Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
HyperText Markup Language
<HTML>
2
HTML-kurssi Vetäjät: Tapio Ryhänen Ville Varjonen
WWW-vastaava Ville Varjonen ELEKTRA ja EVA, elektronisen julkaisemisen hankeet
3
Ryhmä 1 Helena Heikura Sirpa Grekula Maikki Heikkilä-Kuutti
Riitta Hoppania Kaija Kamaja Timo Ronkainen Raija Heino Riitta Uusivirta Marja-Leena Nurmela Raili Toivio Eila Tuukkanen Jukka Hakosalo
4
Ryhmä 2 Pekka Ahtiainen Seppo Puotiniemi Outi Klintrup Minna Avela
Tuula Kontio Ilkka Karjalainen Eliisa Niemelä Outi Sormunen Sisko-Liisa Leinonen Kristiina Haukkamaa Virpi Tervo Riitta Hautanen
5
Aikataulu (ryhmä 1) Paikka PK251 Jatkosta sovitaan viikko kerrallaan
6
Aikataulu (ryhmä 2) Paikka PK251 Jatkosta sovitaan viikko kerrallaan
7
Kurssin kulku Puolitoista tuntia/kerta
Aluksi hieman taustoja ja teoriaa Ville Varjonen Käytännön harjoitukset Tapio Ryhänen
8
Aiheet Taustaa ja periaatteet WWW-palvelimet ja käyttö HTML-dokumentti
HTML-elementit ja attribuutit HEAD-elementit (metadata) Tyylitiedostot
9
HTML-osoitteita http://www.w3c.org/
10
HTML-kurssi Taustaa
11
Setälä: Suomen kielioppi (1966)
Suomen kielen kirjoitus on äännekirjoitusta, so. semmoista, missä kukin merkki tarkoittaa tiettyä äännettä. Näitä merkkejä sanotaan kirjaimiksi. Kielen merkitsemisessä käytettävää koko kirjainsarjaa yhteensä nimitetään kirjaimistoksi eli aakkosiksi.
12
Setälä: Suomen kielioppi (1966)
Koska kirjoitus ei kuitenkaan saata osoittaa ajatusta yhtä täydellisesti kuin puhe, ..., on kirjoitusta täydennetty siten, että kirjainten lisänä käytetetään muita apukeinoja, etenkin kirjainten järjestämistä ryhmiin, jotka erotetaan toisistaan joko tyhjillä väleillä tai eri merkeillä: välimerkeillä.
13
Setälä: Suomen kielioppi (1966)
Kussakin sanassa esiintyvien äänteiden merkit asetetaan yhdeksi merkkiryhmäksi, ja nämä merkkiryhmät erotetaan toisistaan pienillä väleillä.
14
Setälä: Suomen kielioppi (1966)
Uusi rivi aloitetaan, kun tahdotaan ilmaista, että aihetta käsitellään jossakin määrin eri näkökannalta. Suurempia aukkoja käytetään osoittamaan uuden osaston alkua esityksessä.
15
Tietokone Käsittelee lukuja Saadaan merkistö
aakkoset koodataan luvuiksi välimerkit koodataan luvuiksi Saadaan merkistö ISO UNICODE Monia muita
16
Tietokone dokumentti on merkkijono ei ”ymmärrä” sisältöä
ei ”ymmärrä” ulkoasua kaikki ”väännettävä rautalangasta”
17
Dokumentti koostuu Datamerkeistä Koodausmerkeistä
sisältävät varsinaisen informaation Koodausmerkeistä sisältävät informaation (sisällön) käsittelyyn ja ymmärtämiseen tarvittavan lisäinformaation
18
Merkkauskieli Määrittelee Määrittelee koodausmerkkien käytön
Datamerkit Koodausmerkit Määrittelee koodausmerkkien käytön Mitä milläkin merkillä ilmaistaan Miten merkkejä käsitellään
19
Merkkauskielten ongelmat
Erilaiset merkistöt Erilaiset käyttöjärjestelmät Erilaiset ohjelmistot Erilaiset ohjelmaversiot Erilaiset tiedostomuodot Erilaiset laiteympäristöt Erilaiset käyttäjät
20
Ulkoasu/rakenne Merkkauskielillä voidaan kuvata Dokumentin ulkoasua
Sovellusriippuvuus? Muokattuvuus? Haettavuus? Dokumentin rakennetta Kerrotaan mikä mikäkin ”palikka” on Ulkoasu määritellään dokumentin ulkopuolella
21
Periaatteet Laite,- ohjelmisto- ja käyttöjärjestelmäriippumattomuus
Ulkoasu ei ole keskeistä Ulkoasu on loppukäyttäjän päätettävissä Erilaisia tarpeita ulkoasun suhteen Tietokoneen kannalta ulkoasu on merkityksetön!
22
Dokumentin rakenne? Otsikko Kappale Lista Kappale
Elektroninen julkaiseminen Elektroninen julkaiseminen on monimutkainen prosessi. Seuraavassa esitetään jotekin asian tiimoilta jotenkin Tuottaminen Arkistointi Hakeminen Jakelu Käyttäminen. Elektronisessa julkaisemisessa dokumenttia käsitellään ainakin jossakin edellä luetelluissa vaiheíssa tietokoneen avulla. Sanaa elektoninen käytetään merkityksessä digitaalinen, elektroninen dokumentti voisi olla myös sähköinen dokumentti, esimerkiksi videonauha, jonka käyttämiseen ei tarvita tietokonetta. Kappale Lista Kappale
23
Rakenteen kuvaaminen Dokumenttien rakenteet mutkikkaita
”Palikat” eli elementit voidaan nimetä erilaisilla tavoilla Elementtien väliset suhteet missä järjestyksessä, montako kertaa ja millaisen hierarkian elementit muodostavat
24
Tarvitaan säännöt Mitä elementtejä on käytettävissä?
Miten elementit on nimetty? Mikä on elementtien keskinäinen suhde? Ovatko jotkin elementit pakollisia? Onko elementeillä tarkenteita eli attribuutteja?
25
Minimaalinen HTML-dokumentti ilman minimointia
<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.0//EN"> <html> <head> <title></title> </head> <body> </body> </html>
26
HTML-dokumentin osat:
<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 3.2 Final//EN"> Ylläoleva rivi on dokumentin tyypin määrite (document type declaration) ja se liitttää käytettävän DTD:n dokumenttiin. Tämä on siis HTML -dokumentin välttämätön osa. Ellei dokumentti sisällä ylläolevaa määritystä tai koko DTD:tä se ei siis ole HTML-dokumentti.
27
HTML-dokumentin osat:
Varsinainen dokumentti koostuu erillisistä osista: <html> Varsinainen dokumentti on siis tyyppiä HTML Elementti HTML sisältää edelleen kaksi erillistä osaa: <head> ja <body>
28
HTML-dokumentin osat:
Puurakenteena:
29
HEAD-elementti: Puurakenteena:
30
BODY-elementti: Puurakenteena:
31
BLOCK - elementti: Puurakenteena:
32
Teksti tason -elementit:
Puurakenteena:
33
Font style -elementit:
Puurakenteena:
34
Phrase -elementit: Puurakenteena:
35
Teksti - elementit: Puurakenteena:
36
HTML ja tyyli HALUTUN ULKOASUN SAAVUTTAMISEKSI ON KÄYTETTY:
HTML:n laajennukset Muunnettu teksti kuviksi Käytetty kuvia “tyhjän tilan aikaansaamiseksi” Käytetty taulukoita sivun ulkoasun määrittelyyn Käytetty elementtejä niiden ulkoasun, ei sisällön kuvaamiseen Kirjoitettu dokumentti jollakin muulla kuin HTML:llä
37
Tyylitiedostot Yleisin on CSS (Cascading Style Sheet) versiot 1 ja 2
HTML:n kanssa voidaan käyttää erilaisia tyylitiedostoja. Yleisin on CSS (Cascading Style Sheet) versiot 1 ja 2 Tyylitiedosto vai olla dokumentin sisäinen tai ulkoinen
38
HTML 4.0 Muutokset 3.2 versioon:
Uudet, vanhenevat ja poistetut elementit Taulukkomalli uusittu Lomakkeet uusittu Kehykset (Frames) Uusia attribuutteja
39
XML Extensible Markup Language (XML)
Äärimmäisen yksinkertaistettu SGML:n “murre” SGML:n osajoukko, voidaan kutsua SGML:n profiiliksi Ei ole siis merkkauskieli, vaan metakieli merkkauskielten tekemiseen
40
XML XML-perhe: XML Extensible Markup Language (SGML)
XLL Extensible Linking Language (HyTime) XSL Extensible Style Language (DSSSL)
41
XML XML sovelluksia: MathML Mathematical Markup Language
CML Chemical Markup Language CDF Channel Definition Format MML Multimedia Markup Language
Samankaltaiset esitykset
