Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuJuha-Pekka Härkönen Muutettu yli 9 vuotta sitten
1
Sydänliikunnan ja -kuntoutuksen koulutuspäivät 16.-17.10.2014
Mikko Syvänne Dosentti, kardiologi Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Sepelvaltimotauti MS
2
Sepelvaltimotaudin muodot
Oireeton ahtauma Epävakaa ahtauma Vakaa ahtauma Sydän- infarkti Epävakaa angina pectoris Vakaa angina pectoris ST-nousu Ei ST-nousua Sepelvaltimotautikohtaus MS
3
Abrams, N Engl J Med 2005 MS
4
Sepelvaltimotaudin muodot
Oireeton ahtauma Epävakaa ahtauma Vakaa ahtauma Sydän- infarkti Epävakaa angina pectoris Vakaa angina pectoris ST-nousu Ei ST-nousua Sepelvaltimotautikohtaus MS
5
17-v mies 32-v nainen Tuzcu, Circulation 2001 MS
6
Sepelvaltimotaudin muodot
Oireeton ahtauma Epävakaa ahtauma Vakaa ahtauma Sydän- infarkti Epävakaa angina pectoris Vakaa angina pectoris ST-nousu Ei ST-nousua Sepelvaltimotautikohtaus MS
7
Abrams, N Engl J Med 2005; www.incirculation.net
8
Herkät ja vakaat plakit
Libby & Ikawa, Nature Med 2002 MS
9
Rintakivun luokittelu
Tyypillinen vakaa angina pectoris rintalastan takana tuntuva laadultaan luonteenmainen epämiellyttävä tuntemus alkaa rasituksessa tai psyykkisessä kuormituksessa helpottaa levossa tai nitron jälkeen Epätyypillinen angina pectoris kaksi kolmesta ominaisuudesta täyttyy Muu kuin sydänperäinen rintakipu yksi tai ei yhtään ominaisuuksista Crea ym., ESC Textbook of Cardiovascular Medicine, 2nd Edition 2009 MS
10
Vakaa angina pectoris Rintakipu tai vastaava oire
alkaa aina saman asteisessa fyysisessä tai psyykkisessä kuormituksessa, kun muut olosuhteet ovat samat olosuhteet (ateriointi, lämpötila, vastatuuli) vaikuttavat oirekynnykseen ennakoitavalla tavalla helpottavat tekijät käyttäytyvät myös ennakoitavasti Ei tuore eikä äkillisesti pahentunut oire Ei lepokipuja (CCS I-III) MS
11
Crea ym., ESC Textbook of Cardiovascular Medicine, 2nd Edition 2009
Rintakivun toiminnallinen luokittelu: Canadian Cardiovascular Society, CCS Tavallinen fyysinen aktiviteetti ei aiheuta AP:ta. AP voimakkaassa, nopeassa tai pitkäkestoisessa suorituksessa Lievä toiminnanrajoitus: nopea kävely tai portaiden nousu, kävely ylämäkeen, kävely tai porrasnousu aterian jälkeen, kylmässä, tuulessa tai mielenliikutuksessa taikka pelkästään heräämistä seuraavina tunteina. Yli kahden korttelin tasamaakävely, yli yhden kerroksen porrasnousu tavallista vauhtia ja tavallisissa olosuhteissa Crea ym., ESC Textbook of Cardiovascular Medicine, 2nd Edition 2009 MS
12
Crea ym., ESC Textbook of Cardiovascular Medicine, 2nd Edition 2009
Rintakivun toiminnallinen luokittelu: Canadian Cardiovascular Society, CCS Huomattava toiminnanrajoitus: alle kahden korttelin tasamaakävely tai yhden kerroksen porrasnousu Mikään fyysinen toiminta ei onnistu oireitta. AP saattaa esiintyä myös levossa Crea ym., ESC Textbook of Cardiovascular Medicine, 2nd Edition 2009 MS
13
Vakaaoireisen sepelvaltimotaudin tutkiminen
Oirekuvaus (anamneesi) on diagnoosin perusta Kliininen tutkimus sulkee pois muita oireiden syitä Laboratoriokokeet kartoittavat riskitekijöitä ja pahentavia tekijöitä Lepo-EKG on yleensä normaali Jatkotutkimuksia jos sepelvaltimotaudin todennäköisyys on suuri tai kohtalainen MS
14
Vakaaoireisen sepelvaltimotaudin tutkiminen
Rasitus-EKG Iskemian kuvantamistutkimus, useimmiten perfuusiokuvaus isotooppikartoituksen avulla Epäselvyys rasitus-EKG:sta huolimatta Potilas ei pysty rasitukseen (lääkeainerasitus) EKG-muutos estää diagnostiikan (mm. LBBB) Sepelvaltimoiden TT-kuvaus Koronaariangiografia, jos harkitaan kajoavaa hoitoa MS
15
Vakaaoireinen sepelvaltimotauti: hoitolinjan valinta
Aina elämäntapa- ja lääkehoito Oireita lievittävä Ennustetta parantava (jo ennen kuin ”on sepelvaltimotauti”) Kajoava hoito (ohitusleikkaus tai pallolaajennus) Ennustetta parantava MS
16
Vakaan sepelvaltimotaudin lääkkeet
ASA tai (harvemmin +) klopidogreeli Statiini Beetasalpaaja (infarktin jälkeen) ACE:n estäjä tai ATR:n salpaaja (ainakin jos EF < 40 % tai vajaatoiminta) Kalsiuminestäjät Nitraatit MS
17
Milloin kajoava hoito? Ohitusleikkaus tai pallolaajennus
Kun haittaavat oireet lääkehoidosta huolimatta Valikoidusti ennustesyistä oireista riippumatta vasemman päärungon ahtauma 2–3 suonen tauti, erityisesti LAD:n tyviahtauma sydänlihaksen hapenpuute osoitettu toimenpideriski ei ylitä odotettua hyötyä Kun tarvitaan sydänleikkaus muusta syystä (läppävika) MS
18
COURAGE: Paras lääkehoito, toimenpidehoito vai molemmat
Boden ym., N Engl J Med 2007 MS
19
COURAGE: eloonjääminen
Boden ym., N Engl J Med 2007 MS
20
Weintraub ym., N Engl J Med 2008
COURAGE: elämänlaatu Kolmasosa lääkehoitoryhmässä sai oireiden perusteella kajoavan hoitotoimenpiteen tutkimuksen aikana Weintraub ym., N Engl J Med 2008 MS
21
MS
22
Sepelvaltimotaudin muodot
Oireeton ahtauma Epävakaa ahtauma Vakaa ahtauma Vakaa angina pectoris Sydän- infarkti Epävakaa angina pectoris ST-nousu Ei ST-nousua Sepelvaltimotautikohtaus MS
23
Herkät ja vakaat plakit
Libby & Ikawa, Nature Med 2002 MS
24
Abrams, N Engl J Med 2005 MS
25
Aterooman kehitys Libby, Circulation 2001 MS
26
Sepelvaltimotaudin muodot
Oireeton ahtauma Epävakaa ahtauma Vakaa ahtauma Vakaa angina pectoris Sydän- infarkti Epävakaa angina pectoris Tuore tai äkillisesti pahentunut vaikea-asteinen angina pectoris ilman osoitusta sydänlihasvauriosta ST-nousu Ei ST-nousua Sepelvaltimotautikohtaus MS
27
Sepelvaltimotaudin muodot
Oireeton ahtauma Epävakaa ahtauma Vakaa ahtauma Vakaa angina pectoris Sydän- infarkti Epävakaa angina pectoris Sydänlihaksen hapenpuutteesta (~sepelvaltimotukoksesta) johtuva sydänlihasvaurio (troponiini ↑) ST-nousu Ei ST-nousua Sepelvaltimotautikohtaus MS
28
Sepelvaltimotaudin muodot
Oireeton ahtauma Epävakaa ahtauma Vakaa ahtauma Vakaa angina pectoris Sydän- infarkti Epävakaa angina pectoris Sydäninfarktityypin alustava arvio on tehtävä ensihoidossa (=tapahtumapaikalla) ST-nousu Ei ST-nousua Sepelvaltimotautikohtaus MS
29
ST-nousuinfarkti Sepelvaltimohaaran äkillinen tukkeutuminen
Johtaa hoitamattomana laajaan kudosvaurioon Tukkeutunut suoni on avattava tuntien kuluessa Paras hoito: välitön pallolaajennus Toiseksi paras: liuotushoito paikan päällä aloitettuna MS
30
Ei-ST-nousuinfarkti Sepelvaltimotukos on pienemmässä suonessa, osittainen tai on suojaavaa kollateraalikiertoa Tehokkaalla lääkehoidolla sairaalassa oireet useimmiten rauhoittuvat Sepelvaltimokuvaus tehdään 2–3 vrk:n kuluessa, tarvittaessa nopeammin Hoito kuvauslöydöksen mukaan, useimmiten aiheuttajasuonen (”culprit”) pallolaajennus MS
31
Sepelvaltimotaudin muodot
Oireeton ahtauma Epävakaa ahtauma Vakaa ahtauma Vakaa angina pectoris Sydän- infarkti Epävakaa angina pectoris Sepelvaltimotautikohtauksen ja sen tyypin alustava diagnoosi on tehtävä viipymättä äkkikuoleman riskin ja ST-nousuinfarktin mahdollisuuden vuoksi ST-nousu Ei ST-nousua Sepelvaltimotautikohtaus MS
32
Sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen
Jatketaan ennustetta parantavaa lääkehoitoa Verihiutaleiden kaksoisesto ASA pysyvänä klopidogreeli, prasugreeli tai tikagrelori 12 kk ei saa keskeyttää! Statiini tavoite LDL-kolesteroli < 1,8 mmol/l Muut lääkkeet yksilöllisen tarpeen mukaan MS
33
Sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen
Sydänkuntoutus parantaa ennustetta liikunta ja liikuntaohjaus on näyttöön perustuvan sydänkuntoutuksen kivijalka voidaan yleensä toteuttaa avokuntoutuksena Suomessa alikäytettyä Terveelliset elintavat ovat välttämätön osa jatkohoitoa MS
34
Sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen
MS
35
Sepelvaltimotaudin muodot
Oireeton ahtauma Epävakaa ahtauma Vakaa ahtauma Sydän- infarkti Epävakaa angina pectoris Vakaa angina pectoris Pienten suonten sepelvaltimotauti ST-nousu Ei ST-nousua Sepelvaltimotautikohtaus MS
36
Pienten suonten sepelvaltimotauti
Tavallisempi naisilla Tyypillinen tai epätyypillinen angina pectoris Isot sepelvaltimot (epikardiaalisuonet) avoimet Säätelyhäiriö pienten vastussuonten tasolla Diagnoosi perustuu oirekuvaan ja ahtauttavan sepelvaltimotaudin poissulkuun erotettava ei-sydänperäisestä rintakivusta ja sydänlihaksen jäykistymisestä (diastolinen dysfunktio) Oireenmukainen lääkehoito ja riskitekijöiden hallinta MS
37
Kiitos! MS
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.