Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2011 Tapani Lohi

Esitys aiheesta: "Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2011 Tapani Lohi"— Esityksen transkriptio:

1 Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2011 Tapani Lohi
Jäämistöoikeus Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2011 Tapani Lohi

2 Kuoleman vaikutus varallisuussuhteisiin
Oikeudessamme pääsääntönä varallisuussuhteiden jatkuvuuden periaate. Kuolema ei pääsääntöisesti lakkauta varallisuussuhteita eikä siirrä varallisuusoikeuksia omistajattomaan tilaan. - Se vain saa aikaan muutoksen henkilösuhteissa. Kuolleen henkilön tilalle tulee kuolinpesä (tai vainajan oikeudenomistajat).

3 Jäämistöoikeuden pääongelmat
Lakimääräinen perimys Materiaalinen perintöoikeus Kuolinpesän hallinto Pesänselvitys ja velkavastuu Perinnönjako Testamenttioikeus

4 Lakimääräinen perimys
Materiaalinen perintöoikeus Perimysjärjestys Ennakkoperintö Lakiosa Lesken suoja Avustukset Perintöoikeuden menettäminen Kuolinpesän hallinto Osakkaiden yhteishallinto Pesänselvittäjähallinto

5 Pesänselvitys ja velkavastuu
Velkojen maksaminen Vastuu velkojia kohtaan Muut pesänselvitystä koskevat kysymykset Perinnönjako Perintöosan määräytyminen Perinnönjakomenettely Sopimusjako Toimitusjako

6 Testamenttioikeus Testamentin pätevyyden edellytykset
Testamentin peruutus Testamentin oikeusvaikutukset Testamenttiluokitukset Testamentin täydentäminen ja tulkinta Testamentin selvitysprosessi

7 Rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä - rajaton sijaantulo-oikeus.
Perimysjärjestys I Parenteeli Rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä - rajaton sijaantulo-oikeus. Leski (lykkäävä perintöoikeus) II Parenteeli Vanhemmat ja heidän jälkeläisensä (sisarukset ja puolisisarukset). - rajaton sijaantulo-oikeus III Parenteeli Isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä - sijaantulo-oikeus vain isovanhempien lapsilla (perittävän tädeillä, sedillä, enoilla) - serkut eivät peri.

8 Perillispiiri

9 Sijaantuloperiaate Jos perillinen on kuollut ennen perittävää, tulevat sijaan hänen jälkeläisensä. Esimerkki: P:llä ollut kolme lasta (A, B ja C). Heistä B ja C ovat kuolleet ennen P:tä. B:ltä jäänyt kaksi lasta (Ba ja Bb) ja C:ltä kolme lasta (Ca, Cb ja Cc). Suhteelliset perintöosat A = 1/3 Ba = 1/6 ja Bb = 1/6 Ca = 1/9, Cb = 1/9 ja Cc = 1/9.

10 Sijaantuloperilliset – perillisen oikeudenomistajat
Muutetaan edellistä esimerkkiä niin, että B onkin kuollut vasta P:n jälkeen. B:ltä olkoon jäänyt kahden lapsen lisäksi leski L. - Perillisasemassa ovat nyt: A, B sekä Ca, Cb ja Cc. - B:n puhevaltaa jäämistöasioissa käyttävät B:n omat oikeudenomistajat (B:n kuolinpesän osakkaat) Siis: Ba, Bb ja tietyin edellytyksin L.

11 Kuolinpesän osakkuus Useiden jäämistöomaisuuden hallintoa ja pesänselvitystä koskevien kysymysten kannalta olennaista, onko henkilö pesän osakas vai ei. Osakkaita ovat: 1) Lakimääräiset perilliset 2) Yleisjälkisäädöksen saaja 3) Eloonjäänyt puoliso, mikäli jokin seuraavista toteutuu a) puolisoilla on ainakin osittainen avio-oikeus toistensa omaisuuteen b) leski on perillisasemassa (PK 3:1) c) lesken hyväksi on tehty yleisjälkisäädös.

12 Yleistestamentti – legaatti
A) Yleistestamentti [osakkuus] - Jollekin määrätty: koko jäämistö murto-osa ”jäännös” B) Erityisjälkisäädös eli legaatti [saaja ei osakas!] tietty omaisuus rahamäärä omistusoikeutta rajoitetumpi oikeus (esim. käyttöoikeus) tiettyyn omaisuuteen tai koko jäämistöön.

13 Kuolinpesän yhteishallinto
Pääsääntö: Jäämistöomaisuutta koskevista oikeustoimista ja toimenpiteistä päättävät osakkaat. Yhteishallintoperiaate: Oikeustoimiin ja toimenpiteisiin vaaditaan kaikkien osakkaiden suostumus. Poikkeuksia a) Ns. kiiretoimet (PK 18:2) Toimea ei voida lykätä, mutta kaikkien suostumusta ei ennätetä saada. b) Yhdelläkin osakkaalla on oikeus ajaa kannetta pesän hyväksi.

14 Pesänselvittäjän hallinto
Kuolinpesän omaisuus voidaan erottaa osakkaiden yhteishallinnosta ja siirtää ulkopuolisen henkilön hallittavaksi. Pesänselvittäjän määrää tuomioistuin. Laissa yksityiskohtaiset säännökset siitä, kuka voi tehdä hakemuksen, esimerkiksi: Osakas Perittävän velkoja Legaatinsaaja.

15 Pesänselvittäjän tehtävät
Jäämistöomaisuuden hallinta ja hallussapito Omaisuuden luettelointi, perunkirjoitus Yleinen huolenpito kuolinpesän varallisuusasioista (omaisuuden säilyttäminen, vakuutukset, saatavien perintä yms). Perittävän ja pesän velkojen selvittäminen ja maksaminen Kuolinpesän edustaminen oikeustoimissa ja oikeudenkäynneissä. Legaattien täyttäminen. Lainvoimaisen perinnönjaon jälkeen omaisuuden antaminen perillisille.

16 Jäämistöoikeudellisen velkavastuun perusteita
Velkojen voimassa pysymisen ja velkojien etusijan periaate. Pääsääntö: Osakkaat vastaavat perittävän veloista kuolinpesän varoilla. Vastuuta täydentää: Vahingonkorvausvastuu velkojia kohtaan. Jäämistöoikeudellinen palautusvastuu. Velkojien lisäturvana osakkaiden henkilökohtainen velkavastuu.

17 Velkavastuu-uudistus 2004
1) Osakkaiden henkilökohtaista velkavastuuta supistettiin. 2) Velkojien mahdollisuutta saada jäämistö pesänselvittäjän hallintoon parannettiin. 3) Pesänselvittäjän toimivaltuuksia lisättiin. 4) Pesän velkoja koskevaa sääntelyä selkeytettiin ja uudistettiin. 5) Osakkaiden palautusvastuuta koskevia säännöksiä selkeytettiin ja uudistettiin.

18 Osakkaiden henkilökohtainen velkavastuu
Ainoa peruste: perunkirjoitukseen liittyvät rikkomukset. Perunkirjoituksen toimituttamisen laiminlyönti Olennaisesti väärien tietojen antaminen perunkirjoituksessa Osakkaalla hyvät mahdollisuudet välttyä vastuulta: a) osoittamalla, että hänen huolimattomista toimistaan ei ole aiheutunut lainkaan vahinkoa maksua vaativalle velkojalle (vastuuvapaus) b) osoittamalla, että hänen toimistaan velkojalle aiheutuneet vahingot ovat jääneet velan määrää pienemmäksi (vahingon määrään rajoittuva vastuu).

19 Jäämistöoikeudellinen palautusvastuu
Syntyy, kun a) jäämistö on perinnönjaon ja/tai osituksen toimittamisen jälkeen luovutettu pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin JA b) havaitaan, että osa perittävän tai pesän veloista on jäänyt maksamatta. Osakkaiden on palautettava pesänselvittäjän vaatimuksesta pesään se määrä, joka tarvitaan velkojen maksuun ja pesänselvityskuluihin.

20 Osakkaan vastuun laajuus
Palautusvastuu solidaarista vastuuta. Kunkin osakkaan vastuu rajoittuu siihen määrään, minkä hän on jaossa saanut. Osakkaiden keskinäinen vastuunjako; sen mukaan, mitä kukin on saanut jaossa ”liikaa”. Ositus ja jako tavallaan korjataan vastaamaan sitä, millainen se olisi ollut, jos ko. velka olisi otettu huomioon.

21 Perinnönjaosta 1) Osakkaiden toimittama sopimusjako.
Muotovaatimus: asiakirja, allekirjoitukset + kaksi esteetöntä todistajaa Sisältövapaus 2) Pesänjakajan toimittama jako Pesänjakajan määrää tuomioistuin. Osakkaalla ehdoton oikeus vaatia pesänjakajan määräämistä. Ei kuitenkaan, jos jäämistössä on jo toimitettu muotomääräykset täyttävä, lopulliseksi tarkoitettu jako. Pj:n suoritettava jako lain mukaan, jos osakkaat eivät muusta sovi Jakoa voidaan moittia tuomioistuimessa nostettavalla kanteella 6 kk:n määräajassa (PK 23:10).

22 Pesänjakajan toimenkuva
Päättää perinnönjaon lopputuloksesta - “yksijäseninen tuomioistuin”. Ratkaisee useimmat jaon tulokseen vaikuttavat ennakkokysymykset: - Esim. oikeustoimien pätevyys ja tulkinta, ennakkoperintöväitteet, jäämistön laajuus, omaisuuden arvonmääritys. Keskittämisperiaate: jos pesänjakaja on määrätty, em. kysymyksiä ei yleensä voida jaon kestäessä saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi. - Vasta jaon moitteen yhteydessä.

23 Toimivallan rajoituksia
Ei hallintovaltuuksia (vrt. pesänselvittäjä). - Samalla henkilöllä voi olla yhtä aikaa sekä pesänselvittäjän että –jakajan määräys. Ei valtaa ratkaista testamentin moitetta koskevia kysymyksiä.

24 Vertailukohdaksi: Pesänselvittäjän tehtävät
Jäämistöomaisuuden hallinta ja hallussapito Omaisuuden luettelointi, perunkirjoitus Yleinen huolenpito kuolinpesän varallisuusasioista (omaisuuden säilyttäminen, vakuutukset, saatavien perintä yms). Perittävän ja pesän velkojen selvittäminen ja maksaminen Kuolinpesän edustaminen oikeustoimissa ja oikeudenkäynneissä. Legaattien täyttäminen. Lainvoimaisen perinnönjaon jälkeen omaisuuden antaminen perillisille. Huom: henkilö voi olla yhtä aikaa sekä pesänselvittäjä että –jakaja.

25 Esineellinen jako (PK 23:8)
Pj:n ensisijaisesti toimitettava jako osakkaiden sopimalla tavalla. - Jos sopimukseen ei päästä: 1) Vaihtoehto: Kullekin osa kaikenlaatuista omaisuutta. Vaihtoehdosta 1 joudutaan usein poikkeamaan: 2) Omaisuus, jota ei voida jakaa, koetettava panna yhden osakkaan jako-osuuteen. 3) Jos pesän varoihin kuuluu osakasta kohtaan oleva saaminen, se on pantava velallisosakkaan osuuteen (sikäli kuin osuus tähän riittää).

26 Kiellettyjä jakotapoja
4) Jos jakoa ei muuten saada toimitetuksi, on jakajan haettava tuomioistuimelta omaisuuden myyntilupaa: - Ensisijaisesti myytävä tietty omaisuus tai tietyt (hankalat) objektit . - Jos ei muu auta, muutettava rahaksi kaikki jäämistön varat. Kiellettyjä jakotapoja Ilman kaikkien osakkaiden suostumusta pesänjakaja EI saa tehdä: Lunastusjakoa Kiinteistön määräaloittaista jakoa.

27 PK 23:11 - Jos kolmas henkilö kanteella vaatii itselleen jollekin osakkaalle perintönä jaettua omaisuutta, ilmoittakoon osakas siitä muille osakkaille. Siitä, mitä osakas menettää kantajalle, saa hän vaatia tasoitusta muilta osakkailta. - Jos osakas menettää kaiken jaossa saamansa omaisuuden tai pääosan siitä, on perintö jaettava uudestaan. Milloin joku on kuitenkin suurin kustannuksin osaansa parantanut taikka se on laillisesti tullut toisen omaksi, saa hän puolestaan antaa vastikkeen sen sijaan.

28 Ennakkoperintö ja aviovarallisuussuhteet
Asetelma P = ensin kuollut puoliso L = jälkeen elävä P:n puoliso (P:n leski) Oletus 1: On annettu ennakkoperintö, joko a ) puolisoiden P ja L yhteiselle rintaperilliselle, tai b) ensin kuolleen puolison (P) ei-yhteiselle rintaperilliselle (siis L:n lapsipuolelle). Oletus 2: Ennakkoperintö on annettu avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Oletus 3: P:n perilliset ja leski L haluavat toteuttaa täysimääräisesti oikeutensa ja siten vedota kyseiseen ennakkoperintöön.

29 Edellä kuvatun AO-ennakon erityispiirteitä
1) Ennakkoperintö tulee ottaa huomioon jo ensin kuolleen P:n perillisten ja leski L:n välisessä osituksessa (AL 94 a §). 2) Ennakkoperintö tulee ottaa huomioon jo P:n jälkeen toimitettavassa perinnönjaossa, olipa sen antanut kumpi tahansa puolisoista (PK 6:1.2). 3) Jos ennakkoperintöä ei voida koko arvostaan vähentää P:n jälkeen toimitettavassa jaossa, loput siitä vähennetään jaettaessa leski L:n jäämistöä (PK 6:1.2).

30 Ennakkoperintö osituksessa
AL 94 a §:n pääsisältö: Jommankumman puolison AO-omaisuudestaan antama ennakkoperintö otetaan huomioon lesken ja perillistahon välisessä osituksessa. Huom! AL 94 a §:ää ei voida soveltaa puolisoiden välisessä avioero-osituksessa AL 94a § koskee vain ennakkoperintöjä – ei esimerkiksi suosiolahjoja. Ennakkoperintö vähennetään aina perillisten osuudesta. Tarkoituksena on saattaa osituspuolet (ja erityisesti leski L) samaan asemaan kuin missä he olisivat olleet ilman ennakkoperintöä.

31 AL 94a §:n laskennallinen soveltaminen
Ennakkoperinnön arvo lisätään osituslaskelmassa antajansa AO-omaisuuteen. Tämän jälkeen määritetään normaaliin tapaan osituspuolten avio-osat. Lopuksi vähennetään ennakkoperinnön arvo perillisille reaalisesti jäävästä avio-osasta.

32 Esimerkki 1 Ensin kuolleelta P:ltä jää omaisuutta euroa. Leski L:llä on omaisuutta euroa. Puolisolla on avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen. - P:ltä jää kaksi rintaperillistä (A ja B) - P on antanut B:lle ennakkoperintöä euroa. Toimita a) ositus ja b) perinnönjako.

33 Osituslaskelma säästöt yht 80 t AO-säästö 50 t 20 t ep 10 t
P L AO-säästö 50 t 20 t ep t säästöt yht t L:n avio-osa = 40 t Perillisten avio-osa = 40 t - 10t = euroa. Perillisten annettava L:lle tasinkoa €.

34 Perinnönjako Reaalinen jäämistö = 30 000 euroa
Perintöosat = ( ) : 2 = euroa. A saa jaossa euroa B saa euroa ( – ).

35 Ennakonantajana leski L
Esimerkki 2: Muutetaan tapausta 1 niin, että siinä mainitun euron ennakkoperinnön onkin antanut leski L. Puolisoilta jääneet omaisuusmäärät ovat näin ollen P = euroa L = euroa. Miten ositus nyt toimitettaisiin?

36 P L säästöt yht 80 t Osituslaskelma 2 AO-säästö 60 t 10 t ep 10 t
L:n avio-osa = 40 t Perillisten avio-osa = 40 t - 10t = euroa. Perillisten annettava L:lle tasinkoa €. Havainto: Lopputulos täysin sama kuin ensin tarkastellussa tilanteessa. - Aivan samoin meneteltäisiin, jos puolisot olisivat antaneet kyseisen ennakkoperinnön yhdessä (P = 5000 € ja L = 5000 €). Perinnönjako: Kuten esimerkissä 1.

37 Lakiosan laskemista koskeva huomautus:
Kun lasketaan lakiosia ensin kuolleen P:n jälkeen, ei voida koskaan ottaa huomioon L:n antamia ennakkoperintöjä (ks. PK 7:3.3:n sanamuotoa). Ne otetaan huomioon vasta määrättäessä lakiosia L:n jälkeen.

38 Lakiosatehtävä: Edellä kuvattu tilanne. P:ltä jää omaisuutta € ja L:llä sitä on €. L oli antanut B:lle euron ennakkoperinnön. P oli määrännyt kaiken omaisuutensa Suomalaiselle lakimiesyhdistykselle. P kuolee. Määritä A:n ja B:n lakiosat?

39 Lakiosatehtävän ratkaisu
Ositus toimitetaan edellä kuvattuun tapaan: L:n avio-osaksi tulee euroa ja P:n perillisten €. A:n ja B:n lakiosat = ½ x ½ x = €. Lopputulos: L saa tasinkoa SLY saa testamentin nojalla €, mikäli suostuu maksamaan A:n ja B:n lakiosat (= yht €) rahana. HUOMIO: L:n antama ennakkoperintö otetaan nytkin huomioon osituksessa, mutta ei lakiosaa P:n jälkeen laskettaessa.

40 Lesken jäämistöoikeudellinen asema
1. Avio-oikeus - Mahdollisuus saada tasinkoa. - Ei voida sivuuttaa testamentilla - Mahdollisuus avio-osan täydennykseen lahjansaajalta (AL 40a §). - Lesken tasinkoprivilegi (AL §) 2. Jakamattomuussuoja (koko jäämistö; PK 3:1a) - Rintaperillisen tai testamentinsaajan jakovaatimus lakkauttaa.

41 Lesken jäämistöoikeudellinen asema (jatkoa)
3. Asumissuoja - Toteutuu rintaperillisen oikeuden estämättä. - Ei voida sivuuttaa testamentilla. - Ei estä perillisiä tulemasta asunnon omistajiksi, mutta rajoittaa huomattavasti heidän valtaansa määrätä asunnosta (PK 12:6). 4. Puolison perintöoikeus - Täysi määräämisvalta inter vivos. - Leskellä ei lakiosasuojaa. 5. Oikeus avustukseen (PK 8:2) - Viimesijainen suojamuoto. - HUOM: oikeus avustukseen nykyisin myös ns. avoleskellä (jos kyse AvopuolisoL:n mukaisesta avoliitosta).

42 PK 3 luvun mukainen jako (”pesänjako”)
Tilanne: Puolisonsa P:n aikanaan perinyt leski L kuolee. Huom: jos leski vain hallinnut jäämistöä PK 3:1a:n tai käyttöoikeustestamentin nojalla, ei mitään PK 3 luvun mukaista jakoa tule kysymykseen. L:n pesää on jakamassa sekä P:n toissijaisia perillisiä että L:n omia oikeudenomistajia. P:n toissijaisia perillisiä ovat toiseen parenteeliin (vanhempien ryhmään) kuuluvat perilliset - kolmannen parenteelin perillisillä ei tätä oikeutta ole. Ongelmana: Kuinka paljon P:n toissijaiset perilliset saavat L:ltä jääneestä omaisuudesta?

43 PK 3 luvun mukainen jako L P:n perilliset - L:n perilliset
- L:n määräämät testamentinsaajat - L:n uusi aviopuoliso

44 PK 3 luvun mukainen jako: pääsäännöt
Tasaosuusolettama - P:n perilliset saavat puolet (1/2) L:n pesästä - loput menevät L:n omille oikeudenomistajille. - Leski ei voi testamentillaan pienentää P:n perillisten osuutta. P:n perillisiä loukkaava testamentti tehoton.

45 Puolittamisperiaatteen idea
Lesken hyväksi tapahtuva perimys vain lykkää P:n toissijaisten perillisten oikeuden toteutumista, eikä siis siirrä omaisuutta L:n sukuun. Jos P:n toissijaisten perillisten perintöoikeus olisi toteutettu jo P:n kuolinhetkellä, P:n perilliset olisivat osituksessa saaneet puolet (1/2) koko pesän omaisuudesta (= P:n varat + L:n varat). Tämä sama murto-osa heille annetaan L:n kuoltua L:n jättämästä pesästä.

46 Tasaosuusolettasta (½-½) poikkeamisen perusteet:
1) P:n ja L:n aviovarallisuussuhteisiin liittyvät syyt: - Jos P:n kuolinhetkellä olisi toimitettu ositus, P:n perillisten ja leski L:n ja osuudet olisivat jakaantuneet muuten kuin ½ - ½. a) L:llä tai P:llä ei ollut avio-oikeutta kaikkeen toistensa omaisuuteen. b) AL:n vastikesäännöksistä tai velkojen kattamissäännöksistä johtuvat poikkeukset.

47 2) P oli tehnyt omistusoikeustestamentin muun kuin L:n hyväksi
Testamentti pienentää P:n toissijaisten perillisten suhteellista pesäosuutta. Jos tasaosuusolettamasta poiketaan: P:n perillisten pesäosuus = P:n jäämistö puolisoiden P ja L omaisuus ”P:n jäämistön” suuruus saadaan toimittamalla laskennallinen ositus P:n perillisten ja L:n kesken P:n kuolinhetken varallisuustilanteen pohjalta.

48 Arvomääräisen pesäosuuden laskeminen
Pääsääntö: laskelman pohjaksi otetaan leskeltä jääneen netto-omaisuuden arvo (velat vähennettävä). Jaossa otetaan huomioon kaikki L:ltä jäänyt netto-omaisuus. - Ei siis tehdä eroa AO-omaisuuden ja VO-omaisuuden kesken. - Ei myöskään L:n ”oman” ja P:lle aikanaan kuuluneen omaisuuden kesken. Kaikki omaisuushan on nyt L:n omaa.

49 Arvomääräisen pesäosuuden laskemista koskevia poikkeuksia (I)
Lesken pesä vaurastunut (PK 3:4) - L saanut puolisonsa kuoleman jälkeen omaisuutta lahjana, perintönä, testamentin nojalla tai tasinkona taikka ansiotoimintansa johdosta ja hänen omaisuutensa määrä tämän vuoksi kasvanut. - Vaurastumisetu erotetaan laskennallisesti lesken oikeudenomistajille, siis vähennetään reaalisesta pesästä ennen jakolaskelman tekemistä.

50 Arvomääräisen pesäosuuden laskemista koskevia poikkeuksia II
b) Leski hukannut omaisuuttaan (PK 3:3) - Hukkaamiseksi katsotaan esim. omaisuuden merkittävä lahjoittelu tai muulla tavoin hävittäminen. - Hukkaamista ei ole omaisuuden tuhlaileva käyttäminen omaksi hyväksi eikä myöskään sen menettäminen lievällä tai ”normaalilla” huolimattomuudella. - PK 3:3:a ei myöskään sovelleta L:n tekemiin testamentteihin. - Hukkaamisen johdosta toissijaisille perillisille annetaan jaossa vastiketta. - Tämä tapahtuu lisäämällä lahjan (tai muuten hukatun omaisuuden) arvo laskennallisesti pesään. Toissijaisten perillisten pesäosuus määritetään tästä laskennallisesta pesästä.

51 PK 3:3.2 Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava: a) vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, b) kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.

52 Esinekohtainen jako (PK 3:5)
1) Ensiksi kuolleen P:n perillisillä oikeus saada osuuteensa se, mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut P:lle. - P:n perillisten esinekohtainen oikeus suojattu myös L:n tekemää testamenttia vastaan 2) Vastaava oikeus on L:n perillisillä L:n omaisuuteen - myös siihen, jonka L on saanut puolisonsa kuoleman jälkeen. 3) Kiinteistö: kummallakin perillistaholla lunastusoikeus. - Lunastusoikeus myös L:n määräämällä testamentinsaajalla?

53 Lesken perintöoikeus ja ositus
Jos leski L perii puolisonsa P:n, ei toimiteta ositusta P:n perillisten ja L:n kesken. Ositus kuitenkin mahdollinen seuraavissa tilanteissa: P syrjäyttänyt L:n testamentilla L luopuu perinnöstä P:n jälkeen L muusta syystä menettänyt oikeutensa periä P:n. Myöskään L:n kuoltua toimitettavan PK 3 luvun mukaisen jaon yhteydessä ei toimiteta AL:n mukaista ositusta. Vrt. jakosuhteiden määrityksen yhteydessä tehtävä laskennallinen ositus.

54 Lesken oikeudenomistajille jäävä pesäosuus
= se, mitä jää jäljelle P:n toissijaisten perillisten oikeuden toteuttamisen jälkeen - Jaetaan aivan normaalisti esimerkiksi PK 2 luvun, 6 luvun ja 7 luvun säännösten mukaisesti. - Huom! Jos leskeltä jää vain toisen parenteelin perillisiä, näillä ei ole mitään lakiosalla suojattua oikeutta L:n varoihin -> L voi sivuuttaa heidät testamentilla. - Jos leski oli solminut uuden avioliiton, eloonjäänellä puolisolla on L:n jäämistössä ”normaali” lesken asema. Esimerkiksi oikeus avio-osaan osituksessa tai PK 3:1:n mukainen perintöoikeus.

55 P:n perillisten pesäosuuden laajentuminen (PK 3:1.3)
Jos leskeltä ei jää omia perillisiä eikä hän myöskään ole tehnyt testamenttia, menee koko lesken pesä P:n toissijaisille perillisille (PK 3:1.3). Säännön soveltaminen edellyttää, että leski L on todella perinyt P:n. Jos L oli esimerkiksi luopunut perinnöstä, ei P:n perillisillä ole mitään PK 3 luvun säännöksistä johtuvaa oikeutta L:n pesän varoihin. Oikeus PK 3:1.3:n mukaiseen ´”lisäosuuteen” ei nauti suojaa testamentteja tai lahjoja vastaan.

56 Lesken eläessä toimitettava jako (PK 3:5a)
Puolisonsa perinyt leski voi vaatia, että hänen ja ensin kuolleen P:n toissijaisten perillisten kesken toimitetaan PK 3 luvun mukainen jako. Huom! P:n perillisillä ei ole oikeutta vaatia tällaista jakoa. Mainitussa jaossa toteutetaan lopullisesti toissijaisten perillisten oikeus P:n jälkeen. -> Toissijaisilla perilllisillä ei ole enää oikeutta L:ltä jäävään pesään. Toimituttamalla jaon leski saa mahdollisuuden määrätä omaisuudestaan testamentilla.

57 Lesken eläessä toimitettava jako (jatkoa)
Jako sitoo myös niitä P:n toissijaisia perillisiä, jotka ovat tulleet perillisen asemaan vasta jaon toimittamisen jälkeen. Jaossa noudatetaan normaaleja PK 3 luvun jaon säännöksiä. Esim. suhteellisten pesäosuuksien määritys, vastike Ei toimiteta AL:n säännösten mukaista ositusta, leski ei voi vedota AL §:ään (KKO 1999:104).

58 Vallintatestamentti ja PK 12:1
Jos testamentissa on määrätty, että eloonjääneelle puolisolle perillisenä tai yleisjälkisäädöksen saajana tuleva omaisuus on puolison oikeuden lakattua menevä muulle henkilölle, on vastaavasti sovellettava, mitä 3 luvussa on säädetty, jollei testamentista muuta johdu.

59 PK 12:1:n soveltamisen edellytykset
1) Leski perii puolisonsa P:n joko a) perillisenä tai b) yleistestamentin nojalla. 2) P:n testamenttiin sisältyy toissijaismääräys, joka käsittää kaiken L:lle siirtyneen omaisuuden. Esimerkkejä: - “Puolisoni kuoltua on omaisuuteni menevä X:lle” - “Meidän kummankin kuoltua on omaisuutemme jaettava perillistemme kesken” 3) Testamentin tulkinnasta ei muuta johdu.

60 PK 12:1:n soveltamisen seurauksia
Testamentin toissijaissaaja samassa asemassa kuin toissijaiset perilliset PK 3 luvun mukaan. Myös lesken määräämisvalta järjestyy PK 3 luvun säännösten mukaan. Sovellettavaksi tulevat näin esim: Tasaosuusolettama Vastike- ja vaurastumissäännökset Lahjansaajan palautusvastuu Leskeä koskeva testamenttausvallan rajoittuminen.

61 Lakiosalaskelman perusteita
1) Lakiosa = reaalinen jäämistö + lask. lisäykset n x 2 n = perillisten tai perillishaarojen lukumäärä 2) Lakiosat lasketaan perilliskohtaisesti. - Hylättävä ajattelutapa: puolet jäämistöstä on lakiosa ja puolet vapaaosa 3) Laskennallisia lisäyksiä ovat: - ennakkoperintö - suosiolahja, - testamenttiin rinnastuva lahja - ylisuuret henkivakuutusmaksut.

62 Lakiosalaskelma, jatkoa
4) Lisäyksenä otetaan huomioon vain perittävän itsensä antamat lahjat (vrt. PK 6:1.2). 5) Laskelmassa perilliseksi luetaan myös jälkeläinen, joka on ”laillisesta syystä” jäävä osattomaksi perinnöstä. Perinnöttömäksi tehty, perittävän surmannut, testamentin salannut perinnön vanhentumaan päästänyt, perinnöstä luopunut. - Tällaisen perillisen osuus menee tavallaan ”vapaaosaan”. 6) Ennen laskennallisten lisäysten tekemistä toimitettava ositus. Lisäykset tehdään perittävän avio-osaan.

63 8) Jos P ylivelkainen, reaalinen jäämistö = 0.
7) Lisäykset tehdään täydestä arvosta, vaikka kyse olisi ylisuuresta ennakkoperinnöstä (tai muusta lisäyserästä). 8) Jos P ylivelkainen, reaalinen jäämistö = 0. 9) Huomattava PK 7:7 - Perillisen saama ennakkoluovutus vähennetään hänelle reaalisesti annettavasta määrästä - Lainkohtaan voi vedota kuka tahansa. - Koskee kaikkia laskennallisia lisäyseriä. Vähennykset tehdään vasta perillisen lakiosan määrittämisen jälkeen.

64 PK 7:7 Sellainen perillisen saama omaisuus, joka on otettava lukuun perintöosaa määrättäessä, luetaan hänen lakiosansa vähennykseksi. Jos lakiosaan oikeutettu perillinen on tullut perilliseksi sellaista omaisuutta saaneen sijaan, on omaisuus vähennettävä hänen lakiosastaan.

65 Esimerkki PK 7:7:n soveltamisesta
P:ltä jää 1000 €. Rintaperillisiä on kaksi (A ja B). P on antanut A:lle 200 €:n suosiolahjan ja X Oy:lle 400 €:n suuruisen testamenttiin rinnastuvan lahjan. Testamentissaan P on määrännyt kaiken B:lle. A:n asema? Vastaus: A:n lakiosa on ½ x ½ x ( ) = 400 euroa. Näin A voi vaatia lakiosaoikeuden nojalla: = 200 euroa. (B saa suorittaa lakiosan rahana).

66 Lakiosaoikeuden toteuttamistavat
Keinot ensisijaisuusjärjestyksessä: Perinnönjaossa tehtävä lakiosavaatimus. Lakiosailmoitus testamentinsaajalle (PK 7:5.3) - Vapaamuotoinen (”todistettavasti”) - Määräaika 6 kk testamentin tiedoksiannosta. - Huomaa: testamentinsaajalla oikeus suorittaa lakiosa rahana (PK 7:5.2). 3) Lahjanlupausten täyttämättä jättäminen (PK 7:6).

67 4) Lakiosan täydennyskanne lahjansaajaa kohtaan
- Viimesijainen suojakeino - Tuomioistuinasia: pesänjakaja ei voi määrätä täydennystä maksettavaksi. - Täydennyskanne nostettava 1 vuoden kuluessa siitä, kun perillinen sai tiedon a) perittävän kuolemasta ja b) hänen oikeuttaan loukkaavasta lahjoituksesta. - Kuitenkin viimeistään 10 vuoden kuluessa perittävän kuolemasta. - Kanteen nostaminen ei edellytä, että perillinen olisi sitä ennen tehnyt lahjan laskennallista lisäämistä koskevan vaatimuksen. - Täydennyksen saa suorittaa rahana. Itse lahja peräydy.

68 Testamentin määritelmä (Lohi)
“Testamentti on tahdonilmaisu, jolla henkilö määrää jäämistöstään” Tai hieman toisin sanoin “Testamentti on tahdonilmaisu, jolla henkilö määrää varallisuusoikeudellisista suhteistaan kuolemansa varalta”

69 Käsitteen testamentti monimerkityksisyys.
1) Testamentti = testamentiksi otsikoitu asiakirja. Puhutaan esimerkiksi testamentin hävittämisestä tai tallella olemisesta tai testamentin väärentämisestä 2) Testamentti = samassa yhteydessä annettujen testamenttitahdonilmaisujen muodostama kokonaisuus. Pidetään siis silmällä kaikkia niitä määräyksiä, joita perittävä on tietyllä hetkellä tekemässään testamentissaan antanut.

70 3) Testamentti = yksittäinen kuoleman varalta annettu tahdonilmaisu.
- Esimerkiksi määräys, että A saa tietyn kiinteistön omistusoikeuden. - Yhdessä testamenttiasiakirjassa voi näin ajatellen olla useita testamentteja. Joku niistä voi osoittautua pätemättömäksi tai tehottomaksi muiden jäädessä voimaan. On myös mahdollista, että perittävän katsotaan peruuttaneen niistä vain jonkin. - Tärkeintä on pitää mielissä tämä monimerkityksisyys ja kunkin konkreettisen ongelman osalta aina pohtia, mitä esimerkiksi laissa tai oikeuskirjallisuudessa on todella tarkoitettu, kun on käytetty sanaa ”testamentti”.

71 Testamenttioikeuden pääperiaatteita:
- Testamentin yksipuolisuus - Testamentin määrämuotoisuus - Testamentti on mahdollista peruuttaa - Testamentti on erityisen selvitysprosessin alainen - Perittävän tahdon toteuttamisen periaate a) delegointikielto b) subjektiivisen tulkinnan periaate

72 Testamenttisaannon väistyvyys
Testamenttisaanto väistyy varsin herkästi eri oikeudenhaltijoiden vaateiden toteuttamisen edestä: - Ei vilpittömän mielen suojaa suhteessa oikeaan omistajaan - Ei suojaa suhteessa perittävän tai pesän velkojiin Voi väistyä myös monen perhe- ja jäämistöoikeudellisen vaateen täyttämiseksi: lesken oikeus tasinkoon lesken asumissuoja (PK 3:1a) rintaperillisen oikeus lakiosaan (PK 7:5.2) ns. toissijaisen perillisen oikeus (PK 3:1.2) PK 8 luvussa tarkoitetun avustuksensaajan oikeudet.

73 Testamenttiluokituksista
1) Saajan osakkuusasemaan perustuva jako A) yleistestamentti [osakkuus] koko jäämistö murto-osa ”jäännös” B Erityisjälkisäädös eli legaatti [ei osakkuutta] tietty omaisuus rahamäärä omistusoikeutta rajoitetumpi oikeus (esim. käyttöoikeus) tiettyyn omaisuuteen tai koko jäämistöön.

74 Määräämisvallan laajuuteen perustuva luokittelu
A) Täysi omistusoikeustestamentti Normaali omistajan määräämisvalta, myös testamenttausvalta. B) Vallintatestamentti (rajoitettu omistusoikeustestamentti) Täysi määräämisvalta inter vivos – ei oikeutta määrätä omaisuudesta testamentilla C) Käyttöoikeustestamentti PK 12 luvussa säännelty käyttöoikeus. Rajoitettu (suppeahko) oikeus myös luovuttaa käyttöoikeuden alaista omaisuutta.

75 Testamentin moite Moiteperusteet (PK 13:1) 1) Testaattorin alaikäisyys
2) Testamentin muotovirhe 3) Testaattorin mielisairaus, tylsämielisyys tai muu sieluntoiminnan häiriö 4) Testaattoriin kohdistettu pakko, painostus tai petollinen viettely 5) Testaattoria kohdannut olennainen erehtyminen (motiivierehdys)

76 - Moite toteutettava tuomioistuinkanteella.
Moiteoikeus vain perillisellä (ei siis esim. yleistestamentinsaajalla tai leskellä). - Moite toteutettava tuomioistuinkanteella. - Moiteaika 6 kk testamentin tiedoksiannosta - sen jälkeen testamentti lainvoimainen. - Testamentin hyväksyminen lakkauttaa moiteoikeuden. Tiedoksiannosta: Testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi: a) kullekin perilliselle erikseen b) nimenomaisesti (ei riitä, että perillinen vain sattuu tietämään testamentista). - Yksilöllisen moiteoikeuden periaate: yhden perillisen nostama moitekanne koituu vain moittijan itsensä hyväksi.

77 Muita testamenttikanteita
- Tulkintakanne - Peruuttamiskanne - Ineksistenssikanne - Kilpailevan testamentinsaajan nostama pätemättömyyskanne - Kannevalta puuttuvan testamenttauskompetenssin johdosta. - Ei määräaikaa - Kenen tahansa käytettävissä, kunhan vain on riittävä oikeudellinen intressi. - Pesänjakajan tai pesänselvittäjän toimivalta? - Huom!; jos kysymys moiteperusteesta (PK 13:1), perillinen sidottu moitetta koskeviin säännöksiin.