Arviointitaksonomiat

Esitys aiheesta: "Arviointitaksonomiat"— Esityksen transkriptio:

1 Arviointitaksonomiat
Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

2 Taksonomioiden taustaa
Nykyaikaisessa oppimiskäsityksessä korostetaan monipuolisia valmiuksia → tarvitaan keinoja arvioida oppimisen/osaamisen astetta abstraktilla tasolla, joka on jossain määrin riippumaton oppimisen sisällöstä. Ts. kun oppimiskäsitys irtautuu ajatuksesta painaa asioita mieleensä ja sitten osoittaa se pystymällä uudelleen tuottamaan opittu, pitää myös arvioinnin muuttua. Uusin käsite lienee PISA-tutkimuksessa kehitetty ”literacy” (lukutaito), joka on PISAn aihealueista (lukeminen/kirjoittaminen (kieli), matematiikka ja luonnontiede) laajentunut myös katsomusaineisiin (kv. tutkimuksessa usein ”religious literacy” Suomessa neutraalimmin ”katsomuksellinen lukutaito”).

3 Bloom Arviointitaksonomioiden klassikko on Bloom (1956).
Bloom erottelee oppimisen/osaamisen 3 alueeseen: Psykomotoriseen Affektiiviseen Kognitiiviseen Katsomusaineiden kontekstissa nykyään käytetympi kolmijako lienee: Tiedot Taidot Asenteet Bloomin taksonomian käytössä esim. YTL:n linjauksissa keskitytään vain kognitiiviseen ja se antaa kognitiivisen puolen taidoista monipuolisen kuvan.

4 Bloom psykomotorisesta osaamisesta (muunneltu)
Havainto: Kyky hyödyntää aistiärsykkeitä motorisissa toiminnoissa (Pöytätennis (PT): silmän ja käden alustava koordinaatio: yrittää lyödä palloa sen pompattua kerran). Toimintavalmius: Pystyy aloittamaan toiminnan (PT: osuu (toisinaan, mielekkästä asennosta) palloon). Ohjautunut reaktio: Pystyy tuottamaan/toistamaan ohjeistetun prosessin (PT: pystyy ohjattuna tuottamaan halutun kierrelyönnin). Toimintamekanismi: Pystyy mekaanisesti tuottamaan halutun prosessin (PT: pystyy tuottamaan haluttuihin kierrelyönteihin liittyvät kokonaiset liikesarjat).

5 Psykomotorinen (jatkoa)
Ulkoinen kyky: Pystyy tuottamaan asianmukaisen prosessin vastauksena haasteeseen (PT: pystyy aidossa tilanteessa tuottamaan kierrelyönnin). Mukautus: Pystyy käyttämään opittuja taitoja asianmukaisesti todellisessa tilanteessa (PT: pystyy käyttämään monipuolista lyöntivalikoimaan pelitilanteeseen sopivalla tavalla). Luovuus: Pystyy tuottamaan luovasti haasteen mukaisia uusia toimintoja (PT: pystyy tuottamaan uudenlaisia lyöntejä tai lyöntisovelluksia).

6 Affektiivinen/asenteet
Vastaanotto: Ottaa vastaan (tarkkaavaisuuden suuntaaminen). Responssi: Osallistuu oppimisprosessiin. Arvottaminen: Liittää arvostuksia entiteetteihin ja asiantiloihin. Yhdisteleminen: Suhteuttaa arvoja ja tosiseikkoja omiin sisäisiin malleihinsa. Luonnehtiminen: Hahmottaa arvojen ja arvostusten vaikutuksen omaan toimintaansa.

7 Kognitiivinen osa-alue
Psykomotorinen osaaminen ei ole lukuaineiden opetuksessa ole yleensä arvioinnin kohteena, sen sijaan vaikeasti hahmotettavat oppimisvaikeudet voivat usein liittyä sen tyyppisiin asioihin. Koulun yleisen kasvatustehtävän kannalta affektiivinen oppiminen/osaaminen on olennaista. Sen arvioiminen on erittäin haasteellista, koska ehdoton sääntö on, että oppilaan yksityisyyden (temperamentti ym.) alueelle arviointi ei saa mennä. Toisaalta arvo- ja asennekasvatuksen ja siten katsomusaineiden arviointia on (lähes?) mahdotonta ilman tätä. Bloomin taksonomiasta puhuttaessa viitataankin usein vain kognitiivisen osa-alueen luokitteluun, mikä ei lukiossa ole niin iso ongelma kuin perusopetuksessa.

8 Bloomin taksonomia (prof .Tirri)
TASO PAINOPISTE TAVOITE VERBIT 1 TIETO Tunnistaminen ja toistaminen Tietämisen osoittaminen Luettele, toista, kuvaile, määrittele, tunnista,  otsikoi 2 YMMÄRRYS Tiedon merkitys ja tarkoitus Ymmärtämisen osoittaminen Selitä, kuvaa, tiivistä tulkitse, laajenna,  muokkaa, mittaa 3 SOVELLUS Tiedon käyttäminen uusissa tilanteissa Soveltamisen osoittaminen  Havainnollista, sovella, käytä, löydä ratkaisuja, suoriudu, ratkaise,  valitse keinot 4 ANALYYSI Tiedon jakaminen osiin ja luokittelu  Olennaisen tiedon, osaamisen, taitamisen osoittaminen Analysoi, debatoi, erottele, yleistä, tee johtopäätöksiä, jäsennä, päättele 5 SYNTEESI Luovien, omaperäisten ratkaisujen esittäminen Yhteenvetojen, kokonaisuuksien luominen Luo, suunnittele, tuota, yhdistele 6 ARVIOINTI Tiedon arviointiin soveltuvien kriteerien kehittäminen ja luominen Kriittisen ajattelun taitojen osoittaminen Vertaile, valitse, arvioi,päättele, kontrastoi,  kehitä kriteerit, arvostele

9 Luo, muodostaa Arvioi, vertailee OPPIMI-SEN TASOT Analysoi, päättelee Soveltaa, ratkaisee, kokeilee Ymmärtää, käsittää, määrittelee Muistaa, tietää, tunnistaa AIKA / EDISTYMINEN Kuvio. Bloomin taksonomia (prof. Tirri)

10 Uusi versio Vaikka prof. Tirrin ensimmäisen dian taulukossa esiintyvät traditionaaliset Bloomin termit, hän on vaihtanut jälkimmäisessä diassa modernimpaan muotoiluun. Uudessa Anderson–Krathwohl (2001) muotoilussa osa vanhan taksonomian terminologisista ongelmista on korjattu (esim. termin ’knowledge’ käyttö). Samalla on siirrytty käyttämään kuvauksissa substantiivien sijaan verbejä, joka korostaa prosesseja ja on usein käytännön arviointiin paremmin sopivaa. Sisällöllisesti merkittävin muutos on se, että kaksi ylintä luokkaa on vaihtanut paikkaa. Internetistä löytyy valtavasti kuvallista ja tekstuaalista materiaalia Bloomin taksonomioista.

11 © YTL

12 sovella Eero Salmenkivi Ylioppilastutkinnon sähköistyminen

13 Taksonomiat ja käytännön arviointi
Taksonomioita on hyvin monia (esim. uutta versiota esittelevät Anderson & al. (2001) mainitsevat n. 20 muuta). Taksonomiat voivat tähdätä psykologisin termein hieman erilaisiin asioihin (opittu lopputulos, taito, ajattelun taso jne.), mutta näissä oppimisteoreettisissa malleissa on yleisesti ottaen kysymys oppimisprosessin toteutumisen jälkeisestä mitattavasta osaamisesta → tärkeitä oppilasarvioinnin välineitä. Filosofisesti ajattelun tasojen luokittelua voi kyseenalaistaa (niin kuin useita muitakin psykologian vastaavia malleja).

14 Taksonomiat ja käytännön arviointi
YTL on sitoutunut Bloomin taksonomiaan yo-reaalin kaikkien kokeiden arvioinneissa ja tehtävätyyppien luokittelussa. Kaikissa aineissa pitää olla osaamisen eri tasoille ensisijaisesti tähtääviä tehtäviä. Niitä on syytä olla myös lukioiden kurssikokeissa ja vastaavissa. Sähköisten yo-kokeiden rakenne on vahvistettu Anderson – Krathwohl version mukaiseksi.

15 Tehtävätyyppejä reaaliaineiden sähköisessä kokeessa
Moduulien määrä voi vaihdella eri koekerroilla ja eri aineiden kokeissa perusrakenteen ja kokonaispistemäärän pysyessä vakiona. Moduulien sisällä voi olla valinnaisuutta esimerkiksi valinnaisia määrittely-tehtäviä tai valinnaisia sovellustehtäviä. Kokonaispistemäärä kaikissa reaaliaineissa 120 A tai B tai molemmat Muunnos Vertailu Määrittely Selitys Perustelu Yhdistely Monivalinta Väittämä Arviointi Sovellus Kehittäminen A B C D C ja D Analysointi Eero Salmenkivi Ylioppilastutkinnon sähköistyminen

16 Mahdollisia reaaliaineiden koerakenteita
Analysointi Väittämä Arviointi Yhdistely Monivalinta Vertailu Kehittäminen Määrittely Sovellus Perustelu Koe1 Koe2 Koe3 Koe4 Eero Salmenkivi Ylioppilastutkinnon sähköistyminen

17 SOLO-malli SOLO-mallin nimi tulee mallin englanninkielisen nimen alkukirjaimista: Structure of the Observed Learning Outcome. Vaikka Bloomin taksonomia on kasvatustieteessä klassikko ja sen luokat on eksplisiittisesti mainittu myös esimerkiksi YTL:n filosofian ja ET:n arvosteluohjeissa, niissä ja yleisemminkin suomalaisessa ET:n ja filsofian arvioinnissa on enemmän painotettu SOLO-mallia.

18 SOLO-taksonomia (prof
SOLO-taksonomia (prof. Tirri) Structure of the Observed Learning Outcome Esirakenteinen: ei asiaa koskevaa tietoa, epäjohdonmukainen vastaus, väärä vastaus kysymykseen Yksirakenteinen: vastaus kysymykseen, mutta vain yksinkertaisimmat ja ilmeisimmät yhteydet tunnistettu Monirakenteinen: luettelomainen vastaus, paljon oikeita käsitteitä, mutta käsitteiden välistä yhteyttä ei kuvata Suhteutettu vastaus: tietolähteitä ja asioita vertaileva vastaus, vastauksesta selviää käsitteiden välinen yhteys Kehittyvä abstrakti taso: monipuolista induktiota ja deduktiota, tiedon yhteyksien taitavaa hahmottamista, hypoteesien ja yleistysten kuvailua (Biggs & Collis, 1982; 1989; Biggs 1999, Biggs 2003 )

19 Kommentteja taksonomioista (erityisesti filosofian ja ET:n arvioinnin näkökulmasta)
Taksonomiat ovat yleisiä välineitä vastauksen arvioimiseen ja niiden soveltamisen ei tule olla mekaanista. YTL:n ainereaalin mallikokeen ohjeistuksessa mainitaan kuitenkin eksiplisiittisesti SOLO-malli ja Bloomin tasot (Bloomin nimeä mainitsematta ), asettamatta niitä varsinaisesti järjestykseen. Kahden eri taksonomian yhdistäminen filosofian ja ET:n ainereaalin pisteytysohjeissa on kasvatustieteellisesti melko ainutlaatuista.

20 Taksonomioiden ristiintaulukointi
Taksonomioiden yhdistäminen herättää ajatuksen niiden ristiintaulukoinnista, jota voisi käyttää opettajan apuna arvioinnissa. Varsinkin aloittavalle opettajalle katsomus- ja humanistisissa aineissa tästä voi olla apua. Etelä-Korean kautta YK-kouluun New Yorkiin siirtynyt Tikkurilan lukion entinen lehtori (ja ohjaava opettaja) Johan Autio on toteuttanut tämän (ks. tarkemmin Honkala & Salmenkivi (toim.) Hyvän opetamisen kaksi vuosikymmentä, FETO, 2005, 172–173).

21 FILOSOFIAN ARVIOINTIKRITEERIT (Johan Auto) Jatkettu abstrahointi
Bloom Solo Jatkettu abstrahointi Suhteutettu vastaus Monistruktuurinen Yksistruktuurinen Esistruktuurinen Kriteeri A: Tieto 10-9 pistettä 8-7 pistettä 6-5 pistettä 4-3 pistettä 2-1 pistettä 0 pist pist. Kuvaus: Kuinka hyvin essee käyttää asian käsittelyyn sopivia teorioita ja käsitteitä? Esseessä esitetään oikeita ja olennaisia faktatietoja Esseessä käytetään olennaisia käsitteitä oikein ja tavalla … Essee esittää enimmäkseen oikeita ja olennaisia faktat:a, … Essee käyttää enimmäk-seen olennaisia käs:itä oikein Essee esittää joitakin oikeita ja olennaisia faktatietoja ja joitakin olennaisia käsitteitä. Essee esittää faktatietoja, mutta osa niistä voi olla virheellisiä tai epäolen. Käsitt:den käyttö epätarkkaa. Essee esittää jonkin olenn.faktatiedon. Ei käytä olenn. kä:itä tai käyttää niitä väärin. Essee ei ole saavuttanut tasoa 1. /10 Kriteeri B: Ymmärtäminen Kuvaus:Kuinka hyvin essee osoittaa kysymyksen olennaisen ytimen ja olennaiset asia- ja merkitysyhteydet? Essee osoittaa kysymyksen olennaisen ytimen, ilmaisee olennaiset merkitysyhteydet, suhteuttaa ne toisiinsa, ja osoittaa, millä tavoin kysymys on merkityksellinen. E. osoittaa kysymyksen olennaisen ytimen ja ilmaisee pääosin olennaiset asia- ja merkitys-yhteydet, ja osoittaa, millä tavoin kysymys on merkityksellinen. Essee osoittaa osittain kysymyksen olennaisen ytimen ja asia- ja merkitysyhteydet … Esseessä on joitakin merkkejä kysymyksen olennaisen ytimen ja asia- ja merkitysyhteyksien ymmärtämisestä, mutta ei ilmaise kysymyksen merkityksellisyyttä. Essee käsittelee kysymyksen pinnallisesti. Kysymyksen merkityksellisyyttä ei ole ilmaistu. Kriteeri C: Soveltaminen Kuvaus:Missä määrin esseessä on käytetty osuvia esimerkkejä ja sovellettu …johonkin merkittävään asiayhteyteen? On käyt. osuvia esimerkkejä, jotka tukevat väittämiä, ja kysymykseen sis. ainesta on sovellettu jmerkittävään asiayhteyteen. Soveltamisesta on tehty merkittäviä havaintoja. On käytetty osuvia esimerkkejä, jotka tukevat esitettyjä väittämiä, ja kysymykseen sisältyvää ainesta on sovellettu merkittävään, esim ajankohtaisesti tärkeään, asiaan. on käytetty esimerkkejä, mutta ne eivät tue esitettyjä väittämiä parhaalla mahdollisella... Yrityk-sestä soveltaa ….merkittävään asiayht .on olem. merkkejä. Esseessä on käytetty esimerkkejä, mutta ne eivät tue esitettyjä väit-tämiä. Yrityksestä sovelt kys:kseen sisältyvää ainesta johonkin merkit. asiayhteyt..on olemassa merkkejä. Essee käytetyt esimerkit eivät tue esitettyjä väittämiä tai esim ei ole. Kysymykseen sis. ainesta ei ole yritetty soveltaa. Kriteeri D: Analyysi Kuvaus:Kuinka kuvattu kysymykseen sis. oletusten rakennetta ja eritelty ilmiö-kokonaisuutta monipuolisesti ja … Onko essee rak. tasa-painoisesti ja johdonmuk:sti. Essee osoittaa kysymyksen rakenteen eli siihen sisältyvät oletukset ja mahdolliset vastakkainasettelut, ja käsi. niitä monipuolisesti ja monitasoisesti. Essee on rakenteeltaan tasapainoisesti ja johdonmukaisesti. Essee osoittaa joitakin kysymykseen sisältyviä oletuksia ja käsittelee niitä joistakin olennaisista näkökulmista. Essee on rakenteeltaan varsin tasapainoinen. Kysymystä käsitellään esseessä suppeasti, mutta joitakin olennaisia yhteyksiä asioiden välillä on osoitettu. Kysymystä käsitellään esseessä suppeasti eikä sen yhteyksiä muihin olennaisiin asioihin ole osoitettu. Essee perustuu kysymyksen osittaiseen väärinymmärtämiseen. Kriteeri E: Synteesi Kuvaus:Kuinka hyvin esseessä on esitetty päätelmiä, hypoteeseja tai ajatuskokeita, ja hahmotettu vastausta kokoavasti? Aihetta …monipuolisesti, hypoteeseja ja/tai ajatuskokeita on esitetty, ja päädytty johtopäätöksiin johdonmukaisesti ja vakuuttavasti. Vastaus on hahmotettu kokoavasti. Aihetta on käsitelty esseessä varsin monipuolisesti, ja johtopäätöt ovat johdonmukaisia. Vastausta on jossain määrin hahmotettu kokoavasti. Aihetta on käsitelty yhdestä näkökulmasta ja esitetty sen pohjalta päteviä johtopäätöksiä. Vastausta ei ole hahmotettu kokoavasti. Esseessä käsitellään aihetta ainakin yhdestä näkökulmasta, mutta väittämät esitetään toisinaan ilman perusteluja, yksinkertaisina väittäminä. Essee käsittelee aihetta yhdestä näkökulmasta johtopäätöksiä esittämättä. Kriteeri F: Arvioiminen Kuvaus: Missä määrin esseessä on arvi.oitu aiheeseen liittyviä käsityksiä ja teorioita kriittisesti ja muodostettu perusteltuja näkemyksiä? On käs. ja arv. aiheeseen liittyviä näk:siä ansiokkaasti, argumentteja eri kantojen puolesta ja vastaan. Määrit. täsmällisesti ne näkemykset, joiden kannattamiselle perusteita. Näidenkin vahvuuksia ja heikkouksia arvioidaan. Käsittelee ja arvioi aiheeseen liittyviä näkemyksiä, ja es. argum:ja molempien puolesta ja vastaan. Esseessä määritellään ne näkemykset, joiden kannattamiselle nähdään löytyvän perusteita. Esitetään vähintään 2 erilaista näkemystä ja käsitellään joitakin niiden puolesta ja vastaan esitettyjä arg. ja päädytään hylkäämään tai kannattamaan jompaa kumpaa sellaisenaan. Esseessä esitetään joku aiheeseen liittyvä näkemys ja arvioidaan jossain määrin sen puolesta ja vastaan esitettyjä argumentteja ja päädytään hylkäämään tai kannattamaan sitä. Esseessä esitellään joku aiheeseen liittyvä näkemys ja ilmoitetaan että esseen laatija kannattaa tai vastustaa sitä.  Yhteensä /60