Kansainvälinen valuuttajärjestelmä:

Esitys aiheesta: "Kansainvälinen valuuttajärjestelmä:"— Esityksen transkriptio:

1 Kansainvälinen valuuttajärjestelmä:
Ensimmäiseen maailmansotaan asti valuutat olivat kultakannassa (Kaikki valuutat määritelty suhteessa kultaan) Maailmansodat ja suuri lama romuttivat systeemin (Kaikilla ei ollut kultaa!) 1944 => Bretton woodsin valuuttajärjestelmä: Dollari sidottu kultaan, muut sidottu dollariin => IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto) => Maailmanpankki Hajosi v. 1971, kun kultaa ei riittänyt kaikkien dollarien vastineeksi (rahan määrä oli kasvanut)

2 Kelluvien valuuttojen systeemi
1971 lähtien useimmat valuutat ovat saanet vapaasti ”kellua” (Arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan) Arvoon vaikuttaa: - Valuutan määrä (liika setelipainatus=ongelmia!) Sijoittajien usko talouden kehitykseen Keskuspankin talletuskorkotaso Keskuspankin tukiostot voivat pönkittää valuuttaa

3 EU ja rahapolitiikka 1979 EMS (Euroopan valuuttajärjestelmä)
* Euroopan valuutat keskenään vakaita, mutta saattoivat kellua esim. dollariin nähden * ECU: Laskennallinen valuuttayksikkö, joka mittasi EU:n valuuttojen yhteistä tasoa. (Kullekin valuutalle oma painotus ECU:ssa) * ERM (valuuttakurssimekanismi) : Euroopan valuuttojen keskinäinen vaihtelu rajattua

4 EMU Toteutunut kolmessa vaiheessa
1: Pääomien liikkeet vapautettiin 1990=> 2: Kansantalouden EMU – kuntoon (ns. lähestymiskriteerit) 3: EKP 1998, Euro 1999 valuutaksi, käyttöön 2002 Jäsenmaiden keskuspankkien valta EKP:lle 1999 =>

5 EMU – hyvä vai huono? HYVÄÄ:
Esim. Suomelle hyötyä, Euro:n takana yli 200 miljoonaa ihmistä, markan vain 5 milj. Suomen kannalta tärkeää, että valuuttakurssivaihteluiden aiheuttamat riskit ovat pienentyneet Valuutanvaihtokustannukset pois, hintojen ja palkkojen vertailu helpompaa

6 EMU … Huono! Mennäänkö suurten ehdoilla : Saksa ja Ranska eivät piittaa talouskehitykselle asetetuista ohjeista (Inflaatio, budjettialijäämät) Pienet maat joutuvat tottelemaan Teuro ? Hinnat nousseet?

7 Rahoitusmarkkinat: 1) Rahamarkkinat (”lyhyen” rahan markkinat)
2) Pääomamarkkinat (”Pitkän” rahan markkinat)

8 Rahamarkkinat: Asiakkaina yritykset ja julkisyhteisöt
Yleensä max. vuoden lainat (”Lyhyt” raha) Haltijavelkakirjat: - Ostaja maksaa nimellisarvoa pienemmän hinnan - Määrättynä eräpäivänä pankki lunastaa nimellisarvolla takaisin Erotus = velkakirjan tuotto

9 Pääomamarkkinat Pitempikestoiset sijoitukset:
Obligaatiot (valtio) : Kiinteä vuotuinen korko, jopa 10 vuoden mittaiset laina-ajat Debentuurilainat (suurilta) yrityksiltä: Vrt. obligaatiot Vaihtovelkakirjat, Optiolainat: Maksetaan korko, voidaan vaihtaa yhtiön osakkeisiin

10 EKP EMU-maiden keskuspankit muodostivat EKP:n Johtokunta: Ylin johto
Neuvosto (keskuspankkien johtajat): EKP:n rahapolitiikka Yleisneuvosto: Neuvoa-antava ( EU – maiden keskuspankkien johtajat) ECOFIN: Talous- ja valtionvarainministerien foorumi

11 EKP:n tehtävät: Korkotaso EURO – alueella
Huolehtii käteisen rahan määrästä Pitää yllä valuuttavarantoa Huolehtii hintavakaudesta Kehittää EMU-alueelle tehokkaita ja toimivia maksujärjestelmiä