Lasten näytteenotto Etelä-Karjalan keskussairaalassa

Esitys aiheesta: "Lasten näytteenotto Etelä-Karjalan keskussairaalassa"— Esityksen transkriptio:

1 Lasten näytteenotto Etelä-Karjalan keskussairaalassa
Laboratoriohoitaja Anne Torniainen Laboratoriohoitaja Tuovi Tukia

2 Etelä-Karjalan keskussairaalassa lapsipotilaiden verinäytteitä otetaan ensiapupoliklinikalla, synnytysvuodeosastolla, lastentautien osastolla, laboratorion näytteenottopisteessä sekä useilla lastentauteja hoitavilla erikoispoliklinikoilla Näytteenottopaikka ja –tapa valitaan aina tilanteen mukaan ottaen huomioon lapsen ikä ja paino sekä tilatut tutkimukset

3 Ihopistonäyte Voidaan ottaa joko kantapäästä (täysiaikaisina syntyneiltä vauvoilta 3kk ikään asti, keskosilta 6kk ikään asti) tai sormenpäästä EKKS:ssä kantapäälansetteja on käytössä kahta eri kokoa: pistosyvyydet 0,85mm ja 1,0mm Vauvoilta näytteet pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan kantapäästä, koska suonet ovat vielä niin pienet että näytteenotto on usein haasteellista ja lasta rasittavaa Osastojen henkilökunta hoitaa kantapäiden esilämmityksen, jolloin näytteenottajalla ei mene turhaa aikaa kantapään lämmittämiseen

4 Yleisimpiä mikroverinäytteitä:
VKA-kapillaari Yhdestä kapillaarinäytteestä voidaan vastata useampia tutkimuksia, joista tyypillisimpiä ovat cB-VeKaas, P-Gluk, P-K, P-Na ja P-Ca-Ion Kaliumtaso nousee herkästi pienenkin hemolyysin seurauksena, joten P-K –näytettä otettaessa puristelun välttäminen on erityisen tärkeää P-Gluk –näyte säilyy kapillaarissa vain 30 minuuttia, joten näyte on toimitettava analysoitavaksi mahdollisimman nopeasti

5 EDTA-putki EDTA-mikroputkea käytetään yleisimmin tutkimuksiin B-PVK+T/TKD, E-Retik, VERIRYH+VA ja E-Coombs Tarvittaessa joitain tutkimuksia voidaan yhdistellä niin että samasta mikroputkesta tehdään useampi tutkimus, mutta suositus on että jokaiselle tutkimukselle otetaan oma putki Putken oikea täyttöaste on 250µl-500µl Putken sekoittaminen jo näytteenoton aikana on tärkeää, koska näytteisiin tulee helposti hyytymiä

6 Litiumhepariinigeeliputki
Litiumhepariinigeeliputkea käytetään peruskemian tutkimuksiin, joista yleisimpinä P- Bil ja P-CRP Vastasyntyneillä on yleensä korkea hematokriitti, jolloin plasmaa erottuu niukasti Miniminäytemäärä on 600µl, mutta jos tutkimuksia on useampi, näytettä tarvitaan usein enemmän

7 Fluoridisitraattiputki
Käytetään P-Gluk ja fP-Laktaat –tutkimuksiin Fluoridisitraattiputkea tarvitaan harvoin, koska P- Gluk saadaan analysoitua myös VKA-kapillaarista

8 Hyytymisnäytteet EKKS:ssä oli aiemmin käytössä mikroputki myös hyytymisnäytteille, mutta putken valmistus lopetettiin Tällä hetkellä kaikki hyytymistutkimukset otetaan suoninäytteinä Lähitulevaisuudessa tullaan testaamaan uutta näyteputkea, jonka näytteenottaja valmistaa jokaista näytteenottokertaa varten erikseen

9 Venanäyte Suoniverinäytteitä joudutaan joskus ottamaan myös pienistä lapsista tai vastasyntyneistä Mikäli on pyydetty paljon tutkimuksia, tulee lapsen paino huomioida; turvallinen näytteenottomäärä on 1,5ml/painokg, jota ei saa ylittää ilman hoitavan lääkärin lupaa EKKS:ssä on sovittu lastenlääkäreiden kanssa, että verikaasututkimus (cB-VeKaas) voidaan ottaa suonesta (vB-VeKaas) verinäytteenoton yhteydessä sormenpään sijaan, jolloin vältytään ylimääräisiltä pistoilta

10 Isommilla lapsilla voidaan käyttää ennen näytteenottoa puudutevoiteita, jotka pitäisi pyyhkiä pois noin 30 minuuttia ennen näytteenottoa Näytteenotto pyritään tietenkin suorittamaan mahdollisimman lasta säästäen, mutta pienet suonet ja lasten mahdollinen vastahakoisuus tuovat omat haasteensa tehtävään