Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Diffuusin huimauksen syyt

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Diffuusin huimauksen syyt"— Esityksen transkriptio:

1 Diffuusin huimauksen syyt
Olli Häppölä

2 Mitä huimaus on? Tunne tasapainon häiriintymisestä, tai
Tunne, että potilas itse tai hänen ympäristönsä on liikkeessä

3 Mitä huimaus on? Tasapainoepävarmuus? Tajunnan häiriö? Outo olo?
Kaatumisen pelko? Paniikkikohtaus? Ahdistus? Pyörtymisen tunne / presynkope?/ synkope?

4 Mitä huimaus on? Englannin kielessä sana dizziness kattaa :
Vertigo (sensation of movement, kiertohuimaus) Presyncope (lightheadedness, heikotus, pyörrytys) Dysequilibrium (disturbance of postural balance, tasapainohäiriö) Ill-defined (esim. psykogeeninen huimaus)

5 Type Mechanism Common cause Vertigo (sensation of movement Disturbance of vestibular function BPPV, vestibular neuronitis, labyrintitis, Meniére dis. Vertebrobasilar ischemia, migraine, post. fossa tumor Presyncope (sensation of faint, light-headedness) Diffuse or global ischemia Cardiac: arrhytmia, vasovagal Orthostatic hypotension (volume depletion, medication, autonomic insufficiency) Dysequilibrium (disturbance of postural balance) Loss of vestibulospinal, proprioceptive or cerebellar function Ototoxicity, peripheral neuropathy, cerebellar dysfunction, extrapyramidal syndrome Ill-defined Impaired central integration of sensory signals Anxiety, panic disorder, hyperventilation sdr., affective disorder

6 Huimaus – potilaan kuvaus
Huimaa Huippaa, vippaa Hutera olo Pyörryttää, pyörii Heittää, heitättää, heiluttaa Kaataa, keinuttaa Vetää, viettää Pyörittää Lattia pettää alta Päässä vippaa Outo olo Kieputtaa Ei pysy pystyssä Tasapaino menee Epävarma olo Huojuttaa, horjuttaa Kaikki on sekaisin Jalat pettää Humalainen olo

7 Huimaus – yleisyys? Yksi yleisimmistä (6. yleisin??) syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle Yleislääkärikäynneistä 2- 5% potilasta Väestötutkimuksissa 10% ihmisistä on potenut sellaista huimausta, jonka vuoksi on hakeuduttu lääkärin vastaanotolle Hyvänlaatuista asentohuimausta ilmenee / / v ( HUS-alueella n. 150 – 1000 / vuosi?)

8 Huimaus – yleisyys? Yli 75-vuotiailla yleisin vastaanotolle hakeutumisen syy Vanhuksista joka kolmas kärsii huimauksesta Monitekijäinen etiologia Huimaus on neurologin vastaanotolla toiseksi yleisin oire päänsäryn jälkeen Huimauksesta 10-20% on aivoperäistä Korvaperäiset ja psykogeeniset syyt ovat yleisimpiä

9 Huimaus -esiintyvyys 30 tapausta / 2000 potilasta / vuosi (Fry et al.)
Neurologian pkl : 11% konsultaatioista (Perkin) Yleislääkärin vastaanotolla 20% potilaista raportoi kokeneensa huimausoireita viimeisen kuukauden aikana (Yardley et al., 1998)

10 Yleisimmät huimaussairaudet
Hyvänlaatuinen asentohuimaus Menieren tauti, vestibulaarineuroniitti Lääkkeiden sivuvaikutukset Niskaperäinen huimaus Psykosomaattinen huimaus Aivoverenkiertohäiriöt Ikärappeumahuimaus Synkope

11 Vertigo/dizziness – underlying condition in 444 patients – Perkin
Number Primary psychiatric disorder 109 Unknown 96 Acute or recurrent vestibulopathy 69 Syncope 37 Epilepsy 36 Post-traumatic 31 Cerebrovascular disease 30 Benign positional vertigo 22 Multiple sclerosis 8 Meniére’s disease 2 Malignant intracranial tumor Acoustic neuroma 1

12 Tasapainon säätely Tasapaino- / vestibulaarielin sisäkorvassa
Kaarikäytävät, otoliitit Silmät / visuaaliset impulssit Asentotuntojärjestelmä Asentotuntoreseptorit ja - radat raajoissa ja niskassa Asentotuntoradat selkäytimen takajuosteissa Pikkuaivojen ja aivorungon integraatiokeskus

13

14 Tasapainon säätely Tasapainojärjestelmän yhden osan vauriossa voivat järjestelmän muut osat osin kompensoida vaurioituneen järjestelmän osan toimintoja

15 Anamneesi – huimauksen tyyppi?
Kiertohuimaus ? / ”karusellimainen tunne”? Kaatavaa? Mihin kaataa? Keinuttavaa? Laivankansi? Keinuttaako puolelta toiselle? Liittyykö huimaus asennonmuutoksiin, ylösnousuun, pään kääntämiseen?

16 Anamneesi – huimauksen alku
Äkillinen Hyvänlaatuinen asentohuimaus Vestibulaarineuroniitti Labyrinttivaurio/-tulehdus Pikkuaivoinfarkti / vertebrobasilaarialueen TIA Psykogeeninen etiologia Meniéren tauti

17 Anamneesi – huimauksen alku
Hidas Niskalihasten tensio Paniikkihäiriö (toisinaan äkillinen) MS tauti Vanhusten monitekijäinen huimaus Lääkeaineet Pikkuaivorappeuma Akustikusneurinooma

18 Anamneesi – kohtauksellisuus?
BPPV - pari -30 sekuntia TIA – minuutteja – tunti Meniéren tauti - tunteja ( 2-5h yleensä)

19 Anamneesi – jatkuva huimaus?
Vestibulaarineuroniitti – päiviä-viikkoja Niskalihastensio/ kaularanka – kuukausia vaihdellen MS-tauti – päiviä -jatkuvaa, aaltoilevaa Akustikusneurinooma – pitkäaikaista, jatkuvaa Psykogeeninen / Paniikkihäiriö – jatkuva tai tilannesidonnainen Pikkuaivoinfarkti/ -vuoto – päiviä - kuukausia

20 Anamneesi - lääkeaineet
Sydän- ja verenkiertosairauksien lääkkeet Verenpainelääkkeet, nitrot Psyykenlääkkeet Bentsodiatsepiinit, neuroleptit, trisykliset antidepressiivit Epilepsialääkkeet Karbamatsepiini, fenytoiini Parkinsonin taudin lääkkeet Levodopa, dopamiiniagonistit

21 Huimaus – psykogeeniset oireet
Huimauksen elämyksellinen komponentti isoaivoissa – ratayhteydet ja lokalisaatio? Elimellinen huimaus voi aiheuttaa psyykkisen ”elämyksellisen”reagoinnin, joka voi jatkua pidempään (”jää päälle”) ja se voi olla vaikea-asteisempi kuin primaari elimellinen huimaus

22 Huimaus - liitännäisoireet
Kuulonalenema, tinnitus – korvaperäinen Raajaoire, puhehäiriö, aivohermo-oire – aivorunko- tai pikkuaivoperäinen Rytmihäiriö – sydänperäinen Päänsärky – niskaperäinen, migreeni Silmävärve – sisäkorva, pikkuaivot, aivorunko Psyykkiset oireet – primaari aiheuttaja tai huimauksen sekundaarioire / ”kokeminen”

23 Huimaus - liitännäisoireet
Kalpeus, tajunnanmenetys, rytmihäiriö – presynkope/synkope Kaksoiskuvat, dysartria, dysfagia – aivorunko Hemipareesi, tetrapareesi - aivorunko Hyperventilaatio, paniikkihäiriötuntemus Päänsärky, niskakipu

24 Anamneesi - alkoholi Runsas / haitallinen, pitkäaikainen alkoholinkäyttö aiheuttaa tasapainohäiriöitä Pikkuaivoatrofiaa Kävely huteraa, leveäraiteista, viivakävely vaikeutunut Raaja-ja vartaloataksiaa ja vapinaoireita Polyneuropatiaa Asentotunnon heikentyminen johtaa tasapainovaikeuksiin ja ataksiaan Lihasatrofiaa ”Tikkujalat”, lihasheikkous

25 Anamneesi – muut sairaudet
Sydänsairaudet, rytmihäiriöt Ortostatismi Verenpainetauti ja lääkitys AVH riskitekijät Neurologiset sairaudet (Parkinsonin tauti, epilepsia, migreeni, ataksia, neuropatia ym.)

26 Type of dizziness Diagnosis Clinical features Vertigo BPPV Aggravated by certain head positions, positional nystagmus Vestibular neuronitis Virus infection, spontaneous nystagmus Meniére disease Fluctuating hearing loss, tinnitus Presyncope Orthostatic hypotension Occurs with standing, antihypertensives, neuropathy Vasovagal Prolonged standing, heat Cardiogenic Exertional, valvular disease, arrhytmias, angina Hyperventilation Stressful situations, perioral and acral paresthesias Dysequilibrium Peripheral neuropathy Trouble walking in the dark or on uneven surfaces Cerebellar dysfunction Chronic and continuous Ill-defined Panic disorder Provoked by stress, crowds, panic attacks

27 Ataksia Pikkuaivojen ja sen ratayhteyksien sairaudet
Selkäytimen takajuosteen sairaudet Perifeerinen sensorinen neuropatia (asentotunto)

28 VERMIS (ant)  vartalon ja kävelyn ataksia
FLOKKULONODULAARILOHKO  tasapainon huonontuminen, vartalon vaikea ataksia, silmien liikehäiriöitä, nystagmusta, dysartriaa PIKKUAIVOJEN HEMISFÄÄRI  samanp. raajojen ataksia, dysartria, horisontaalista nystagmusta TÄSSÄ KUVASSA PIKKUAIVOT ON AUKAISTU KERÄLTÄ SUORAKSI. RAKENTEELLISESTI PIKKUAIVOISSA ON KAKSI OSAA: PIKKUAIVOLOHKOT, ELI HEMISFÄÄRIT SEKÄ NIITÄ YHDISTÄVÄ PIKKUAIVOMATO ELI VERMIS. FYLOGENEETTISESTI VANHIN ALUE NÄKYY TÄSSÄ HARMAANA JA ON YHTEYDESSÄ SISÄKORVIEN TASAPAINOELIMEEN JA SILMÄNLIIKKEIDEN SÄÄTELYKESKUKSIIN, MIKÄ SELITTÄÄ SEN ETTÄ VAURIO SIINÄ OSIOSSA VAIKEUTTAA TASAPAINOA SEKÄ AIHEUTTAA SILMIEN LIIKEHÄIRIÖITÄ. PALEOCEREBELLUM SIJAITSEE AIVAN VERMIKSEN MOLEMMIN PUOLIN JA VASTAANOTTAA LIIKE- JA ASENTOVIESTEJÄ SELKÄYTIMESTÄ JA SEN VUOKSI TÄTÄ ALUETTA KUTSUTAAN MYÖS SPINOCEREBELLUMIKSI. HÄIRIÖT SIINÄ HEIJASTUVAT SEISOMATASAPAINOSSA, KÄVELYSSÄ JA VARTALONHALLINNASSA. HEMISFÄÄRIT EDUSTAVAT KEHITYKSESSÄ NUORINTA VAIHETTA, JA TÄMÄ OSA ON VAIN NISÄKKÄILLÄ. SIELLÄ ON TARKASTI RAJATUT ALUEET, JOTKA OVAT YHTEYDESSÄ ISOJEN AIVOJEN VASTAAVIIN MOTORISIIN KESKUKSIIN, YHTEYS ALEMPIEN OLIVA-TUMAKKEIDEN KAUTTA.

29 Pikkuaivojen tutkiminen
Silmien liikkeet, nystagmus Kävely, viivakävely Rombergin testi SNK, KPK Diadokokineesi SNK = sormi-nenänpää-koe KPK = kantapää-polvi-koe

30 Muu neurologinen status
Lihastonus (rigiditeetti, spastisiteetti)‏ Koordinaatiokokeet (SNK, KPK)‏ Kävely ja tandemkävely, Romberg, peruskoe Heijasteet ja tuntokvaliteetit

31 Causes of Dysequilibrium
Disorders of sensory input Peripheral neuropathy DM, B12- vitamin deficiency, hypothyroidism Myelopathy Cervical spondylosis, B12- deficiency, tabes dorsalis Bilateral vestibular loss Ototoxic drugs, meningitis, autoimmune disorders, bilateral Meniére disease, bilateral vestibular neuronitis

32 Causes of Dysequilibrium
Disorders of central processing and motor response Cerebellar dysfunction Chronic alcohol use, cerebellar degeneration, paraneoplastic syndrome Apractic syndromes Multi-infarct state, hydrocephalus, frontal lobe lesions Extrapyramidal syndromes Parkinsons disease, PSP, striatonigral degeneration

33 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT
Basilaari-insuffisienssi, basilaari-TIA, -tukos Pikkuaivojen ja aivorungon infarktit/vuodot TIA: useimmiten todetaan muitakin keskushermosto-oireita kuin huimaus (mm. kaksoiskuvat, dysartria, raajojen halvausoireet). Yksittäisiä kiertohuimauskohtauksia, joiden aikana on nystagmusta Äkillinen jalkojen pettäminen (drop attack = äkillinen lihastonuksen menetys ilman tajunnan häiriötä) Aivohalvauksen riskitekijät (verenpainetauti, ateroskleroosi, diabetes) lisäävät diagnoosin ja uusiutumisen todennäköisyyttä.

34 Aivoinfarkti ja huimaus

35 Takakuoppaiskemia ja huimaus
Pikkuaivoinfarkti tai vertebrobasilaari TIA Huimaus Kaksoiskuvat, nystagmus Ataksia Dysartria Hemi- tai tetrapareesi

36 PIKKUAIVO- / AIVORUNKOINFARKTI
PICA: "lateral medullary syndrome" / "Wallenberg's syndrome". Yleisin aivorunkoinfarktityyppi. Huimaus, ipsilateraalinen hemiataxia, dysartria, ptoosi ja mioosi.

37 PIKKUAIVO- / AIVORUNKOINFARKTI
AICA: Vertigo ja unilateraalinen ipsilateraalinen kuurous labyrinthine arteria iskemian johdosta, ipsilateraalinen kasvojen heikkous ja ataksia.

38 LÄÄKKEIDEN JA ALKOHOLIN AIHEUTTAMA HUIMAUS
Ortostaattista hypotoniaa aiheuttavat lääkkeet (verenpaine- ja parkinsonlääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet, fentiatsiinit) Epilepsialääkkeet: karbamatsepiini ja fenytoiini voivat aiheuttaa pikkuaivoperäistä huimausta, johon liittyy ataksia ja nystagmus. Bentsodiatsepiinit Alkoholi aiheuttaa : Pikkuaivodegeneraatiota: koordinaatiovaikeudet, ataksia ja vapina polyneuropatiaa, joka heikentää asentotuntoa.

39 VANHUSTEN ELIMISTÖN IKÄÄNTYMISESTÄ JOHTUVA HUIMAUS
Syntyy usein monen tekijän, kuten aistihavaintojen heikkenemisen, sisäkorvan ja silmän rappeumamuutosten, verenkierron, verenpaineen säätelyn, psyykkisten tekijöiden ja lääkkeiden yhteisvaikutuksesta.

40 Ikäihminen ja huimaus BPPV, verenkiertosairaudet, hypotensio, lääkesivuvaikut., ikärappeumahuimaus Anamneesi ja status, mahd. mukaan MRI Th: Lääkevähennys, kävelyn lisääminen (jos turvallista); lääkkeistä harvoin hyötyä Joskus kaatumisen pelko hallitsee: SSRI?? Jopa VTI voi provosoida huim&sekavuutta

41 KAULARANKAPERÄINEN HUIMAUS
Kaulan alueen liike- ja asentoaisti on häiriintynyt. Aiheuttajana on lihasjännitys tai servikaalioireyhtymä. Löydöksenä ovat jännittyneet niska-hartiaseudun lihakset tai positiivinen kompressiokoe. Nystagmusta ei yleensä todeta. Hetkellinen heitätys/tasapainon menettämisen tunne erityisesti pystyasennossa, usein ei oireile makuulla lainkaan.

42 PANIIKKIHUIMAUS (HYPERVENTILAATIO)
On yleensä nuorilla henkilöillä ilmenevä jatkuva tai tilannesidonnainen (jonot, kauppaliikkeet, teatteri), ei-kiertävä huimaus. Diagnoosi edellyttää riittävää orgaanisten syiden poissulkua. Statuksessa ei poikkeavaa; kiertohuimausta tai nystagmusta ei provosoitavissa.

43 AKUSTIKUSNEURINOOMA Pääoire on hitaasti etenevä toispuolinen kuulonheikkenemä. Korva soi. Kävellessä on epävarmuuden tunne, ei yleensä ole kiertohuimausta.

44 MS-TAUTI Huimauksen tunne ja epävarma kävely ovat joskus ensioireita.
Muut neurologiset löydökset johdattavat diagnoosiin.

45 PONTOSEREBELLAARIKULMAN- JA TAKAKUOPAN TUUMORIT
Akustikusneurinooma = Schwannooma Meningeooma Epidermaalikysta

46 SYDÄNPERÄINEN HUIMAUSOIRE
Ortostaattisen hypotension oireet ovat pahimmat aamulla ja aterian jälkeen. Rytmihäiriöihin voi liittyä kohtauksellista (ei kiertävää) huimausta ja kollapseja. Huimaus voi liittyä fyysiseen rasitukseen.

47 MIGREENI Migrenööttinen huimaus: ainakin yksi migreenin oireista (migreenipäänsärky, herkkyys valolle tai äänille, visuaalinen tai muu auraoire) ainakin kahden kiertohuimauskohtauksen aikana. kiertohuimaus basilaarimigreenin auraoire

48 SISÄKORVAINFARKTI Internal auditory valtimo saa yleensä alkunsa AICAsta, joskus PICAsta tai a. basilariksesta. Oireena huimaus ja toispuoleinen kuulonmenetys (kokonaan tai osittainen) Diagnoosi vaikea, aivokuvantaminen usein normaali

49 Neurokardiogeeninen synkopee
Chen-Carabelli BMJ 2004

50 Chen-Carabelli BMJ 2004

51 Chen-Carabelli BMJ 2004

52


Lataa ppt "Diffuusin huimauksen syyt"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google