Lasten ja ikäihmisten yhteiset musiikki- ja taidetuokiot

Esitys aiheesta: "Lasten ja ikäihmisten yhteiset musiikki- ja taidetuokiot"— Esityksen transkriptio:

1 Lasten ja ikäihmisten yhteiset musiikki- ja taidetuokiot
Musiikki yhteistä on Lasten ja ikäihmisten yhteiset musiikki- ja taidetuokiot

2 Musiikki yhteistä on Otto Kotilaisen koulun esikoululaiset vierailivat Heinäveden kunnan Palvelukeskuksella ikäihmisten luona yhteisissä musiikki- ja taidetuokioissa Taustalla lastentarhanopettaja Niina Hiitolan ”Laulaen iloa saamme – lasten ja ikäihmisten yhteinen musiikkituokiotoiminta Heinävedellä” -kehittämishanke, kevät 2012 (JAMK) Talvella 2012 – 2013 seitsemän musiikkituokiota ja kolme taidepajaa Nukketeatterikoulutusta ja musiikkikoulutusta varhaiskasvatushenkilöstölle sekä musiikkikoulutus Palvelukeskuksen henkilöstölle Menetelmäopas ”Musiikki yhteistä on” (huhtikuu 2014)

3 Pilottiryhmä Lastentarhanopettaja Niina Hiitola
Varhaiskasvatusjohtaja Paula Ukkonen Rehtori Aki Tölli Sivistysjohtaja Maarika Kasonen Kotihoidonjohtaja Minna Laurio Luokanopettaja Eija Leskinen Koordinaattori Mervi Riikonen Kulttuurituottaja Terhi Siippainen

4 Tavoitteet Sukupolvien välisen kanssakäymisen edistäminen
Yhteisen ilon, elämysten ja mielihyvän kokeminen musiikillisin keinoin Taidekokemusten saaminen yhdessä tekemällä Ikäihmisten arjen hyvinvoinnin edistäminen Palvelukeskuksen hoitohenkilökunnan rohkaiseminen musisointiin ikäihmisten kanssa erilaisissa päivittäisissä tilanteissa musiikkituokiotoimintaan osallistumisen myötä Toiminta osallistaa molempia osapuolia: sekä lapset että ikäihmiset tuottavat tuokioille ohjelmaa ja osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan toimintoihin

5 Suunnittelu Tuokiot toteutetaan ikäihmisten yksikön tiloissa noin kahden viikon välein Tuokion pituus 45 minuuttia Suunnittelussa mukana ikäihmisten yksiköstä nimetty yhdyshenkilö Tuokiossa mukana yksikön hoitohenkilökuntaa ja lasten ryhmästä 1-2 avustavaa henkilöä tuokioiden ohjaajan lisäksi Lasten kanssa keskustellaan etukäteen ikäihmisten ominaisuuksista, kuten liikuntakyvystä, aistitoiminnoista, muistin toimimisesta ja musiikin vaikutuksesta lasten ymmärtämällä tavalla

6 Sisältö Tuokiot sisältävät monipuolisesti musiikillisia työtapoja
Laulaminen Soittaminen Kuunteleminen Tanssiminen/liikkuminen Soittimina käytetään helposti soitettavia rytmisoittimia Rytmikapulat Kulkuset Marakassit Rytmimunat Guirot Putkipenaalit Kehorytmit Säestyssoittimena viisikielinen kantele Kuuntelumusiikiksi ja liikkumiseen kannattaa valita tuttuja kansansävelmiä tai klassista musiikkia Tuokion teemaan ja lauluihin liittyen voidaan käyttää toimintaa elävöittämään erilaisia oheisvälineitä, kuten huiveja, roolipäähineitä, hierontapalloja ja vanhoja esineitä

7 Taidepajat Musiikkituokioiden lisäksi pilotissa toteutettiin musiikkiin integroituja taidetuokioita: Savityöpaja (keramiikkataiteilija Karin Keitel) . Aluksi laulettiin Synnyinmaan laulu ja keskusteltiin sen sanoista Pajassa valmistettiin keramiikkataulu, jonka aiheena kotiseudun maisemat ja niihin liittyvät muistot Taulut poltettiin ja toimitettiin Palvelukeskukselle seinälle ripustettaviksi Soitinrakennuspaja (Mari Kervinen) Rytmisoittimia kierrätysmateriaaleista (jugurtti- ja ravintoliuospurkeista, koristeluun kierrätyskankaita, lankoja, naruja ja nauhoja) Kankaat ja matonkuteet herättivät muistoja vanhuksissa. Tarinankerronta viihdytti ryhmässä ja virkistytti muistelua. Keskusteltiin väreistä ja vaatetuksesta. Leikkisyys ja huumori värittivät pajailua Musiikkimaalauspaja (Eija Leskinen) Edvard Griegin Aamutunnelman kuuntelua silmät kiinni Musiikin kuunteluun lisättiin pulloväreistä koottu väritarjotin, josta kukin otti siveltimellään haluamiaan värejä Työskentely oli intensiivistä, leppoisaa ja jokainen keskittyi hetkeen Musiikki toi lisäpotkua maalaamiseen ja rohkaisi tekijöitä kuvallisiin tuotoksiin.