkeen matemaattiseen arvoon. Uuden yhtiön osakkeen arvostamisen, toimintamuodon muutoksen, osakepääoman muutoksen, sulautumisen ja jakautumisen vaikutukset otetaan huomioon erikseen säädetyllä tavalla (ks. ArVL §). Uuden osakeyhtiön, jota ei voida katsoa perustetun jatkamaan vanhan yrityksen toimintaa, osakkeen matemaattiseksi arvoksi katsotaan osakkeen nimellisarvo tai osakkaan niin vaatiessa sitä korkeampi osakkeen merkintähinta. Näin edellyttäen, että ensimmäinen tilikausi ei ole päättynyt ennen verovuoden alkua (jos on päättynyt, esillä on normaalitilanne). Yritysmuodon muutoksen yhteydessä nettovarat lasketaan siirtyneestä toiminnasta laaditun, verovuotta edeltävän viimeisen tilinpäätöksen perusteella. Jos yritysmuotoa muutettaessa vain osa varoista ja veloista on siirtynyt osakeyhtiölle, mikä on varsin yleistä, vain siirtyneet varat ja velat otetaan huomioon yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa.

22 Osakaskohtaiset vähennykset
Vähennykset, jotka ovat osakaskohtaisia ( eli jotka tehdään kyseisen osakkaan omistamien osakkeiden arvosta) ovat: 1. Jos osakas, jota ei työntekijän eläkelain 1d §:n mukaan pidetä yhtiöön työsuhteessa olevana, on verovuonna käyttänyt omana tai perheensä asuntona yhtiön varoihin kuuluvaa asuntoa, asunnon arvo vähen­netään hänen osakkeidensa arvosta ja 2. Osakaslaina eli osakkaan tai hänen perheenjäsenensä yhtiöstä ottama rahalaina vähennetään osakkeiden arvosta. Edellytyksenä vähentämiselle on, että osakas yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 10 prosenttia elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Laina vähennetään ensisijaisesti lainanottajan omien osakkeiden arvosta ja sen ylittävältä osalta perheenjäsenten osakkeiden arvosta osakeomistuksen suhteessa. Aikaisemmin osakaskohtainen vähennys koski myös korollista osakkeiden hankintavelkaa (koskee edelleen henkilöyhtiön vastuunalaista yhtiömiestä).

23 Muun yrityksen nettovarat (ArVL 3 luku)
Yksityisliikkeet ja henkilöyhtiöt, TVL 38 § ja 40 § (elinkeinoyhtymät) Pääomatuloa vuotuisena tuottona nettovarallisuudelle (tilikauden pituus vaikuttaa): 1. 20 %, joka on pääsääntö ja koskee aina henkilöyhtiöitä, 2. 10%, joka on yksityisliikkeille vaihtoehto tai 3. 0%, joka on myös yksityisliikkeille vaihtoehto. Laskentaa perustuu verovuotta edeltävän vuoden taseen, kuitenkin niin, että verovuonna aloitetun yksityisliikkeen nettovarat lasketaan verovuoden päättyessä olevan nettovarallisuuden mukaan. Nettovarat lasketaan tulolähteittäin (EVL ja MVL), mikä on merkittävä ero verrattuna osakeyhtiöihin. Henkilöyhtiön TVL-tulolähteen nettovaroja ei tarvita laskea, koska siitä saatu tulo on aina kokonaan pääomatuloa (TVL 40.5 §). ArVL 3 luvussa ei ole omia arvostamista koskevia säännöksiä. Siellä on tyydytty vain viittaamaan osakkeen arvostamista koskeviin säännöksiin.

24 Minimipääomatulo TVL 38.2 §: Liikkeet, ammatit ja maatalous
Jaettava yritystulo katsotaan nettovarallisuudesta riippumatta pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa verovelvollisen omistamien maatalouden varoihin kuuluvien arvopapereiden sekä elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoittoja. Käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoitolla tarkoitetaan luovutushinnan ja hankintamenon poistamattoman osan erotusta siltä osin kuin siitä ei ole muodostettu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 43 §:ssä tarkoitettua jälleenhankintavarausta. TVL 40.4 §:ssä on säädetty, että edellä mainittu minimipääomatulo koskee myös henkilöyhtiöitä

25 Yritysmuotokohtaisia poikkeuksia
Liikkeet ja ammatit (TVL 15.3 § ja 15.5 §): ” Luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolinpesän varoina ei pidetä korkotulon lähdeverosta annetussa laissa (1341/1990) tarkoitettua joukkovelkakirjaa eikä mainitussa laissa tarkoitettua talletusta silloinkaan, kun talletukselle ei ole maksettu korkoa, eikä myöskään talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslaissa (726/1988) tarkoitettua verovapaata talletusta. Sama koskee myös vastaavia Euroopan talousalueella olevia talletuksia ja yleisön merkittäviksi tarjottuja Euroopan talousalueella olevan julkisyhteisön tai kirjanpitovelvollisen koronmaksajan Euroopan talousalueella liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja.” ja ” Velkana ei myöskään pidetä 3 momentissa tarkoitettuihin talletuksiin ja joukkovelkakirjoihin kohdistuvaa velkaa. Henkilöyhtiöt (ArVL 15.2 §) ” Tuloverolain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan varoina ei pidetä yhtymän saamisia osakkailtaan.” TVL 41.3 §: Henkilöyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen yhtiöosuuden arvosta vähennetään yhtiöosuuden hankintaan otettu korollinen velka ja asunto Huom. myös TVL 41.4 §, jossa on säädetty palkkojen lisäämisestä nettovarallisuuteen

26 Muun yrityksen maatalouden nettovarat (ArVL 4 luku)
ArVL 4 luku ei koske osakeyhtiömuodossa harjoitettua maataloutta Olennaisia poikkeuksia yrityksiin nähden Nettovaroja eivät esimerkiksi kerrytä (ArVL 19.2 §): rahavarat ja saamiset maataloustuotantoa varten pidetyt kotieläimet maataloudesta saadut tuotteet siemenet, lannoitteet, väkirehut eivätkä muut vastaavanlaiset tarvikkeet Arvostamisperusteet pellon arvo: keskimääräinen vuotuinen tuotto x 7 rakennukset ja koneet: tuloverotuksessa poistamaton hankintameno osakkeet (ArVL 4-6 §), osuuskunnan osuudet ja osuusmaksu

27 Kiinteistön verotusarvo (ArVL 5 luku)
Kiinteistön verotusarvo vaikuttaa kiinteistöveron suuruuteen ja yritysten nettovarallisuuteen vertailuarvon kautta. Kiinteistön arvo vahvistetaan erikseen maapohjalle ja rakennuksille (ArVL 28 §). Maapohjan arvon vahvistaa Verohallitus vuosittain, ottaen huomioon: kiinteistön käyttötarkoitus, rakennusoikeus, sijainti, liikenneyhteydet, sopivuus rakennustarkoituksiin, kunnallisteknisten töiden valmiusaste sekä laadultaan ja sijainniltaan vastaavista kiinteistöistä paikkakunnalla vapaassa kaupassa normaaleissa oloissa maksettujen hintojen perusteella todettu kohtuullinen hintataso (ArVL 29.1 §). Rakennusten arvot vahvistetaan jälleenhankinta-arvoon, josta tehdään ikäalennukset. Pohjana VvMA vuosittain antama asetus. Käytössä olevan rakennuksen tai rakennelman arvoksi katsotaan vähintään 20 prosenttia rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvosta. Asuinrakennuksen arvoksi katsotaan kuitenkin vähintään 30 prosenttia (ArVL 30.4 §).

28 Nettovarallisuuden merkitys sukupolvenvaihdoksissa
Arvostamisen pääsääntö on ”käypä arvo” (PerVL 9.1 §). Sukupolvenvaihdoksissa voidaan verovelvollisen vaatimuksesta käyttää ArVL 3 ja 4 lukujen mukaisia arvoja ja osakkeissa ArVL 4 ja 5 pykälän mukaisia arvoja, joista otetaan 40% (PerVL 55.2 §). Etenkin osakkeiden osalta viittaustekniikka on epäonnistunut, kun pykälässä todetaan, että ”Osakeyhtiön yritysvarallisuus arvostetaan…..” Sanonta synnyttää tulkintaongelman TVL-tulolähteen varojen arvostamiseen (ns. taseaukaisut). Tarkoitus kuitenkin on ollut hyödyntää ArVL:n mukaista nettovarallisuutta eri yritysmuodoissa.

29 Näkökohtia verosuunnitteluun
Nettovarallisuus lisää yrityksen omistajan yrityksestä saaman tulon pääomatulo-osuutta ja vähentää tai kokonaan poistaa ansiotuloverotuksen. Tulolajia muuntava vaikutus on elinkeinonharjoittajilla ja henkilöyhtiöillä tehokkaampi kuin osakeyhtiöissä, johtuen pääomatulon kertymäprosentin eroista: 20 % - 8 %. Pääomatulo ei ole aina edullisemmin verotettu tulo kuin ansiotulo. Pienet tulot ovat ansiotuloina selvästi edullisemmat kuin pääomatuloina. Tämä on entistä useammin tosiasia, kun pääomatuloveroprosentti on nostettu 30 %:iin minkä lisäksi pääomatuloja on alettu verottaa progressiivisesti (32 % ja 2015 alkaen jo 33 %). Pääomatuloverotuksen edut tulevat parhaiten esiin suurissa tuloissa, joissa pääomatulon marginaalivero on 33 % (2015) ja ansiotulojen lähes 60 %. Verovelvolliselle on yleensä edullista, että hänellä on sekä pääoma- että ansiotuloa (vähennysten hyödyntäminen ja progression leikkaaminen)

30 Näkökohtia verosuunnittelusta osakeyhtiöissä
Osakeyhtiössä yrittäjähuojennus ulottuu 2014 alkaen euron osinkoon asti. Jotta huojennuksen voisi hyödyntää täysimääräisesti, nettovarallisuutta tulisi olla yhtä osakasta kohti euroa. Nettovarallisuuden kasvattaminen tähän rajaan asti antaa hyvän lisätuoton, jos yhtiön tulos on riittävän suuruinen. (Vanhassa osinkoveromallissa vastaava raja oli euroa). Riittävä nettovarallisuus (osakkeen matemaattinen arvo) antaa edullisen verokannan aina euron rajaan asti. Osingosta on veronalaista pääomatuloa vain 25 %, jolloin veroprosentti on 7,5 – 8,0 % (2014). Nettovarojen kasvun verotusta keventävä vaikutus heikkenee osingon ylittäessä euroa. Osingon veronalainen pääomatulo-osuus nousee tällöin 85 %:iin. Veroprosentti on tällöin 27,2 % (0,85 x 32). Tämäkin on usein edullisempi kuin ansiotulojen veroprosentti.

31 Nettovarallisuuden kasvattaminen
Tuloverotus pääsääntöisesti kannustaa lisäämään eri yritysmuodoissa nettovarallisuutta. Sukupolvenvaihdoksissa nettovarallisuus on edelleen haittana Miten nettovarallisuutta voidaan lisätään: 1. voittoa jätetään yritykseen 2. lisäsijoitukset omaan pääoman (huom. svop –rahasto) Syytä muistaa konsernirakenteen vaarat, oikea kulujärjestys ja osakaskohtaiset vähennykset.

32 Elinkeinonharjoittajien nettovarallisuuden kasvattaminen
Elinkeinonharjoittajien perusongelma: pankki- talletukset ja jvk-lainat eivät kerrytä nettovarallisuutta Mitä voidaan tehdä? Pankkitileillä olevien varojen muuntaminen verovuoden päättyessä toiseen muotoon. Vaihto-omaisuuden hankinta (varaston kasvattaminen), Myyntisaamisten kasvattaminen, Talletusten tyhjentäminen kassaan, Ns. notariaattitalletukset, Velkojen (lyhytaikaiset) maksaminen, Ostotalletukset ja Sijoitusrahasto-osuuksien hankkiminen (KVL 282/1996 ja 198/1997 sekä KHO T 1670)

33 Arvopaperit Lähtökohtaisesti taseeseen merkityt arvopaperit ovat osa nettovarallisuutta Palvelevatko yrityksen liiketoimintaa? pörssiosakkeet (esim. apteekille lääketehdas tai muu) toimitilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet työsuhdeasunnot osingot ja myyntivoitot liikkeen tuloa verotus henkilökohtaisena tulona usein edullisempi vaihtoehto (osingot ja luovutusvoitot)

34 Sijoitusrahasto-osuudet
Lähtökohtaisesti taseeseen otetut sijoitukset ovat osa nettovarallisuutta Verotuskäytännössä määrä rajattu lyhytaikaisen vieraan pääoman suuruiseksi (KVL 282/1996 ja 198/1997) Sillä onko korko-, osake-, seka-, tuotto- tai kasvurahasto ei ole periaatteessa merkitystä Kumpikin tapaus tulkittu väärin verotuskäytännössä Linja edelleen kiristymässä, jolloin kannattaa etsiä turvallisempia vaihtoehtoja

35 Verohallituksen ohje ” Rahastosijoitusten kuulumista yritysvarallisuuteen tulee tarkastella tapauskohtaisesti. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon mm. annettu selvitys sijoitusten käyttötarkoituksesta sekä yrityksen rahoitusasema. Lähtökohtaisesti lyhytaikaisia rahastosijoituksia voidaan pitää rahoitusomaisuutena ainakin siihen määrään saakka, kun yrityksen rahoitusomaisuus ei ylitä yrityksen lyhytaikaisen vieraan pääoman määrää. Tarkasteltaessa rahoitusomaisuuteen sisältyvien varojen suhdetta lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan, on rahasto-osuuksien lisäksi otettava huomioon myös yrityksen muu rahoitusomaisuus. Jos rahoitusomaisuuden määrä ylittää selvästi lyhytaikaisen vieraan pääoman määrän, on selvitettävä, voidaanko rahoitusomaisuuteen sisältyvien varojen määrää perustella varautumisella esimerkiksi lähiaikoina tehtäviin investointeihin tai yrityksen muihin menoihin. Jos tällaisen tarpeen olemassaolo voidaan osoittaa, voidaan lyhytaikaisten rahastosijoitusten tältä osin katsoa kuuluvan elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Rahoitusomaisuuden määrää tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon myös yrityksen toiminnassa yleensä tarvittavien käyttövarojen määrä.

36 Ohjeen tulkintaa Verohallituksen ohjeesta korostuu seuraavat elementit: 1. sijoitusten lyhytaikaisuus (<1 v), 2. lyhytaikaisten velkojen määrä, 3. rahoitusomaisuuden kokonaismäärä ja 4. selvitys käyttökohteista. Pitkäaikaiset sijoitukset aina kokonaan ulos nettovaroista, ellei ole kysymys elinkeinotoimintana harjoitetusta arvopaperikaupasta Verotuskäytäntö selvästi kiristynyt, kun huomioon otetaan rahoitusomaisuuden kokonaismäärä, jolloin jo ostotalletukset voivat syödä pois kokonaan tilan sijoitusrahastoilta

37 Sijoitusrahasto-osuuksien arvostaminen verotuksessa
Eroavuutta kirjanpidossa ja verotuksessa Rahasto-osuus on ns. muuta rahoitusomaisuutta, joka arvostetaan hankintamenoon, josta tehty arvonalentumisvähennys (ArVL 3.1 §) Arvonalentumisvähennys vaatii velallisen maksukyvyttömyyttä (=saaminen menetetty lopullisesti) Käytännössä siis arvo nettovarallisuudessa on sama kuin hankintameno, mikä tällä hetkellä erinomainen asia Tilinpäätöksessä varovaisuusperiaatteen mukaan arvostus ”päivän kurssiin”, mikä ei vielä oikeuta kulukirjaukseen verotuksessa

38 Jatkuu arvostaminen… Esimerkki sijoitusrahasto-osuuden arvostamisesta verotuksessa: Oletetaan, että sijoitusrahasto-osuudet on hankittu vuonna 2005 hintaan 100. Vuoden 2013 päättyessä niiden käypä arvo oli 80 tai 120. Kummassakin tapauksessa sijoitusrahasto-osuudet arvostetaan liikkeen nettovarallisuudessa arvoon 100.

39 Jatkuu sijoitusrahasto-osuuksista
Mikäli rahasto-osuus on nettovaroissa, luovutusvoitto/-tappio osa liikkeen tulosta. Kasvurahastolla tässä etu, koska tuotto syntyy vasta luovutusvaiheessa. Mikäli ei ole mukana nettovaroissa, tuotot ja luovutusvoitot ovat yrittäjän henkilökohtaista tuloa, joka on kokonaan pääomatuloa. Luovutustappioissa vähennysrajoituksia (TVL 50 §). Mikäli kuitenkin osin nettovaroissa, ongelma luovutettaessa vain osa rahasto-osuuksista (suhteellinen jako). Ks. Myös edellä mainittu VeroH:n ohje.

40 Ostotalletukset Toistaiseksi menneet läpi kohtuullisesti, mutta linja kiristyy Ongelmien välttämiseksi syytä täyttää seuraavat edellytykset: 1. varat ovat taseessa ja peräisin liikkeen toiminnasta ilman, että niitä on ennen tilille sijoittamista nostettu yksityistalouteen, 2. tilillä olevia varoja aidosti käytetään ostojen rahoittamiseen, 3. tilillä on varoja ympäri vuoden tai muutoin liiketaloudellisesti järkevällä tavalla ostojen ajoittumisen kannalta ja 4. tilillä olevien varojen määrä on kohtuullinen suhteessa tilin käyttötarkoitukseen (max. 2 kk:n ostot)

41 Kassavarat Paljonko kassavaroja voidaan hyväksyä yrittäjän nettovarallisuuteen? Jossakin jo lasketaan yhteen muiden rahoitusvarojen kanssa ja verrataan lyhytaikaiseen velkaan Määrä voi olla suurikin, jos sille on esitetty hyväksyttävä liiketaloudellinen peruste Vuoden viimeisen päivän kassa ei saisi olla poikkeuksellisen suuri vuoden muihin päiviin verrattuna

42 Nettovarallisuutta vähentävät toimet
Yrityksen nettovarallisuutta vähentävät mm. seuraavat toimet: - yritystoiminnan tappiollisuus - luottotappioiden kirjaaminen - epäsuotuisat valuuttakurssimuutokset - voiton ja muun oman pääoman jakaminen - osakaslainojen nostaminen - yrityksen omistaman asunnon käyttöönotto omistajan asunnoksi - poistot, kun ns. vertailuarvo ei ole käytössä, mikä on selvä pääsääntö

43 Minkä vuoden tilinpäätös laskennan pohjana?
Perustilanne Tilikausi 1.1. – Osingonjako Osinko verovuoden 2014 tuloa Osinko nostettavissa vuonna 2014 (kassaperiaate) Osingonjaosta päätetty vuonna 2014 (suoriteperiaate kirjanpitovelvollisilla) Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan tilinpäätöksestä

44 Minkä vuoden tilinpäätös laskennan pohjana?
Kalenterivuodesta poikkeava tilikausi Tilikausi – Osingonjako Osinko verovuoden 2013 tuloa Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan tilinpäätöksestä

45 Minkä vuoden tilinpäätös laskennan pohjana?
Osinko ensimmäiseltä tilikaudelta Ensimmäinen tilikausi – Osingonjako lokakuussa 2014 ja toinen tammikuussa 2015 Lokakuun osingonjako verovuoden 2014 tuloa > osakkeen matemaattinen arvo on tällöin nimellisarvo tai sitä korkeampi merkintähinta Tammikuun osingonjako verovuoden 2015 tuloa > osakkeen matemaattinen arvo lasketaan tilinpäätöksestä

46 Minkä vuoden tilinpäätös laskennan pohjana?
Tilikausi / verovuosi ei ole 12 kuukauden mittainen Tilikausi – ja seuraava tilikausi päättyy jo > verovuosi 18 kuukautta Osingonjako tilinpäätöksestä loppuvuonna 2014 > osinko verovuoden 2014 tuloa > osakkeen matemaattinen arvo lasketaan taseesta Osingonjako tilinpäätöksestä vuoden 2015 puolella > osinko vuoden 2015 tuloa > osakkeen matemaattinen arvo lasketaan taseesta

47 Minkä vuoden tilinpäätös laskennan pohjana?
Useita osingonjakoja samana vuonna Tilikausi 1.1. – Osingonjako ja Osingot vuoden 2014 tuloa Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan taseesta

48 Minkä vuoden tilinpäätös laskennan pohjana?
Useita osingonjakoja samana vuonna Osingot jaetaan kahdesta eri tilinpäätöksestä Tilikausi – Osingonjako , josta nostettavissa ja Tilikaudelta – jaetaan osinkoa , joka nostettavissa Osingosta verovuoden tuloa > osakkeen matemaattinen arvo lasketaan taseesta Osingosta verovuoden 2015 tuloa > osakkeen matemaattinen arvo lasketaan taseesta

49 Minkä vuoden tilinpäätös laskennan pohjana?
Osingonjaon hajauttaminen kahdelle vuodelle Tilikausi – Osingonjako ( ) siten, että osingosta nostettavissa heti ja Osingosta verovuoden 2014 tuloa > osakkeen matemaattinen arvo lasketaan taseesta Osingosta verovuoden 2015 tuloa > osakkeen matemaattinen arvo lasketaan taseesta


Lataa ppt "NETTOVARALLISUUS JA SEN MERKITYS PERHEYRITYKSISSÄ"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google