Talousmetsän kierto Talousmetsän kierto – oppimateriaali perusopetukseen (15.11.2007, päivitetty 06/2012) Lisätietoja: Taustatietoa ja linkkejä löytyy.

Esitys aiheesta: "Talousmetsän kierto Talousmetsän kierto – oppimateriaali perusopetukseen (15.11.2007, päivitetty 06/2012) Lisätietoja: Taustatietoa ja linkkejä löytyy."— Esityksen transkriptio:

1 Talousmetsän kierto Talousmetsän kierto – oppimateriaali perusopetukseen ( , päivitetty 06/2012) Lisätietoja: Taustatietoa ja linkkejä löytyy jokaisen kuvan tästä muistiinpano-osasta. Osaan dioista on linkitetty lyhyitä internetissä julkaistuja MetsäTV:n videoita ( Linkitysten hyödyntäminen esityksessä edellyttää internetyhteyttä. Videot aukeavat klikkaamalla videon nimeä esitystä katsottaessa. Videot eivät siis aukea powerpointin muokkaustilassa vaan vasta esitystä katsottaessa. Metsäsanasto. Taustatietoja Suomen metsistä: Linkki:  Suomeksi  Sanasto Lukujen lähteenä on käytetty Metsätilastollista vuosikirjaa 2010, jonne on koottu vuoden 2009 tiedot. Tutustu metsätilastolliseen vuosikirjaan osoitteessa Suomen Metsäyhdistys ry Salomonkatu 17 A 00100 Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Internet

2 Miksi metsiä hoidetaan?
Miksi metsiä kasvatetaan ja puita kaadetaan? Metsät ovat meidän merkittävin uusiutuva luonnonvaramme Metsästä saatavia tuotteita viedään 150 maahan Lähes 20% vientituloista saadaan myymällä metsäteollisuuden tuotteita Vientituloilla Suomi hankkii ulkomailta sähköä, öljyä, autoja ja vaikka banaaneja Suomi on kansainvälisesti merkittävä metsäteollisuustuotteiden vientimaa Suomessa on 0.5 % maailman metsävaroista Suomi on maailman toiseksi suurin paperin ja kartongin viejämaa Metsäteollisuus ja metsätalous työllistävät Suomessa noin ihmistä Metsän taloudellinen ja sosiaalinen merkitys suomalaisille: 1 / 13 Talousmetsän kierto 06/2012

3 Kuka päättää mitä metsissä tehdään?
Päätökset tekee metsänomistaja Suomessa on yli puolet metsistä yksityisten ihmisten omistuksessa Metsänomistaja voi toivoa metsästään rahaa virkistystä kaunista maisemaa metsäluonnon suojelua tai vaikka näitä kaikkia yhdessä Toiveiden perusteella päätetään, millaisia toimenpiteitä metsässä tehdään Metsänomistus: 60% metsämaa-alasta on yksityisten perheiden, neljännes valtion ja loput yhtiöiden, seurakuntien ja säätiöiden omistuksessa. Metsänomistaja päättää metsien hoidosta sekä puiden kaadosta ja saa myös rahaa myymistään puista. Tämä esitys kertoo talousmetsän kierron yksityisen metsänomistajan kannalta Etelä-Suomessa. Eri metsänomistajaryhmien välillä ei ole suuria eroja. Mikä ohjaa metsien käsittelyä? Metsien käsittelyä ohjaavat muun muassa metsälaki, luonnonsuojelulaki ja metsien käsittelysuositukset. Nämä kertovat, milloin metsässä on mahdollista tehdä joko kasvatukseen tähtäävä hakkuu tai uudistamiseen tähtäävä hakkuu. Ne antavat ohjeet myös sellaisista luonnonsuojelullisesti arvokkaista alueista, joilla ei tehdä metsänhoitotoimenpiteitä. Metsänomistajalla on yksi ainoa velvollisuus. Jos metsässä tehdään päätehakkuu, niin omistaja vastaa uuden metsän syntymisestä. Puukauppa- ja hintatietoja: 2 / 13 Talousmetsän kierto 06/2012

4 Suunnitelmallisuus Mutta kuka tietää kaikki ohjeet ja säännöt? Metsänomistajan avuksi laaditaan suunnitelma, jonka tekevät metsäammattilaiset Suunnitelma kertoo, paljonko metsässä on puita, minkä ikäisiä ne ovat ja mitä metsässä voi seuraavaksi tehdä Suunnitelma kertoo myös, miten omistajan tulee huolehtia metsäluonnosta Metsäsuunnitelmat Kartasta näkyy metsänomistuksen pirstaleisuus. Suomessa yhdellä yksityisellä metsänomistajalla on keskimäärin 30 hehtaaria metsää. Metsiä käsitellään kohtuullisen pieninä yksiköinä, kuvioina. Kuviot tehdään siten, että metsien hoitoa varten yhdistellään samanlaisia metsäalueita kuvioiksi. Samanlaiseksi metsikön tekee esimerkiksi ikä, puulajit, maaperä jne. Kuviolle annetaan numero. Jokaisella kuviolla suunnitellaan erikseen, miten sitä hoidetaan. Metsänhoitosuositusten mukaan voidaan eri kuvioilla pyrkiä hyvään taloudelliseen tulokseen erilaisilla menetelmillä, jotka päätetään kasvupaikan ja olemassa olevan puuston perusteella. Hyvälaatuisen tukkipuun kasvatus tuottaa yleensä hyvän taloudellisen tuloksen. Kuvion ”103” selostus: Nuori männyn istutustaimikko, ikä 15 vuotta, keskipituus 4 metriä, runsaasti lehtipuuta, taimikonhoito seuraavan viiden vuoden aikana Miten talousmetsissä pidetään huolta metsäluonnosta? Luonnonsuojelullisesti arvokkaita elinympäristöjä säästetään. Pyritään kasvattamaan kasvupaikalle sopivia sekametsiä. Metsässä lahoavien puiden määrää lisätään: Jätetään kaatuneita puita lahoamaan, pökkelöitä pystyyn ja suuria puita tulevaisuuden lahopuiksi. Käytetään mahdollisuuksien mukaan kulotusta. Tiesitkö, että Suomen maa-alasta metsää on 75 % Metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. Puut kasvavat vuodessa yhteensä 100 miljoonaa kuutiometriä. Poistuma on 60 miljoonaa kuutiometriä. Poistumalla tarkoitetaan raaka-aineeksi käytettyä puuta ja metsiin kuollutta puuta. Kasvukausi on Suomessa noin 80 päivän mittainen, joten keskimääräinen päiväkasvu on yli miljoona kuutiometriä. Miten talousmetsissä otetaan huomioon ympäristöasiat?: Metsien kestävä käyttö Suomessa -kalvosarja Video metsäsuunnitelmasta Video Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta Talousmetsän kierto 06/2012 3 / 13

5 Uudistushakkuu Kun puut ovat riittävän suuria tai vanhoja voidaan tehdä uudistushakkuu, jossa kaadetaan lähes kaikki puut Puut kaadetaan ja katkotaan tukeiksi Tukit viedään sahoille, joissa niistä tehdään puutavaraa rakentajille ja puusepille Metsänomistaja vastaa siitä, että paikalle saadaan uusi metsä Metsä voidaan uudistaa luontaisesti, istuttaen tai kylväen Metsänomistaja myy metsäkuvion hakkuuoikeuden ja puut (= leimikon) puuta ostavalle ja jalostavalle yritykselle. Päätehakkuu voidaan tehdä, kun puut ovat riittävän paksuja tai vanhoja. Kasvupaikasta riippuen esimerkiksi männyt ja kuuset ovat tuolloin läpimitaltaan keskimäärin 25 – 30 senttimetrisiä tai iältään 70 – 100 vuotiaita. Vuosittain tehdään Suomessa päätehakkuita noin yhdellä prosentilla metsäpinta-alasta (0,5 % vuonna 2009). Hakatun alueen keskikoko on alle 1,5 hehtaaria. Uudistushakkuussa saadaan metsikön kierron päätulot. Tukkien lisäksi saadaan hakkuussa myös ohuempaa kuitupuuta ja energiapuuta. Jos metsästä halutaan hyvä taloudellinen tulos, kannattaa metsänomistajan pyrkiä toimenpiteillään kaikissa metsän kasvatuksen vaiheissa siihen, että päätehakkuussa saadaan mahdollisimman paljon hyvälaatuista tukkipuuta. Hakkuutyö Hakkuukoneen (Monitoimikoneen, MOTO) kuljettajalle kulkee sähköisesti tieto, minkä kokoisia tukkeja hänen pitää tehdä. Tarve tulee puuta jalostavalta tehtaalta tai sahalta. Kun puita kaadetaan, tiedetään jo tarkalleen, mihin ne menevät ja mitä niistä tehdään. Kaikkia puita ei kaadeta. Hakkuualalle jätetään säästöpuita. Säästöpuiksi jätetään mm. joitain vanhoja puita, erikoisia puuyksilöitä tai puuryhmiä sekä jo lahoavat pökkelöt. Jos päätetään tehdä luontainen uudistaminen, niin paikalle jätetään myös siementävät emopuut. Uudistaminen Uudistushakkuuta seuraa metsikön uudistaminen. Uudistushakkuuta suunniteltaessa päätetään samalla myös, miten uusi metsä saadaan kasvamaan. Puukauppa- ja hintatietoja: Video uudistushakkuusta 4 / 13 Talousmetsän kierto 06/2012

6 Luontainen uudistaminen
Miksi sitä maata pitää möyriä? Luontaista uudistamista käytetään silloin, kun se on kasvupaikalla mahdollista Maaperä muokataan, jotta saataisiin siemenet juurtumaan maahan Taimet syntyvät päätehakkuussa pystyyn jätettyjen siemenpuiden ja ympärillä olevien metsien puiden siemenistä Luontainen uudistaminen sopii hyvin männylle sellaisilla kasvupaikoilla, joilla ei ole voimakasta pintakasvillisuuden kilpailua. Sitä ei suositella kuuselle. Kuusi kasvaa tuoreilla kankailla, joilla pintakasvillisuuden kilpailu voi pahasti haitata luontaista uudistumista tai ainakin hidastaa sitä vuosilla. Luontainen uudistaminen vaatii hyvän siemenvuoden, jota voidaan joutua odottamaan jopa vuosikymmen. Pohjois-Suomessa vuosikymmeniä. Lähes 40 % uudistushakkuualoista uudistetaan luontaisesti. Kaikkein karuimpia kasvupaikkoja lukuun ottamatta maaperä yleensä muokataan. Tällöin kivennäismaa saadaan esiin, jolloin itäneet siemenet saadaan juurtumaan. Muokkaus auttaa taimia myös kilpailussa pintakasvillisuuden kanssa. Video männyn luontaisesta uudistamisesta 5 / 13 Talousmetsän kierto 06/2012

7 Lahopuuta säästetään meille ötököille
Metsänviljely Lahopuuta säästetään meille ötököille Metsä voidaan uudistaa myös viljellen eli keinollisesti Metsänviljely tarkoittaa taimien istutusta tai siementen kylvöä Puulajiksi valitaan suomalaisista luonnonvaraisista puulajeista kasvupaikalle sopivin Yleensä viljellään mäntyä, kuusta ja koivua Metsän uudistaminen Metsänviljelyllä voidaan nopeuttaa uuden metsän syntyä, koska siemenvuosia ei tarvitse odotella. Kaikki menetelmät vaativat yleensä jonkinlaisen maaperän muokkauksen. Näin saadaan itäneet siemenet ja istutustaimet juurtumaan maahan. Muokkaus auttaa taimia myös kilpailussa pintakasvillisuuden kanssa. Yli 60 % kaikista uudistusaloista uudistetaan metsänviljelyllä, loput luontaisesti. Runsaat 20 % metsänviljelystä on kylvöä. Yleisin metsänviljelymenetelmä on kuusen istutus (54 % vuonna 2009). Viljelyalueelle tulee ympäröivistä metsistä myös runsaasti luontaisia koivun ja muiden puulajien taimia. Alueella kasvatettavien puiden valinta tehdään taimikonhoidon yhteydessä. Tällöin tehdään ensimmäinen ohjaus kasvupaikalle parhaiten sopivan sekametsän aikaansaamiseksi. Kylvö Kylvöä voidaan käyttää silloin, kun siemenille ei ole odotettavissa muun pintakasvillisuuden voimakasta kilpailua. Tällaisia metsiä ovat esimerkiksi kuivat mäntykankaat. Kylvö voidaan tehdä käsin tai koneellisesti maanmuokkauksen yhteydessä. Istutus Istutuksella säästetään kylvöön verrattuna siemeniä ja nopeutetaan muutamalla vuodella uuden metsän syntyä. Istutus tehdään yleensä pottiputkella. Hehtaarin (= noin urheilukentän) alueelle istutetaan maaperästä ja puulajista riippuen – 2 500 tainta. Viljeltävän puulajin valinta Maaperä ja muut kasvupaikkaolosuhteet ratkaisevat puulajin valinnan. Yleensä paikalla tukkipuiksi kasvaneet puut osoittavat sopivimmat viljeltävät puulajit. Poikkeuksena voi olla esimerkiksi maannousemasienen lahottama kuusikko, joka uudistetaan sellaisella paikalle sopivalla puulajilla, jota sienitauti ei lahota. Päätehakkuussa on metsään jätetty säästöpuita tulevaisuuden lahopuiksi Video istutuksesta Video männyn kylvöstä Video säästöpuista 6 / 13 Talousmetsän kierto 06/2012

8 Taimikonhoito Naminami herkkuruokaa! Taimikonhoidolla edistetään jäljelle jäävien puiden pituus- ja paksuuskasvua Aluksi estetään pienten taimien kuoleminen kilpailevan pintakasvillisuuden alle Seuraavaksi taimikko perataan Hehtaarilla voi olla kymmeniätuhansia puuntaimia. Näistä valitaan kasvupaikasta riippuen noin 2000 puuta, joita lähdetään kasvattamaan Silloin kun metsänomistaja haluaa metsästään hyvän taloudellisen tuloksen, hän pyrkii kasvattamaan kasvupaikalle sopivaa, myöhemmin parhaan mahdollisen myyntitulon antavaa puuta. On olemassa tutkimustietoa siitä, montako puuta millekin kasvupaikalle kannattaa jättää kasvamaan ja odottamaan harvennushakkuita. Taimikko hoidetaan yleensä kaksi kertaa. Aluksi huolehditaan siitä, etteivät heinät ja ruohot haittaa viljeltyjen taimien kehitystä. Tämä tehdään esimerkiksi viikatteella, tallomalla syksyllä heinät taimien ympäriltä tai käyttämällä taimisuojaa. Uudistusalueella on runsaasti luontaisesti syntyneitä koivun ja muiden puulajien taimia. Taimikonhoidon toisessa vaiheessa valitaan kasvatettavat noin puuta. Muiden puiden poisto tehdään yleensä raivaussahalla. Taimikonhoidolla edistetään jäljelle jäävien puiden pituus- ja paksuuskasvua. Maaperän kasvukyky keskitetään valittuihin puihin. Mäntytaimikot kasvatetaan alkuvaiheessa tiheinä, jotta pidettäisiin oksat pieninä ja saataisiin myöhemmin oksatonta tai pienioksaista laatusahatavaraa. Hirvet ruokailevat mielellään taimikoissa. Video heinäntorjunnasta Video taimikon varhaisperkauksesta Video hirvivahingoista 7 / 13 Talousmetsän kierto 06/2012

9 Harvennushakkuu Tästähän saisi enemmän puita kun antaisi kaikkien kasvaa isoksi, vai mitä? Harvennuksissa valitaan kasvatettavat ja poistettavat puut Jäävät puut kasvavat paremmin, koska ne saavat enemmän valoa, vettä ja ravinteita Harvennushakkuista saadaan kuitupuuta, joka menee paperitehtaaseen Tavoitteena on jättää kasvupaikalle sopiva sekametsä Taloudellinen tulos Metsänomistaja jättää harvennuksissa kasvamaan sellaisia kasvupaikalle sopivia puita, jotka myöhemmin päätehakkuussa antavat parhaan mahdollisen myyntitulon tukkipuina. Metsässä tehdään ennen päätehakkuuta yleensä 2 – 3 harvennusta. Poistettavien puiden määrä selvitetään kasvupaikoittain tutkimustietoon perustuvista taulukoista. Poistettavat puut ovat yleensä huonolaatuisia, vioittuneita tai parhaiden puiden kasvua haittaavia puita, joista saadaan kuitenkin tosi hyvää paperia. Lisäksi harvennuksissa saadaan energiapuuta ja viimeisessä harvennuksessa myös tukkeja. Harvennus voidaan tehdä hakkuukoneella tai sen voi tehdä metsuri moottorisahalla. Sekametsä: Metsikköön jätetään jonkin verran kaikkia kasvupaikalle sopivia puulajeja. Tämä parantaa luonnon monimuotoisuutta ja metsikön selviytymistä mahdollisten tuhojen yhteydessä. Esimerkiksi havumetsään jätettävien lehtipuiden määrä riippuu kasvupaikan rehevyydestä. Tavoite vaihtelee kuivien kankaiden viidestä prosentista aina rehevien kasvupaikkojen 20 prosenttiin. Kaikkein karuimmilla kankailla ei sekametsiä synny. Vastaus oravan kysymykseen: Metsässä on kova kilpailu vedestä, ravinteista ja etenkin valosta. Liian tiheässä metsässä puiden kasvukyky heikkenee ja varsinkin puiden paksuuskasvu kärsii. Osa puista häviää luonnon kilpailun ja kuolee. Harventamattomassa metsässä ei saada tukkipuuta metsänomistajalle kohtuullisella odotusajalla. Tuleville tukkipuille on annettava kasvuedellytyksiä harvennushakkuilla. Video ensiharvennuksesta Video harvennushakkuusta 8 / 13 Talousmetsän kierto 06/2012

10 Onko se paljon vai vähän?
Metsäenergia Onko se paljon vai vähän? Viidennes Suomen energiankulutuksesta tulee puusta Metsäenergian lähteet: metsäteollisuuden puupohjaiset jäteliemet, joita polttamalla saadaan puolet puuenergiasta metsästä kootaan poltettavaksi oksia, rankoja ja kantoja käytetty puutavara kierrätetään poltettavaksi Lue lisää metsäenergiasta: Lue lisää energiasta: Vastaus oravan kysymykseen: Puun osuutta energiantuotannossa halutaan edelleen lisätä. Euroopan unionin tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä kaikkien jäsenmaiden käyttämästä energiasta viidennes tulisi uusiutuvista energianlähteistä. Kasvavat puut sitovat Suomessa enemmän hiiltä kuin metsäenergiaa tuotettaessa vapautuu Video energiapuun korjuusta Video metsäenergiasta 9 / 13 Talousmetsän kierto 06/2012

11 Esimerkkejä tukkipuutuotteista
Onks välii mitä puita kasvatetaan? Talousmetsässä pyritään kasvattamaan sellaisia puita, joita teollisuus tarvitsee. Kasvatuksessa otetaan huomioon puiden biologia ja kasvupaikan kasvutekijät; valo, vesi ja ravinteet. Vaikeutena on tietenkin puiden kasvuaika. On vaikea tietää, mitä sadan vuoden päästä tarvitaan. Tukkipuista saadaan ovien ja ikkunoiden karmeja, huonekaluja, vaneria, puurakenteita, paneeleita ja vaikkapa lattialautoja. Sahauksen yhteydessä syntyy myös purua ja haketta paperiteollisuudelle sekä kuorta energiantuotantoon. Mitään ei mene hukkaan. Esimerkkejä (dian) tuotteiden raaka-aineista, muitakin puulajeja ja mahdollisuuksia on: Puulaatikot (Eri puulajeja) Rakennuksen runko (Havusahatavaraa) Soutuvene (Kuvan vene koivuvanerista) Olohuone (Kuusipaneeliseinä, koivuparketti, koivuvaneriset huonekalut) Sähkökitara (Runko kuusta) Tarjoilukärry (Koivuvaneri) Avaimenperä (Eri lehtipuulajeista) Pöytäryhmä (Koivu ja koivuvaneri) Koriste-esine (Eri puulajeista) Eduskunnan lisärakennus (Eri puulajeja) Skeittilauta (Vaneri) Tiesitkö, että Suomalaismetsissä kasvaa päivässä se puumäärä, joka tarvittaisiin, jos kaikki Suomessa vuoden aikana rakennettavat rakennukset tehtäisiin puusta. Yhdestä kuutiosta puuta saadaan esim. 50 vuodeksi yhdelle maidonjuojalle maitopurkit, Helsingin Sanomia yhdelle lukijalle 3 vuodeksi tai 13 vuodeksi vessapaperit. Kaksi kysymystä: Mitä tukkipuusta valmistettua luokasta löytyy? Voitteko joistain esineestä sanoa, mikä puulaji on ollut kysymyksessä? Tilastokuvioita metsäteollisuudesta, tuotteista ja viennistä sekä Suomen osuudesta maailman metsäsektorissa ja metsäteollisuuden ympäristövaikutuksista: 10 / 13 Talousmetsän kierto 02/2011

12 Esimerkkejä kuitupuutuotteista
Onks välii mitä puita kasvatetaan? Talousmetsissä pyritään kasvattamaan sellaisia puita, joita teollisuus tarvitsee. Kasvatuksessa otetaan huomioon puiden biologia ja kasvupaikan kasvutekijät; valo, vesi ja ravinteet. Vaikeutena on tietenkin puiden kasvuaika. On vaikea tietää, mitä vuosikymmenten päästä tarvitaan. Kuitupuista tehdään paperia, pahvia ja kartonkia. Männyistä ja koivuista erotetaan selluloosakuidut keittämällä (sellu eli kemiallinen massa), kuuset hierretään ligniineineen päivineen (mekaaninen massa). Lisäksi paperinvalmistukseen käytetään keräyspaperista (kierrätyspaperista) ja kartonginvalmistukseen keräyskartongista saatavaa uusiomassaa. Eri puulajeista kehitetään koko ajan uusia kemian tuotteita. Jo käytössä olevia tuotteita ovat esimerkiksi mäntysaippua, ksylitoli ja kolesterolia alentava aine levitteissä. Eikä tässä kaikki: Koivu- ja kuusiselluloosasta saadaan CMC:tä (karboksimetyyliselluloosaa), joka muun muassa imee pesupulvereissa lian, estää jäätelössä kiteytymisen, lääketableteissa edistää liukenemista ja jogurteissa säätelee sakeutta ja takaa maun tasaisuuden. Esimerkkejä (dian) tuotteiden raaka-aineista, muitakin puulajeja ja mahdollisuuksia on: Sanomalehtipaperi (Mekaaninen massa = kuusi. Paperin ligniini kellastuu ajan mittaan, ei kestä pitkää arkistointia) Aikakauslehtipaperi ja kirjan sivut (Sellusta = mänty, lehtipuu. Paperi ei kellastu ja kestää säilytystä) Nestepakkauskartonki (Esimerkiksi maitotölkki, koivu- ja mäntysellusta) Aaltopahvi, pakkauskartonki (Esimerkiksi ruskeat aaltopahvilaatikot, mäntysellusta) Kaksi kysymystä: Mitä kuitupuusta valmistettua luokasta löytyy? Voitteko joistain näistä sanoa, mikä puulaji on ollut kysymyksessä? Tilastokuvioita metsäteollisuudesta, tuotteista ja viennistä sekä Suomen osuudesta maailman metsäsektorissa ja metsäteollisuuden ympäristövaikutuksista: 11 / 13 Talousmetsän kierto 02/2011

13 Testaa tietosi 12 / 13 Yläasteen Metsävisan 2006 kysymys 6 Linkit:
12 / 13 Talousmetsän kierto 02/2011

14 Oikeat vastaukset ja pisteytys
Yläasteen Metsävisan 2006 kysymys 6, oikeat vastaukset ja pisteytys Linkit: 13 / 13 Talousmetsän kierto 02/2011

15 Kiitämme: Aili ja Yrjö Rasin säätiötä, joka on mahdollistanut opetusmateriaalin toteuttamisen. Puuntuotannon asiantuntija Arto Koistista Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n Metsävisaryhmää, jotka ovat antaneet hyviä vinkkejä toteutukseen. Käsikirjoitus: Jussi Akkanen, Suomen Metsäyhdistys Tekninen toteutus: Harri Hypén, Suomen Metsäyhdistys Piirrokset: Jaana Rautio Anna Salmi Anne Turunen Valokuvat: Aarikka Oy Artek Oy Juhta Oy Krista Kimmo Sirpa Kärkkäinen Lottonen Guitars Oy Metla / Erkki Oksanen Metsäteollisuus ry Motiva Oy / Juha Rautanen Ponsse Oyj Päättäjien Metsäakatemia Suomen Metsäsäätiö Käyttöoikeudet: Opetusaineisto on vapaasti käytettävissä opetuksessa. Aineiston tekstit ovat vapaasti lainattavissa, kunhan lähde mainitaan. Kuvien julkaisuoikeudet on hankittu vain tähän esitykseen, joten ne eivät ole vapaasti käytettävissä. Talousmetsän kierto 02/2011