TURVAVALAISTUKSEN TEORIAA JA STANDARDEJA 2015

Esitys aiheesta: "TURVAVALAISTUKSEN TEORIAA JA STANDARDEJA 2015"— Esityksen transkriptio:

1 TURVAVALAISTUKSEN TEORIAA JA STANDARDEJA 2015
Pasi Hongisto Copyright Teknoware Oy

2 Turvavalaistuksen teoriaa
Turvavalaistuksen tarkoitus on opastaa henkilöt ulos rakennuksesta kaikissa eri tilanteissa, myös normaali valaistusolosuhteissa. Turvavalaistuksen tuotteiden suorituskyvyllä on suuri merkitys siihen kuinka hyvin opasteet erottuvat kohteessa eri tilanteissa. Esim. normaalivalaistuksessa tai sähkökatkon aikana. Erilaisissa kohteissa on tärkeää kiinnittää huomio siihen missä poistumisreitit ovat ja miten poistumisreitit on merkitty. (C) Pasi Hongisto

3 Asetus ja standardeja Standardien lisäksi turvavalaistukselle on asetettu vaatimuksia viranomaissäädöksissä ja asetuksissa. Tärkein näistä on sisäasianministeriön SMA805/2005 asetus turvavalaistuksesta. SMA 805/ asetus määrittää mihin kohteisiin turvavalaistus vaaditaan, miten se pitää toteuttaa ja mitä standardeja asennukselta ja tuotteilta vaaditaan. Asetus on Suomessa velvoittava.

4 Turvavalaistuksen standardeja
Standardit ovat ainoa oikea tapa osoittaa, että tuotteet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Valmistajan pitää pystyä tämä osoittamaan CE-vakuutuksella. Turvavalaistuksessa on käytössä erilaisia standardeja. Osa koskee tuotteita ja osa asentamista ja valaisimien sijoittamista. Turvavalaistuksen pitää täyttää Suomessa seuraavat standardit: EN : 1998:+A1:2003+A2:2008 Luminaires: Part 2-22: Particular requirements. Luminaires for emergency lighting

5 Turvavalaistuksen standardeja
SFS-EN 1838; 2014 VALAISTUSOVELLUKSET. TURVAVALAISTUS SFS-EN 50171; 2002 Keskitetyn tehonsyötön järjestelmät SFS-EN 50172; 2004 Poistumisvalaistusjärjestelmät SFS-EN : 2001 Akkujen ja akkuasennusten turvallisuusvaatimukset. Osa 2: paikallisakut SFS ; 2012 Sähköasennukset. Osa 1 Pienjänniteasennukset, osa 5-56 Turvajärjestelmät

6 Asetus ja standardeja Turvavalaistukseen liittyvien standardien asema on erilainen. Osa standardeista on harmonisoituja ja niitä on pakko noudattaa EU:n alueella. Harmonisoidut standardit turvavalaistuksessa: SFS EN turvavalaisinstandardi Standardi kuuluu EN valaisinstandardi sarjaan. Standardissa on esitetty vaatimukset valaisimen rakenteelle ja suorituskyvylle. Perusvaatimusten osalta viitataan EN standardiin. kuumalankakoe: 650 °C keskusakustovalaisimille ja yksikkövalaisimien tietyille osille 850 °C Ei tarvitse erikseen merkitä valaisimeen

7 Asetus ja standardeja Lämpötilatestaus korkeammilla lämpötiloilla kuin vakiovalaisimet (70 °C) Vaaditaan nopea syttymisaika sähkökatkotilanteessa ja SFS-EN 1838 vaatii 0,5s syttymisajan sähkökatkotilanteessa riskialttiilla työalueella. Turvavalaisimista vaaditaan valotekniset mittaukset suorituskyvystä. Muita standardeja kuin EN ja SFS EN 1838 ei voi käyttää turvavalaisimien vaatimuksenmukaisuuden osoittamiseen.

8 Asetus ja standardeja Valmistaja tai maahantuoja vastaa aina siitä, että turvavalaisin on EN ja soveltuvin osin SFS EN 1838 standardin mukainen. Lisäksi SMA 805 asetus vaatii, että opasteiden on täytettävä SFS-EN 1838 standardin vaatimukset opasteen muodosta, väreistä ja tärkeimpänä kontrasteista. Tämä tarkoittaa riittävää suorituskykyä opasteen valotekniseltä ominaisuuksilta. SMA 805 asetuksen vaatimukset ovat Suomessa velvoittavat ja SFS-EN 1838 vaatimuksia ei voi jättää huomioimatta, vaikka SFS-EN 1838 ei ole harmonisoitu standardi.

9 Turvavalaistuksen teoriaa
Standardit asettavat tuotteiden suorituskyvylle minimitason, on hyvä kuitenkin huomioida että standardin vaatima minimitaso esim. opasteen pintakirkkaudelle on hyvin pieni. Tämän vuoksi on opasteen pintakirkkauden oltava moninkertainen uudessa tuotteessa huomioiden ledien hiipuminen ajan funktiona. Markkinoilla on erilaisen suorituskyvyn omaavia tuotteita ja niitä markkinoidaan hyvinkin erilaisin argumentein, jotka eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa tuotteiden suorituskyvystä ja standardien mukaisuudesta.

10 Opastekuviot Opasteiden muotovaatimukset, väri- ja valo-ominaisuudet: EN ISO 7010, SFS-EN 1838, sekä VNP /976 Valtioneuvoston päätös työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä. EN ISO 7010 mukaiset kuviot katsotaan turvamerkkipäätöksen mukaisiksi. Standardi SFS EN 1838 mainitsee lisäksi, että on tärkeää varmistaa että kilvet on valaistu riittävästi ollakseen nähtävissä ja että värit pysyvät vaatimusten rajoissa Turvallisuuskilpien on saavutettava 50 % vaaditusta luminanssista 5 sekunnin aikana ja täysi luminanssi 60 sekunnin aikana. SFS EN 1838: 2014 vaatii lisäksi, että turvallisuuskilpien (fotometria) pitää olla ISO ja ISO mukaisia.

11 SFS EN 1838 Edellä mainitut vaatimukset täyttämällä saadaan aikaan riittävä opasteen kestävyys, ymmärrettävyys ja selkeys. SMa 805/2005 -asetus edellyttää, että valaisimet täyttävät SFS-EN standardin vaatimukset valotasoista ja väreistä. Tuotteiden suorituskyvyssä on suuria valmistajakohtaisia eroja ja suorituskyvystä ei voi tinkiä esim. alhaisen energian kulutuksen nimissä. Tämä tarkoittaa kaikissa olosuhteissa minimissään 2cd/m² vihreällä alueella ja 10cd/m² valkoisella. Minimi kontrastivaatimus on 1:5 ja maksimi 1:15 vihreän ja valkoisen välillä. Normaalivalaistuksessa opasteessa on syytä olla paljon enemmän valoa kuin standardin minimivaatimus vaatii, tämä paremman havaittavuuden vuoksi.

12 SFS-EN 1838 Valotekninen suorituskyky on opasteen tärkein turvallisuuteen vaikuttava ominaisuus. Muut kuin turvavalaistusstandardit, esim. viittaus EN 54 -standardisarjaan, eivät ole SMa 805/2005 asetuksen mukaisia! Hyvin ja tasaisesti valaistu opastevalaisin, joka täyttää SFS-EN 1838 vaatimukset valotasoista, kontrasteista ja väreistä.

13 SFS-EN 1838 VAATIMUKSET Esimerkin valaisin ei täytä EN 1838 pintakirkkausvaatimusta Keskellä kirkas piste reunat liian pimeät Opaste ei erotu ja sen suuntaa ei erota kunnolla - Valaisimien tai valonlähteen vaihto

14 SFS-EN 1838 VAATIMUKSET Valaisin ei täytä EN 1838 pintakirkkausvaatimusta Keskellä kirkas piste, reunat liian vaaleat ja värit eivät ole vaatimusten mukaiset Opaste ei erotu ja sen suuntaa ei erota kunnolla - Valaisimien tai valolähteen ja opasteen vaihto

15 SFS-EN 1838 VAATIMUKSET Valaisin täyttää EN 1838 vaatimukset
Tasaisesti valaistu opaste Opaste erottuu hyvin ja sen huomaa hyvin myös normaalivalaistus olosuhteissa Opasteen valotekninen suorituskyky on sen tärkein poistumisturvallisuuteen vaikuttava ominaisuus!

16 SFS-EN 1838 ja EN ISO 7010 kuviot Nykyään viitataan opastekuvioiden osalta turvamerkkipäätökseen 976/1994, jossa olevat opastekuviot ovat muuttuneet. SFS-EN 1838; 2014: viittaa EN ISO 7010 standardiin ja siinä on esitetty uudet opastekuviot. Aiemmin käytössä ollut juoksijakuvio

17 EN ISO 7010 Kuviot ovat muuttunut EN ISO 7010 mukaisiksi
Tukesin tiedote ISO standardista EN ISO 7010 on vahvistettu Suomalaiseksi standardiksi 2012 ja sen siirtymä-aika päättyi

18 SFS-EN 1838 SMA 805/ 2005 asetus vaatii siis myös, että seuraavien ei harmonisoitujen standardien vaatimukset on täytettävä: SFS-EN 1838 soveltuvin osin Standardissa annetaan valaistusvaatimukset poistumisvalaistus- ja varavalaistus järjestelmille, joita asennetaan sellaisiin tiloihin ja paikkoihin, joihin näitä järjestelmiä vaaditaan.

19 SFS-EN 1838 Vähimmäisvaatimus toiminta-ajalle on 1 tunti
SFS-EN 1838 kertoo määritykset eri termeille, nämä eroavat hieman SMA 805/2005 ja rakentamismääräyskokoelmassa esiintyvistä termeistä.

20 SFS-EN 1838 Standardi edellyttää, että valaistuksella korostettavia paikkoja ovat: jokainen hätäpoistumiseen tarkoitettu uloskäytävän ovi portaiden lähialue niin, että jokainen porrastasanne saa suoraa valoa lähialue jokaisessa muussa korkeustason muutoskohdassa pakolliset uloskäytävät ja turvallisuuskilvet käytävien jokainen risteys

21 SFS-EN 1838 Muuttuneita tai uudet vaatimukset korostettavien paikkojen suhteen ovat SFS-EN 1838 mukaisesti: jokaisen lopullisen uloskäynnin lähistö ja rakennuksen ulkopuolella kokoontumispaikka (tämä oli aiemmin suositus SFS-EN 50172:ssa) palontorjuntalaitteet, hälytyspisteet ja ensiapulaitteet ja kaapit 5lx pystysuorasti valaistuna lähellä vammaisten poistumis-, suoja- ja kutsupaikkoja. Mukaan lukien myös vammaisten turvapaikkojen viestintä järjestelmät ja inva-wc:iden hälytyskutsu painikkeet

22 SFS-EN 1838 Standardissa on määritys sille millaiset valaistustasot vaaditaan poistumisreiteille: - Enintään 2 m levyisellä poistumisreitillä vaakatason valaistusvoimakkuuden lattialla poistumisreitin keskiviivalla on oltava vähintään 1 lx. Keskialueella vähintään puolella reitin leveydestä valaistusvoimakkuuden tulee olla vähintään 50% tästä. Leveämpiä poistumisreittejä voidaan pitää joukkona 2m levyisiä kaistoja tai ne voidaan varustaa avoimen alueen valaistuksella 0,5lx.

23 SFS-EN 1838 Poistumisreittivalaistuksen on saavutettava 50 % vaaditusta valaistusvoimakkuudesta 5 sekunnin aikana ja täysi valaistusvoimakkuus 60 sekunnin aikana. Vaatimus enimmäisajoista määrättyjen valaistusvoimakkuuksien saavuttamiseksi asettaa käytännön rajoituksia valaistuksen toteutustavalle. Se merkitsee esimerkiksi sitä, että sähkökatkoksen sattuessa käynnistyvä varavoimalaitos ei sovellu poistumisreittivalaistuksen virransyöttöjärjestelmäksi, koska vaadittuja valaistusvoimakkuustasoja ei saavuteta riittävän nopeasti. Toisena esimerkkinä on loistelamppujen soveltumattomuus turvavalaisimien valonlähteeksi ulko-olosuhteissa ja muissa kylmissä tiloissa niiden syttymis- ja lämpenemisominaisuuksien vuoksi.

24 SFS-EN 1838 Avoimen alueen valaistus 0,5lx. Reunoilla 0,5m reunavyöhyke.

25 SFS-EN 1838 Avoimen alueen valaistus
Avoimen alueen valaistuksen tarkoituksena on vähentää paniikin todennäköisyyttä sekä mahdollistaa rakennuksessa olevien henkilöiden turvallinen liikkuminen kohti poistumisreittejä järjestämällä asianmukaiset näkyvyysolosuhteet ja auttamalla suunnistautumista. Käytännön esimerkki avoimesta alueesta on aulatila, jonka pinta-ala on suurempi kuin 60 m2. Vaakatason valaistusvoimakkuuden on lattialla oltava vähintään 0,5 lx koko tilassa lukuun ottamatta 0,5 m:n levyistä tilan reunavyöhykettä. Avoimen alueen valaistuksen on saavutettava 50 % vaaditusta valaistusvoimakkuudesta 5 sekunnin aikana ja täysi valaistusvoimakkuus 60 sekunnin aikana.

26 SFS-EN 1838 Riskialttiin työalueen valaistus
Riskialttiin työalueen valaistuksen tarkoituksena on varmistaa potentiaalisesti vaarallisessa prosessissa tai tilanteessa osallisena olevien ihmisten turvallisuus ja tehdä mahdolliseksi kunnolliset sulkutoimenpiteet tilojen muiden henkilöiden turvallisuuden takaamiseksi. Tyypillinen esimerkki riskialttiista työalueesta on työskentely pyörivillä koneilla, jotka jatkavat liikettään vielä sähkökatkoksen jälkeenkin ja voivat siten aiheuttaa vaaratilanteen. Riskialttiilla työalueilla valaistusvoimakkuuden työtasolla on oltava vähintään 10 % työhön vaadittavasta valaistusvoimakkuudesta, kuitenkin vähintään 15 lx. Haitallista stroboskooppi-ilmiötä ei saa esiintyä.

27 SFS-EN 1838 Normaalivalaistuksen häiriytyessä riskialttiin valaistuksen on annettava täysi valaistusvoimakkuus keskeytyksettä tai 0,5 sekunnin kuluessa sovelluksesta riippuen. Varavalaistus Jos varavalaistusta käytetään poistumisvalaistustarkoitukseen sen on täytettävä poistumisvalaistustarkoitukseen, sen on täytettävä standardin vaatimukset. Jos varavalaistus on tasoltaan alhaisempi kuin työhön vaadittava pienin valaistusvoimakkuus, valaistusta on käytettävä vain prosessien alasajoon tai lopettamiseen.

28 Pelastuslaki Pelastuslaki 379/2011 ottaa kantaa kokonaisuutena poistumisturvallisuuteen ja siinä on myös viittauksia turva- ja opastevalaistukseen. 10 §Rakennusten uloskäytävät Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä ja muutenkin sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Uloskäytävät ja kulkureitit niille tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asianmukaisesti. Merkitsemisestä ja valaisemisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä sisäasiainministeriön asetuksella. Eli poistumisvalaistus on säädetty lainsäädännössä, että sellainen pitää olla rakennuksissa kun se on vaadittu. TUKES valvoo pelastustoimen laitteita esim. poistumisvalaistukseen käytettyjä tuotteita pelastustoimen laitelain perusteella.

29 RakM1 E1 2011 JA SMA 805/ 2005 TURVAVALAISTUKSEN TARVE
Yksikerroksisissa rakennuksissa, joissa poistumismahdollisuudet ovat hyvät (esimerkiksi poistumisen ollessa huoneista suoraan ulos) poistumisreitin valaistus voidaan jättää pois Tiloissa, joiden pinta-ala on suurempi kuin 300 m². Pienemmissä tiloissa poistumisreitin valaistus harkinnan mukaan Mikäli poistuminen on vaikeaa tai poistumisjärjestely on tavanomaisesta poikkeava, poistumisreitti on valaistava. (C) Pasi Hongisto

30 TURVAVALAISTUKSEN TARVE
Täysin yleispätevää rakennustyyppikohtaista ohjetta ei voida antaa, taulukkoa tulee siis käyttää tapauskohtaisesti harkiten Lähtökohtana on pidettävä RakMK E1:n mukaisesti käyttöaikaa (päivä-, ilta- tai yökäyttö) sekä sitä, miten hyvin käyttäjät tuntevat tilat ja miten he kykenevät pelastautumaan itse tai toistensa avustamina hätätilanteessa Poistumisreittien selkeä merkitseminen on tarpeellista kaikissa niissä tiloissa, joissa liikkuu sellaisia ihmisiä joiden ei voida olettaa tuntevan tiloja hyvin Tällaisia tiloja ovat varsinkin kokoontumis- ja liiketilat sekä majoitustilat ja hoitolaitokset. (C) Pasi Hongisto

31 SFS (2012) VAATIMUKSET Turvajärjestelmien asentamista ja kaapelointia koskeva SFS 6000: 2012 standardisarja siitä kohta 5-56 SFS 6000 määrittää sähköasennusten asentamisen ja tarkastamisen 5-56 osa on kokonaan uusi kappale SFS verrattuna 5-56 osassa on määritetty turvajärjestelmien asentaminen palonkestävästi kun sitä vaaditaan Tarkempi tulkinta palonkestävän asennuksen vaatimuksista on julkaistu 2014 päivitetyssä ST ST-ohjeessa. Palonkestävä asennusten vaatimus pitää perustua siihen, että se on vaadittu kohteeseen joko säädöksillä tai rakennusluvassa, lisätietoa vaatimusten perusteista on kerrottu ST johdannossa.

32 SFS (2012) VAATIMUKSET Standardi ei koske laitteiden rakennetta jos niille on omia standardeja Turvajärjestelmien, jotka on tarkoitettu toimimaan palotilanteissa, on täytettävä seuraavat vaatimukset: on valittava teholähde, joka pitää yllä sähkönsyöttöä riittävän pitkän aikaa, ja laitteilla on oltava joko laiterakenteen tai asennuksen avulla saatu palonkestävyys riittävän pitkän ajan Tämä koskee keskusjärjestelmiä, joissa ryhmät kulkevat eri paloalueiden läpi. (C) Pasi Hongisto

33 SFS 6000-5-56 (2012) VAATIMUKSET 560.8 Johtojärjestelmät
Jos turvajärjestelmän pitää toimia tulipalon aikana, niissä on käytettävä seuraavanlaisia johtojärjestelmiä: mineraalieristeisiä IEC ja mukaisia kaapeleita palonkestäviä EN tai EN ja EN mukaisia kaapeleita johtojärjestelmää, joka on suojattu riittävästi mekaanisesti ja tulipalolta. HUOM. 1: Esimerkkejä järjestelmistä, joissa säilytetään tarvittava palosuojaus ja mekaaninen suojaus ovat rakenteelliset koteloinnit, joiden avulla säilytetään mekaaninen suojaus ja palosuojaus, tai johtojärjestelmä asennetaan erillisiin palosuojakoteloihin. Johtojärjestelmä pitää sijoittaa ja asentaa siten, ettei piirin jatkuvuus heikenny tulipalon aikana. (C) Pasi Hongisto

34 SFS (2012) VAATIMUKSET Piirin jatkuvuuden säilyminen edellyttää kaapelien palonkestävyyden lisäksi seuraavia ominaisuuksia: liitokset tehdään siten, että ne säilyvät toimivina vaadittavan ajan tai yhtä pitkän aikaa kuin niihin liittyvät kaapelit kaapelien kiinnitys tai tuenta pitää järjestää siten, että se kestää vaadittavan ajan tai yhtä kauan kuin kaapeli, jota se tukee. HUOM. 2: Vaatimus kaapelien kiinnityksen ja tuennan palonkestävyydestä koskee sekä kaapelikiinnikkeitä, kaapelihyllyjä ja vastaavia että niiden kiinnittämiseen tarkoitettuja tarvikkeita. Koska näiden testaamiselle ei ole olemassa suomalaisia tai eurooppalaisia standardeja, palonkestävyyden osoittamiseen voidaan käyttää muiden maiden kansallisia standardeja tai muita tuotteen valmistajalta saatuja tietoja. (C) Pasi Hongisto

35 SFS (2012) VAATIMUKSET Turvajärjestelmien ohjaus- ja väyläjärjestelmiä koskevat samat vaatimukset kuin turvajärjestelmien johtojärjestelmiä. Tämä ei koske piirejä, joiden toimimattomuus ei vaikuta haitallisesti turvajärjestelmien toimilaitteiden toimintaan 560.9 Poistumisvalaistussovellukset Palo-osaston sisällä valaisimien syöttöön pitää käyttää palonkestäviä johtojärjestelmiä. Vaihtoehtoisesti palo-osastoissa, joissa on useita poistumisvalaisimia, valaisimet voidaan johdottaa vähintään kahdesta erillisestä ryhmästä siten, että poistumisreitin valaistus säilyy myös yhden piirin vioittuessa. (C) Pasi Hongisto

36 SFS (2012) VAATIMUKSET Maksimissaan 20 valaisinta yhdessä ryhmässä (kohta ) Itsenäisesti toimiville valaisimille eivät ole voimassa kohtien vaatimukset (kohta ) Tämä koskee omalla akulla tai kondensaattorilla varustettuja yksikkövalaisimia. (C) Pasi Hongisto

37 Kaapelointi esimerkit
Tulkinta: Kun keskuslaitteet ja valaisimet sijaitsevat saman EI30/60-paloalueen sisällä ei tarvita palonkestävää asennusta. Tällöin riittää kaksi ryhmää esim. MMJ:llä toteutettuna. Jos kaikki laitteet sijaitsevat saman paloalueen sisällä, ei palonkestävä asennus varmista laitteiden toimintaa palotilanteessa. Tekninen tila Jännitteen valvonta yleisvalaistuksesta Tekninen tila Jännitteen valvonta yleisvalaistuksesta Syöttö Syöttö MMJ MMJ TURVAVALO- KESKUS 230V 24V TURVAVALO- KESKUS 230V 24V AKUT AKUT …n kpl max. 20 kpl …n kpl max. 20 kpl Opastevalaisin Ajoittain toimiva turvavalaisin PALOALUE 30/60 min. PALOALUE 30/60 min. Opastevalaisin Ajoittain toimiva turvavalaisin (C) Pasi Hongisto

38 KESKUSJÄRJESTELMÄN KAAPELOINTI
Tulkinta: Kun keskusjärjestelmästä syötetään valaisimia eri paloalueille, pitää johtojärjestelmä asentaa palonkestävästi, yksi ryhmä riittää. Tärkeimpiä muutoksia SFS myötä on kaapeloinnin kahdennus vaatimuksen poistuminen. Ks. ST 51.06 Ei palovaarallinen tekninen tila Jännitteen valvonta yleisvalaistuksesta Jännitteen valvonta yleisvalaistuksesta -K Syöttö -K …n kpl max. 20 kpl TURVAVALO- KESKUS 230V -K …n kpl max. 20 kpl AKUT -K -K PALOALUE 30/60 min. max. 1600m2 Palonkestävä johtojärjestelmä Ajoittain toimiva turvavalaisin Palonkestävä jakorasia Palonkestävä jakorasia Opastevalaisin Ajoittain toimiva turvavalaisin Opastevalaisin ST mukaan syötöt pitää järjestää eri ryhmäjohdoilla siten, ettei yhdessä palo-osastossa tai suurien paloalueiden palolohkoissa tapahtuva laitteen (valaisimen) tuhoutuminen aiheuta häiriöitä muiden osastojen tai lohkojen laitteiden syötöille. ST mukaan vaihtoehto kahdentamiselle on että suuret palo-osastot jaetaan n. 1600m2 sähköpiirien lohkoihin. Esimerkkejä löytyy lisää kaapeloinnin PP-esityksestä ST ST-kortissa on ohjeet ja tulkinnat vaatimuksista (C) Pasi Hongisto

39 SUUNNITTELU, VALAISIMIEN SIJOITTAMINEN JA ASENTAMINEN
Joka paikasta pitää näkyä vähintään yksi opastevalaisin, joka näyttää poistumisreitin sijainnin Turvavalaisimet sijoitetaan poistumisreitille niin, että niiden antamassa valossa näkee sähkökatkon tullessa poistua rakennuksesta turvallisesti Poistumisreitit ja uloskäynnit tulee selvitä arkkitehdin/ rakenne-suunnittelun kuvista Hyvin suunniteltu, asennettu ja huollettu turvavalaistus varmistaa kaikissa olosuhteissa turvallisen rakennuksesta poistumisen. (C) Pasi Hongisto

40 SFS-EN 50171 SFS-EN keskitetyn tehonsyötön järjestelmät standardi on määrätty Suomessa kokonaan velvoittavaksi. Standardi koskee turvavalokeskusten rakennetta ja toimintaa. Standardissa on määritetty esimerkiksi syötönvaihto aika 0,5s sähkökatkotilanteessa. Latausaika 12h 80% akkujen nimelliskapasiteetistä. Valmistaja vastaa standardin vaatimusten täyttymisestä

41 SFS EN 50172 SFS-EN 50172, poistumisvalaistusjärjestelmät (suositusluontoinen) SMa 805/2005 -asetuksen mukaan kunnossapito on järjestettävä laitevalmistajan/ toimittajan ohjeiden mukaisesti. Käytetään SFS EN standardin ohjeita kunnossapitoon. Standardin SFS-EN mukaan tilojen haltijan/omistajan on nimettävä asiantunteva henkilö valvomaan järjestelmän huoltoa Tälle henkilölle on annettava riittävä päätäntävalta varmistaa kaikkien tarvittavien töiden suorittaminen järjestelmän oikean toiminnan ylläpitämiseksi.

42 PÄIVITTÄINEN KUNNOSSAPITO
Päivittäin tulee tarkastaa silmämääräisesti keskitetyn tehonsyötön järjestelmien merkinantolaitteet niiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi Tämä tarkastus tehdään sen toteamiseksi, että järjestelmä on tilassa ”valmis” eikä vaadi testaustoimintaa Päivittäistarkastuksella tarkoitetaan lähinnä sitä, että järjestelmän toimintaa pidetään jatkuvasti silmällä. (C) Pasi Hongisto

43 KUUKAUSITTAINEN KUNNOSSAPITO
Simuloidaan normaalin valaistuksen syötön vikaantuminen: jokainen valaisin kytketään toimimaan akusta riittävän pitkäksi ajaksi, varmistetaan, että jokainen lamppu palaa Simuloidun vikaantumisen ajanjakson on oltava riittävän pitkä, samalla kuitenkin on otettava huomioon järjestelmän komponenttien (esim. lamput) vahingoittumisen minimointi Testausjakson aikana kaikki valaisimet ja kilvet tarkistetaan: ovat havaittavissa, puhtaat ja toimivat kunnolla Lopuksi syöttö palautetaan normaalille valaistukselle ja valaisimien toiminta normaalilla syötöllä tarkistetaan Keskusakustojärjestelmien valvontalaitteiden toiminta tarkistetaan. (C) Pasi Hongisto

44 VUOSITTAINEN KUNNOSSAPITO
Täyden mitoituksessa käytetyn kestoajan testi. Automaattista testauslaitetta käytettäessä testin tulokset on tallennettava Muille järjestelmille tehdään kuukausitarkastuksen lisäksi seuraavat testit: Jokainen valaisin ja sisäpuolelta valaistu kilpi tarkastetaan kuten kuukausittaisessa testissä, mutta täyden mitoituksessa käytetyn kestoajan testi suoritetaan valmistajan antamaan informaatioon perustuen Normaalivalaistuksen syöttö palautetaan ja jokainen merkinantolamppu tai –koje tarkastetaan sen varmistamiseksi, että se osoittaa normaalin syötön palautumisen Latausjärjestelyjen asianmukainen toiminta tarkastetaan Testin päivämäärä ja tulokset kirjataan järjestelmän lokikirjaan. (C) Pasi Hongisto

45 KUNNOSSAPITO Turvavalojärjestelmien kunnossapitoon olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Jossain LED-valaisimissa valonlähteen elinikä ei ole kuin alle 4 vuotta, parhaissa tuotteissa päästään jopa 10 vuoden elinikään. Tyypillinen LEDin elinikä Teknowaren tuotteissa on nykyään 8-10 v Kentällä on hankala määrittää milloin opastevalaisin ei täytä vaatimuksia pintakirkkauden suhteen Visuaalinen tarkastelu on yksi tapa arvioida näkyvyyttä, tai voidaan käyttää mittaukseen tarkoitettua mittalaitteistoa. (C) Pasi Hongisto

46 Valaisinten valotason hiipuminen
Loisteputkivalaisimissa valotason lasku on helposti havaittavissa - on/off LED-valaisimissa tapahtuu ledien hiipumista, yleensä 8-10 vuodessa Hiipumiseen vaikuttaa valaisimen suunnittelun ja materiaalien lisäksi mm. käyttöympäristön lämpötila Sähköteknisen turvallisuuden lisäksi opaste- ja turvavalaisinten tärkein asia on tuotteen ulospäin näkyvä suorituskyky Turva- ja opastevalaisinten on täytettävä EN 1838 vaatimuksen koko elinikänsä ajan

47 YHTEENVETO Palonkestävän asennuksen vaatimukset eivät ole itsetarkoitus keskusakustojärjestelmässä. Palonkestävän asennuksen pitää perustua viranomaisen vaatimukseen, muuhun säädökseen tai tilaajan vaatimukseen siitä, että palonkestävää asennusta on käytettävä kohteessa. Palokestävälle asennukselle on vaihtoehtoja esim. paloaluekohtainen keskusjärjestelmä (tulkinta)

48 YHTEENVETO Markkinoilla on erilaisia tuotteita joita mainostetaan erilaisin argumentein, osa argumenteista ei ole SMA 805/2005 asetuksessa vaadittujen standardien mukaisia esim. viittaus EN 54 standardisarjaan. Tuotteiden suorituskyky esim. opasteen näkyvyys, kirkkaus ja valontasaisuus ovat sen tärkeimpiä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Näistä ei voida tinkiä alhaisemman energian kulutuksen nimissä, tämä saattaa johtaa ettei SFS-EN 1838 velvoittavat vaatimukset täyty.

49 YHTEENVETO Vertaile tuotteita niissä on suuria eroja suorituskyvyssä!
Suorituskyvyllä on suora vaikutus siihen miten hyvin rakennuksesta näkee poistua eri tilanteissa. Teknoware antaa Escapille 10 vuoden takuuohjelman valonlähteelle ja varavoimanlähteelle, tämä takaa sen että valaisin täyttää sille asetut vaatimukset pintakirkkaudesta ja havaittavuudesta 10 vuoden ajan. Teknowaren kaikki tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Lahdessa.

50 Kiitos mielenkiinnosta!
Lisätietoja: ST Käsikirja 36: 2013; ST 51.06: 2014 Sähkötieto ry Alan standardit SESKO ja SFS (C) Pasi Hongisto