Vakka-suomen sanomain kuntayhtymä toimintojen yhtiöittäminen

Esitys aiheesta: "Vakka-suomen sanomain kuntayhtymä toimintojen yhtiöittäminen"— Esityksen transkriptio:

1 Vakka-suomen sanomain kuntayhtymä toimintojen yhtiöittäminen
Kuntayhtymän hallitus , Masku Jaana Lehtonen, BDO Oy

2 YHTIÖITTÄMISVELVOLLISUUS
Kunnilla lakisääteinen tiedottamisvelvollisuus toiminnastaan. Tiedottamisen järjestämistavasta ei ole määräyksiä, joten lähtökohtana on, että itsenäisen ja kunnista riippumattoman sanomalehden julkaisutoiminnan harjoittaminen on kuntien vapaaehtoinen tehtävä. Jos kunnan tai kuntayhtymän harjoittamaa tehtävää hoidetaan kilpailluilla markkinoilla, on olemassa kuntalain 2 a §:n mukainen velvollisuus yhtiöittää toiminta. Yhtiöittämisvelvollisuus on olemassa, jos tavanomaisia kulutushyödykkeitä tarjotaan vastiketta vastaan markkinoilla siten, että vastike kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset ja jos toiminta on jatkuvaa ja sitä harjoitetaan kilpailuolosuhteissa.

3 Hallintomallin valinta
Kuntayhtymän on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi vuoden 2014 loppuun mennessä tai järjestettävä toiminta muutoin siten, ettei toiminta vääristä kilpailua. Yhdistys ei voi harjoittaa taloudellista toimintaa, joten se on hallintomallina käytännössä pois suljettu. Säätiö voi rajoitetusti harjoittaa säätiön toiminnan tarkoitusta palvelevaa liiketoimintaa. Elinkeinon harjoittamiseen soveltuvimpia hallintomalleja ovat osakeyhtiö ja osuuskunta, jotka ovat hallintomalliltaan melko samankaltaisia.

4 osuuskunta Uudistettu osuuskuntalaki, joka tuli voimaan 1.1.2014.
Perustamiseen riittää yksi jäsen, jolla oltava vähintään yksi osuus. Voi olla myös muita osuuden tai osakkeiden omistajia. Osuudet ja osakkeet eivät tuota äänioikeutta, vain jäsenillä on äänioikeus. Jäsenyys ja osuudet eivät ole siirtokelpoisia, ellei säännöissä toisin määrätä. Osakkeet ovat siirtokelpoisia. Jäsenillä oikeus voittoon ja jako-osuuteen, myös osuudet ja osakkeet tuottavat sääntöjen mukaisen oikeuden voittoon ja jako-osuuteen. Toimielimet: Jäsenten kokous ja hallitus. Voi olla myös toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto sekä jäsenten kokouksen tilalla edustajisto. Jäsen voi erota osuuskunnasta.

5 osakeyhtiö Osakeyhtiölaki
Yksi perustajaosakas riittää, minimiosakepääoma euroa. Osakkeet siirrettävissä. Yhtiöjärjestyksessä voi olla toisille osakkeenomistajille tai yhtiölle lunastuslauseke. Osakkeet tuottavat äänioikeuden sekä oikeuden voittoon ja jako-osuuteen. Toimielimet: Yhtiökokous ja hallitus. Voi olla myös toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto.

6 säätiö Itsenäinen varallisuusmassa, jolla ei ole omistajaa.
Säätiölle tulevan varallisuuden oltava arvoltaan vähintään euroa, jotta voi saada perustamisluvan. Jos säännöissä niin määrätty, perustajat voivat nimetä hallituksen jäsenet (muutoin hallitus yleensä täydentää itse itseään). Säätiöllä oltava hyödyllinen tarkoitus. Perustamislupaa ei voida antaa, jos säätiön tarkoituksena sen sääntöjen mukaan on liiketoiminnan harjoittaminen tai jos sen pääasiallisena tarkoituksena ilmeisesti on välittömän taloudellisen edun hankkiminen säätäjälle tai säätiön toimihenkilölle. Voi harjoittaa jonkin verran säätiön tarkoitusta tukevaa liiketoimintaa. Yleishyödyllisyys verotuksessa riippuu siitä harjoittaako yleishyödyllistä toimintaa vai elinkeinotoimintaa. Toimielimet: Hallitus ja säännöissä mahdollisesti määrätyt muut toimielimet tai toimihenkilöt (säätiöllä usein asiamies).

7 Hallintomallin valintaan vaikuttavat tekijät
Omistaminen Jos halutaan likvidi omistus, josta mahdollista luopua  OY Jos halutaan yhteinen omistus, jossa päätetään yhteisesti  OSK Jos ei haluta omistaa  Säätiö Tuottotavoitteet Jos halutaan käypää hintaa edullisempia palveluja  OSK Jos halutaan tuottoa sijoitetulle pääomalle  joko OY tai OSK Toiminnan tarkoitus Jos liiketoiminnan sisältö muuttuu vuosien kuluessa  OY tai OSK Jos halutaan varmistaa toiminnan jatkuvuus  Säätiö Jos elinkeinotoimintaa  OY tai OSK Demokraattinen päätöksenteko Jos halutaan edustuksellista demokratiaa  OSK, jossa edustajisto

8 Kuntayhtymän purkaminen
Kuntayhtymää ei voida suoraan muuntaa osakeyhtiöksi tai osuuskunnaksi, vaan toiminta on siirrettävä uudelle yhteisölle joko liiketoimintasiirtona tai liiketoimintakaupalla. Kuntayhtymä tulee sen jälkeen purettavaksi. Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Käytännössä tehtävä kuntien välinen purkusopimus. Jos halutaan varainsiirtoveroton liiketoiminnan luovutus  liiketoimintasiirto eli varat ja velat siirretään osakkeita tai osuuksia vastaan Jos halutaan järjestää tuoton tuloutusta omistajille  liiketoimintakauppa, jossa osa kauppahinnasta jää korolliseksi velaksi. Kustannuksena varainsiirtovero (apporttisijoituksessa osakeyhtiölle varainsiirtoverohelpotusmahdollisuus).

9 Liiketoiminnan siirto
Oletetaan tavoitteena olevan kustannusneutraalius eli toteutustapana liiketoimintasiirto joko osakeyhtiölle tai osuuskunnalle. Siirretään varat ja velat osakkeita tai osuuksia vastaan. Perustajiksi myös jäsenkunnat taikka myöhemmin mukaan yhteisöön joko uusannilla tai hakemalla osuuskunnan jäsenyyttä. Jos valitaan osakeyhtiö, kuntayhtymän irtautuminen tapahtuu siten, että yhtiö lunastaa tai hankkii kuntayhtymän osakkeet. Osakkeiden hankintahinta mahdollisimman alhainen ja palautuu kuntayhtymää purettaessa jäsenkunnille siltä osin kuin varoja ei tarvita loppuselvityskustannuksiin. Jos valitaan osuuskunta, kuntayhtymän irtautuminen tapahtuu siten, että kuntayhtymä eroaa osuuskunnasta ja osuuskunta alhaisesta hinnasta lunastaa tai hankkii kuntayhtymän osakkeet. Edellytyksenä molemmissa tilanteissa, että OY:ssä tai OSK:ssa myös muita omistajia ja että yhteisöllä on vapaata omaa pääomaa.

10 Kiitokset ! Laati: BDO OY Jaana Lehtonen, varatuomari
Puh: Sähköposti: