Syntaksin harjoituskurssi CYK140

Esitys aiheesta: "Syntaksin harjoituskurssi CYK140"— Esityksen transkriptio:

1 Syntaksin harjoituskurssi CYK140
Sanaluokat

2 Sanaluokkakriteereitä
Distribuutiotesti I was happy to _______________. Olin iloinen saadessani _________________. That was a nice __________________. Näin todella ________________ koiran. Se oli ____________ kaunis. She walked __________ the bridge.

3 Sanaluokkakriteereitä (jatkuu)
Semanttinen määritelmä substantiivi nimeää olion, paikan tai asian verbi ilmaisee jonkin toiminnan, prosessin tai tilan adjektiivi ilmaisee olion ominaisuutta

4 Sanaluokkakriteereitä (jatkuu)
Taivutus

5 Sanaluokkakriteereitä (jatkuu)
Toimiminen lausekkeen pääsanana

6 Sanaluokkakriteereitä: esimerkkinä suomi (Lähde: Iso suomen kielioppi)
Morfosyntaktiset kriteerit Sanat jakautuvat kolmeen ryhmään taivutuksen perusteella: nominit: sija- ja lukutaivutus 2. verbit: persoona-, tempus- ja modustaivutus 3. adpositiot, adverbit ja partikkelit: yleensä ei taivutusta (joillakin adverbeilla on tosin vaillinaista sijataivutusta)

7 Sanaluokkakriteereitä: esimerkkinä suomi (jatkuu)
Sanaluokkien pääryhmät jakautuvat alaryhmiin ensisijaisesti syntaktisin ja semanttisin perustein Verbien taivutuksen ja valenssin(1) mukaisia alaryhmiä ei kuitenkaan yleensä tulkita sanaluokiksi (1)Verbin valenssi: verbin kyky saada tietty määrä tietynlaisia seuralaisia, joita kutsutaan verbin täydennyksiksi

8 Sanaluokkakriteereitä: nominit
Nomineilla on neljä alaryhmää, joita pidetään eri sanaluokkina: Substantiivit täysi nominintaivutus + mahdollinen possessiivisuffiksi ei komparaatiota Adjektiivit täysi nominintaivutus joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ei possessiivisuffikseja substantiiveista poiketen mahdollisuus komparaatioon

9 Sanaluokkakriteereitä: pronominit
tyypillinen pronomini on kieliopilliselta luokaltaan nomini: sillä on sekä substantiivista että adjektiivista käyttöä, ts. pronominit esiintyvät substantiivien ja adjektiivien asemesta pronomineilta puuttuu muiden nominien luokittava ja kuvaileva merkitys

10 Pronominit (jatkuu) Taulukossa 2 (Hakulinen & al. 2004: 703) esitellään eri pronominiryhmät Persoonapronominit minä, sinä, hän, me, te, he Demonstratiivipronominit tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne Reflksiivipronominit itse+POS Resiprookkipronominit (toinen) toinen+POS Interrogatiivipronominit kuka, mikä, kumpi Relatiivipronominit joka, mikä, kuka Kvanttoripronominit joku, jokin, jompikumpi, eräs, muuan, yksi, kaikki, koko, jokainen, kukin, itse kukin, kumpikin, molemmat, kukaan ~ mikään, kuka ~ mikä tahansa, vaikka kuka ~ mikä, kukakin ~ mi(kä)kin, muutama, jokunen, harva, moni, monta, usea

11 Pronominit (jatkuu) pronomineille on tyypillistä jossain määrin aukollinen sijataivutus toisaalta persoonapronomineilla on t-loppuinen akkusatiivimuoto minu+t sinu+t häne+t PRO-SANOJA ovat pronominit, proadverbit ja proadjektiivit

12 Pronominit (jatkuu) Taulukossa 2 (Hakulinen &. al. 2004: 705) on esimerkkejä eri sanaluokkien pro-sanoista Pronomini Proadjektiivi Proadverbi Persoona- minä - Demonstratiivi- tämä tällainen täällä Interrogatiivi- mikä millainen mistä, miten Relatiivi- joka jollainen jonne Refleksiivi- itse-POS Resiprookki- toinen-POS Kvanttori- kukin jokin kulloinenkin jonkinlainen kulloinkin jonnekin

13 Sanaluokkakriteereitä: numeraalit
erottuvat muista ryhmistä merkityksensä perusteella vaikka numeraalit muodostavat oman luokkansa nominien joukossa, niillä on kuitenkin sekä substantiivien että adjektiivien kieliopillisia ominaisuuksia numeraaleilla on yhteisiä piirteitä myös lukumäärää ilmaisevien kvanttoripronominien kanssa

14 Numeraalit (jatkuu) Taulukossa 3 (Hakulinen & al. 2004: 751) esitellään numeraalien eri tyypit Peruslukusanat nolla, yksi, kaksi, … yhdeksän, kymmenen, sata, tuhat… Yhdysnumeraalit ykistoista,… kaksikymmentä, kaksikymmentäyksi,… Murtolukuilmaukset puoli, neljännes, kaksi kolmasosaa, kaksi pilkku kuusi Likimääräilmaukset pari, kolmisen,…viitisentoista,… puolisensataa, toista sataa, kahdesta kolmeen

15 Numeraalit (jatkuu) ”Iso suomen kielioppi” (Hakulinen & al. 2004: 750) ei pidä järjestyslukuja numeraaleina: järjestysluvut tulkitaan numeraalien adjektiivijohdoksiksi, ja siten sanaluokaltaan adjektiiveiksi

16 Taipumattomat sanat Adverbit
toimivat määritteinä lausekkeissa, joiden pääsana on adjektiivi, verbi tai jokin toinen adverbi muodostavat lausekkeita, ts. saavat omia määritteitä

17 Taipumattomat sanat: jatkuu
Adpositiot eli pre- ja postpositiot vaativat täydennyksen toisin kuin adverbit Partikkelit eivät toimi määritteinä eivätkä saa määritteitä

18 Sanaluokkien notionaaliset määritelmät
Notionaalinen määritelmä minkä tahansa lingvistisen kategorian tai elementin määritelmä, joka perustuu ensisijaisesti ko. kategorian tai elementin merkitykseen

19 Sanaluokat: kriteereitä
Taivutus Substantiivit vartalo+ luku+ sija+ pss kirjo- i- ssa- ni

20 Sanaluokat: jatkuu Adjektiivit vartalo+ komparaatio+ sija
kaunii- mmi- lla

21 Sanaluokat: jatkuu Verbit vartalo+ (passiivi+) tempus/ persoona modus
luk isi- t lue- tt- i- in

22 Sanaluokat: jatkuu Adverbit taipumattomia
esiintyvät adjektiivin tai verbin määritteenä: Emmi on ihan kiva. Emmi ratsastaa hienosti.

23 Sanaluokat: jatkuu Partikkelit Interjektiot
eivät voi saada omia määritteitä (toisin kuin adverbit), esim. jopa, kai, jo Interjektiot aidot huudahdukset: kääkäs, auts, kukkuu

24 Sanaluokat: jatkuu Konjunktiot Pre- ja postpositiot (adpositiot)
muodostavat lausekkeita adposition valenssiin kuuluu NP-täydennys (substantiivilauseke): tunnin jälkeen; ennen tuntia

25 Mikä erottaa substantiivit ja adjektiivit toisistaan?
Morfologiset kriteerit substantiivit eivät yleensä hyväksy –sti-päätettä adjektiivit eivät yleensä hyväksy omistusliitettä adjektiivit sallivat komparaation

26 Substantiivit ja adjektiivit: jatkuu
Syntaktisia kriteereitä Adjektiivilausekkeet määrittävät substantiiveja: kaunis, harmaa kissa substantiivilausekkeet esiintyvät verbin täydennyksenä: Emmi kertoi sadun substantiivia määrittävä adjektiivi kongruoi substantiivin kanssa luvussa ja sijassa: punais+i+lla auto+i+lla

27 Substantiivit ja adjektiivit
Semanttisia kriteereitä tyypillinen substantiivi tarkoittaa oliota tyypillinen adjektiivi tarkoittaa jonkin olion ominaisuutta