Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl

Esitys aiheesta: "Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl"— Esityksen transkriptio:

1 Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl
Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl.2011) -harjoitukset pääaineopiskelijoille Mira Kalalahti Käyttäytymistieteiden laitos Teollisuuskatu 23 (PL26) 00014 Helsingin yliopisto

2 Hyvän tutkimuslomakkeen tunnusmerkkejä
selkeä, houkuttelee vastaamaan ulkoasu väljä, siisti vastausohjeet selkeät ja yksiselitteiset kysyy vain yhtä asiaa kerrallaan muodostaa soljuvan, jäsennellyn kokonaisuuden tasapainoinen: ei johdattele, ei salaile sisältää luotettavuutta parantavia kontrollikysymyksiä helpot alkuun, arat loppuun (taustat voi kysyä myös lopussa) jokainen kysymys on paikkansa ansainnut esitestattu perusteltu ja motivoitu saatekirjeellä tilasto-ohjelmalla käsiteltävissä

3 Saatekirje tehtävä motivoida vastaajaa täyttämään lomake ja selvittää tutkimuksen taustaa ja vastaamista kyselyn (ja koko tutkimuksen) tarkoitus ja tärkeys, tekijät tutkimuksen merkitys tutkimustietojen käyttötapa miten vastaajat valittu vastaustekniset tiedot

4 tietojen luottamuksellisuus
mihin ja miten tietoja käytetään mahdollisesti vastaajalle koituva hyöty tai muu motivointi keneltä saa mahdollisia lisätietoja kiitos vastaamisesta tutkijan allekirjoitus ja mahdollisesti jonkun muun vastaavan henkilön

5 Kysymystyypit avoimet, suljetut kysymykset (valmiit vaihtoehdot)
asenneasteikot ratkaistava toivotun tiedon luonne täsmälliset tai arvioidut tosiasiatiedot käyttäytymisen syyt asenteet, arvot ja mielipiteet sosiaaliset suhteet mitä abstraktimpi tieto, sitä haastavampi kysyä

6 Likert-asteikollinen muuttuja
Asenteita mitataan usein Rensis Likertin (1932) kehittämällä asteikolla, joka järjestää vastaajat "samanmielisyyden" määrän mukaan. Likert-asteikon vastausvaihtoehdot ovat 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'täysin erimieltä'. Vastausvaihtoehtoihin voidaan lisätä vaihtoehtoja, jolloin asteikko voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'ei samaa eikä eri mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'en osaa sanoa', 'en halua sanoa'. Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi pääaineopiskelijoille Kl2010 Mira Kalalahti 6

7 Mittaustaso Vaativammalla asteikolla on myös vähemmän vaativan asteikon ominaisuudet: muuttujan mitta-asteikko on ”vaativin” mitta-asteikko (se, jolla on eniten ominaisuuksia) (esim. ikämuuttuja on suhdeasteikon muuttuja, koska sillä on absoluuttinen nollapiste kaikkien muiden mitta- asteikkojen ominaisuuksien lisäksi)

8 Muuttujien luonne Muuttuja on dikotominen, jos se saa kaksi arvoa:
Ominaisuus joko on olemassa kyseisellä tilastoyksiköllä tai sitä ei ole olemassa (esim. tutkittava on naimisissa tai ei ole). Dikotomiset muuttujat voidaan koodata 0-1-muuttujiksi 0 = ei,1 = kyllä) eli dummy-muuttujiksi

9 Muuttujien luonne Ei-numeeriset/laadulliset muuttujat vs. numeeriset/määrälliset Esim. pituus, (numeerisia) Esim. sukupuoli, (ei-numeerisia)

10 Mittaustaso: ”sanallinen mittaaminen”
Luokittelu- eli nominaaliasteikko: Muuttujat voidaan luokitella (ryhmiin tai luokkiin), mutta luokkia ei voida asettaa mitattavan ominaisuuden mukaan järjestykseen eikä arvoilla voi suorittaa laskutoimituksia Esim. pohjoismaat, kansalaisuus, sukupuoli jne.

11 Mittaustaso: ”sanallinen mittaaminen”
Järjestys- eli ordinaaliasteikko: Muuttujien arvot voidaan laittaa mitattavan ominaisuuden mukaan luonnolliseen järjestykseen, mutta arvot eivät ole välttämättä tasavälisiä Esim. viran hakijat kelpoisuuden mukaan Esim. mielipidemittaukset (mm. likert): keskiarvojen laskeminen ”sallittua” yleiskuvan antajana)

12 Mittaustaso: ”määrällinen mittaaminen”
Välimatka- eli intervalliasteikko: Mittausarvojen etäisyys tunnetaan (muuttujan arvot ovat säännöllisen välimatkan päässä toisistaan Ei yksiselitteistä nollakohtaa Esim. Celsius-asteikko, syntymävuosi (mittayksikkö on yksi vuosi)

13 Mittaustaso: ”määrällinen mittaaminen”
Suhdeasteikko eli absoluuttinen asteikko: Välimatka-asteikollisen lisäksi muuttujilla on yksiselitteinen nollakohta, absoluuttinen nollapiste Muuttujana arvojen suhde (eli toinen jaettuna toisella) pysyy samana, vaikka mittayksikköä muutetaan Esim. jos rahaa on 0 euroa, sitä ei ole yhtään, lukumäärämuuttujat ovat suhdeasteikon muuttujia