Usage of biofuel in Finnish municipal heat supply systems South-East Finland - Russia European Neighborhood and Partnership Instrument 2007-2013 St. Petersburg.

Esitys aiheesta: "Usage of biofuel in Finnish municipal heat supply systems South-East Finland - Russia European Neighborhood and Partnership Instrument 2007-2013 St. Petersburg."— Esityksen transkriptio:

1

2 Usage of biofuel in Finnish municipal heat supply systems South-East Finland - Russia European Neighborhood and Partnership Instrument 2007-2013 St. Petersburg November 2012 Eero Jäppinen LUT Energy

3 Lämpöyrittäjyys −Yksittäinen yrittäjä, osuuskunta, yhtiö tai yrittäjärengas, joka MYY LÄMPÖÄ −Lämmitys on siis ulkoistettu, jolloin kiinteistön omistajan tai hallinnoijan ei tarvitse huolehtia asiasta − Yleensä pienimuotoista paikallistason toimintaa paikallisin voimin käytännössä toteutettuna −Polttoaine on lähellä tuotettua −Rahaa jää hyödyttämään paikallista yhteisöä, työtä paikallisesti −Ympäristöhyödyt −Toimintavarmuus, riippuvuus alueen ulkopuolisista toimijoista vähenee −Kustannusetu −Raha joka ennen käytettiin öljyn ostamiseen, jää nyt paikallisen tason yrittäjille ja yhteistyökumppaneille −Usein luo mahdollisuuden pieneen lisätuloon esim. maanviljelijöille polttoaineen hankinnassa

4 Lähde: VTT

5 Lähde: VTT, Oulun yliopisto

6 Lämpöyrittäjyys Suomessa −Yhteensä noin 500 laitosta −Noin 200 eri lämpöyritystä −Lämmönostaja yleensä kunta, mutta yritysten määrä asiakkaina on kasvussa −Vuonna 2010 yhteenlaskettu kattilateho 284 MW (keskim. Noin 500 kW) −Polttoaineen käyttö keskimäärin 2300 irto-m3/vuosi, suurin osa puuta, lisäksi pieniä määriä turvetta, viljaa ja ruokohelpeä −Puupolttoaineena valtaosa pienpuuta −Aluelämpökohteita n. kolmasosa (verkko), loput kiinteistökohtaisia −Tyypillisiä kohteita: Koulut, vanhainkodit, kunnantalot, liikuntahallit jne jne.

7

8

9

10 Hidasteita −Kunnat eivät aloitteellisia, vaikka suurin osa parhaiten soveltuvista kohteista on kunnallisia −Korkeat investoinnit, erityisesti lämmönjakoverkoston osalta, korostuu yksittäisen yrittäjän tapauksessa −Fossiilisten polttoaineidenhinta ”liian” alhainen −Polttoaineen hintatason ennustaminen haastavaa laitoksen käyttöiän ja sopimuksen keston ajalle (jopa 15 vuotta) −Tukipolitiikka ja tukien ennustettavuus pitkällä aikavälillä −Polttoaineen laatu −Rahoitusongelmat −Suunnittelu

11 Keinoja asian edistämiseen −Puolueeton neuvoja −Kartoittaa kohteita −Järjestää koulutusta yrittäjyydestä kiinnostuneille −Tukipalvelut ja neuvonta toiminnan käynnistämiseksi −Tiedottaa asiakkaita (kuntia) lämpöyrittäjyydestä

12 Kannattavuudesta −Yleensä kannattavaa… −Keskim. kulut 44€/MWh, tuotto 56 €/MWh, kate 12€/MWh −50% polttoaineen hankinnan kuluja (raaka-aine, haketus, kuljetus) −(Lähde:Sauvula-Seppälä 2010: Lämpöyrittäjyyde Kannattavuustutkimus Etelä-Pohjanmaalla)

13 Kannattavuuden edellytykset −Varmuus lämmöntarpeesta pitkällä aikavälillä −Varmuus polttoaineen saatavuudesta ja hinnasta −Yhteistyöverkosto paikallisesti −Riskien hallinta −Investointi −Käyttö ja toiminta

14 Lähteitä −Lämpöyrittäjyys – Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua, Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes, Lasse Okkonen −Lämpöyrittäjyyden esteet 12/2010, Motiva Oy −Toimialaraportit, uusiutuvat Suomen energiajärjestelmässä,Lämpöyrittäjyys ei ole vielä kohdannut kasvun rajojaan, Markku Alm, TEM −EUBIONET biomass heat entrepreneurship in Finland, Alakangas, VTT, 2003 −Lähde:Sauvula-Seppälä 2010: Lämpöyrittäjyyde Kannattavuustutkimus Etelä-Pohjanmaalla)