Lapsen arjen turvallisuus

Esitys aiheesta: "Lapsen arjen turvallisuus"— Esityksen transkriptio:

1 Lapsen arjen turvallisuus
Miten lapset ja nuorten kokevat ja näkevät väkivaltaa perheissä Lapsen arjen turvallisuus Tutkija, YTT Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu

2 Lapsen arjen turvallisuus
Tutkimuksen ja toimenpideohjelmien tasolla lasten arjen turvallisuus on saanut viime vuosina enenevässä määrin huomiota. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa erityiseksi tavoitteeksi lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan vähentäminen sekä lapset omana ryhmänään. Turvallinen elämä jokaiselle (Sisäasiainministeriön julkaisuja 16/2008)

3 Tutkimukset Poliisiammattikorkeakoulussa
Sisäasiainministeriö poliisiosaston rahoittama tutkimushanke Lapset väkivallan uhrina ( ) Toteutus Poliisiammattikorkeakoulussa: hankkeen vetäjä Juha Kääriäinen, tutkijat Noora Ellonen ja Sanna-Mari Humppi Lapsiuhritutkimus - edustava kyselytutkimus lasten ja nuorten väkivaltakokemuksista Poliisin tietoon tulleet lapsiin kohdistuvat väkivalta- ja hyväksikäyttöepäilyt Viranomaisyhteistyö rikosepäilyjen selvittämisessä Tapausten eteneminen rikosoikeusprosessissa (erillinen hanke rahoittajana Sisäasiainministeriö ja Oikeusministeriö) Pilottitutkimus neuvolaikäisten väkivaltakokemuksista vanhempien kertomana. 3 3

4 Lapsiuhritutkimus 2008 Tietokoneavusteinen kysely koulupäivän aikana peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaille Perustuu edustavaan otokseen Manner-Suomen suomen- ja ruotsinkielisistä 6. ja 9. luokkalaisista Aineisto kerättiin tammikuussa 2008 Vastaajia yhteensä Kysyttiin laajasti erilaisia väkivaltakokemuksia Perustuu kriminologisen tutkimuksen perusajatukseen siitä, että paras kuva väkivallan kokonaisuudesta saadaan kysymällä ihmisiltä itseltään uhrikokemuksia.

5 Kysytyt väkivallan muodot
Pahoinpitelyt ja omaisuusrikokset yleisesti sekä erikseen ikätovereiden välillä Kotona koettu väkivalta Kotona nähty väkivalta Seksuaalinen kanssakäyminen ja hyväksikäyttö aikuisen tekemänä ja ikätoverin tekemänä Opettajan oppilaisiin kohdistama väkivalta Väkivaltakokemukset lastensuojelulaitoksissa Sähköisiin viestimiin liittyvä väkivalta Väkivallan kasautuminen Väkivaltakokemukset suhteessa vastaajan taustatekijöihin: yksilötason ja perhetason riskitekijät

6 Kotona koettu väkivalta

7 Kotona koettu väkivalta, 9-luokkalaiset
Yhdeksäsluokkalaisten kokemukset äidin ja/tai isän käyttämästä väkivallasta kuluneen vuoden aikana vuosina 1988 ja 2008, % -osuus vastanneista 7

8 Kotona koettu väkivalta, 6-luokkalaiset
Kuudesluokkalaisten kokemukset äidin ja/tai isän käyttämästä väkivallasta kuluneen vuoden aikana, % -osuus vastanneista

9 Väkivalta lapsen ja vanhemman sukupuolen mukaan, 6- ja 9-luokkalaiset kuluneen vuoden aikana, %

10 Väkivaltakokemuksista kotona…
Tytöt ilmoittavat huomattavasti enemmän väkivaltakokemuksia kotona kuin pojat. Yhdeksäsluokkalaisilla enemmän kokemuksia kuin kuudesluokkalaisilla. Perhemuodolla tai vanhempien koulutuksella ei merkitystä; väkivaltaa kaikissa perhemuodoissa. Ulkomaalaistaustaiset lapset kokevat enemmän vakavaa väkivaltaa kuin kantaväestön lapset. Lievän väkivallan kohdalla ei eroja. Äidit kurittavat lapsiaan fyysisesti enemmän kuin isät. Kuritusväkivalta vähentynyt 20 vuoden aikana puoleen.

11 Kotona nähty väkivalta

12 Kotona nähty väkivalta
Yhdeksäsluokkalaisten kotonaan näkemä väkivalta, %. 12

13 Kotona nähty väkivalta
Kuudesluokkalaisten kotonaan näkemä väkivalta, %.

14 Vammoja väkivallasta, jonka lapsi on nähnyt, %

15 Kotona koettu ja nähty väkivalta viimeisten 12 kk:n aikana, %

16 Perheväkivallan läsnäolo lasten ja nuorten elämässä kuluneen vuoden aikana, %

17 Kokemusten lukumäärä vuositasolla huikea - esimerkkejä 12-vuotiaista
Noin vuotiasta joutui vuonna 2007 pahoinpitelyn uhriksi. Vamma aiheutui 3000 ja heistä noin 600 hakeutui tästä syystä lääkärin hoitoon. Kuritusväkivallan kohteeksi joutui noin vuotiasta ja noin 700 koki vakavaa väkivaltaa vanhempiensa taholta. N vuotiasta on nähnyt äitinsä tulleen kotonaan potkituksi, hakatuksi esineellä tai aseen käytön kohteeksi. Seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi on joutunut vuotiasta tyttöä.

18 Suurin osa kotona koetusta väkivallasta piilorikollisuutta
Kaikesta lapsiin kohdistuneesta väkivallasta poliisin tietoon tulee arviolta 2 % tapauksista. Seksuaalirikoksista arviolta 10 %. Perheessä tapahtuva väkivalta tulee heikommin poliisin tietoon kuin kodin ulkopuolella tapahtuva. Erityisen huonosti poliisin tietoon tulee äidin lapseen kohdistama väkivalta: lähes yksinomaan sosiaaliviranomaisten kautta. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä harvempi itse koettu väkivalta tulee poliisin tietoon. Pienet lapset parisuhdeväkivallan näkijänä huomataan kuitenkin paremmin kuin isommat lapset. Perheväkivaltatapaukset haasteellisia myös rikosprosessissa

19 Alle kouluikäisten lasten väkivaltakokemukset erityinen haaste

20 Pilottitutkimus Tampereella
Pilottitutkimus Tampereen kaupungin alueella vuonna 2008. 2- ja 4-vuotiaiden lasten vanhemmille osoitettiin kyselytutkimus omasta väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Haasteena vastausprosentin alhaisuus. Saadut vastaukset kuitenkin informatiivisia.

21 2- ja 4-vuotiaisiin kohdistettu väkivalta vanhempien kertomana, % (N=223)

22 Väkivaltaan johtaneet tilanteet
Lapseen liittyvät tekijät: tottelemattomuus, aggressiivisuus, kiukuttelu, uhmaaminen, huono käytös Vanhempaan liittyvät tekijät: Väsymys, vaaran estäminen, opetuksen nimissä, kiire, maltin menetys, häiriintyminen, tyytymättömyys, harmiton tapa, stressitilanteet, voimattomuus Arjen rutiineiden sujumattomuus: Ruokailu, aamu- ja iltatoimet, pukeutuminen.

23 Julkaisut Ellonen, Noora & Kääriäinen, Juha & Salmi, Venla & Sariola, Heikki (2008): Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 71 ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 87. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu Ellonen Noora & Kääriäinen Juha: Alle kouluikäisiin lapsiin kohdistuvan väkivallan tutkiminen itseilmoitusmenetelmällä: pilottitutkimus, tulossa Yhteiskuntapolitiikka 3/2010. Ellonen, Noora (2009): Pilottitutkimus toi tietoa lapsiperheiden väkivallasta. Tampereen kaupungin henkilöstölehti Vilkku. Marraskuu 09. Hentilä Sabina & Paavilainen Eija & Ellonen Noora & Kääriäinen Juha & Salin Sirpa & Koivula Tanja: 2- ja 4-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvien väkivaltatekojen tilanteet vanhempien kuvaamana, käsikirjoitus. Humppi, Sanna-Mari (2009): Poliisin tietoon tullut lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta. Poliisiammattikorkeakoulu raportteja 75. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu Humppi, Sanna-Mari & Ellonen, Noora (tulossa, 2010): Rikosprosessi ja viranomaisyhteistyö lapsiin kohdistuvissa väkivalta- ja rikosepäilyissä. Koivula, Tanja & Paavilainen Eija & Ellonen Noora & Kääriäinen Juha & Salin Sirpa & Hentilä, Sabina: Väkivallan riskitekijät 2-ja 4-vuotiaiden lasten perheissä vanhempien ilmoittamana, käsikirjoitus.