Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Työhyvinvointi osana henkilöstöjohtamista Työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen, mm. varhainen tuki Riikka Kolkkala Henkilöstöjohtaja, Koulutuskeskus.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Työhyvinvointi osana henkilöstöjohtamista Työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen, mm. varhainen tuki Riikka Kolkkala Henkilöstöjohtaja, Koulutuskeskus."— Esityksen transkriptio:

1 Työhyvinvointi osana henkilöstöjohtamista Työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen, mm. varhainen tuki Riikka Kolkkala Henkilöstöjohtaja, Koulutuskeskus Tavastia OAJ:n yhteistoiminnan neuvottelupäivät

2 Koulutuskeskus Tavastian varhaisen välittämisen malli
Lakisääteisen työterveyshuollon kuluista korvataan 60 % silloin, kun työterveyshuolto ja työnantaja ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta.

3 Tavoitteet, toimintatavat ja vastuut
Tavoitteena tunnistaa työhyvinvoinnin riskitekijät ajoissa ja löytää niihin ratkaisut. Kaikkien kohdalla toimitaan samalla tavoin mallin mukaisesti. Lomakkeet keskustelun ja muistin tueksi Muut varhaisen välittämisen malliin kuuluvat ohjeet Esimiehellä on päävastuu varhaisen välittämisen menettelytapojen käynnistämisestä ja läpikäymisestä. Esimies seuraa työntekijän jaksamista Päivittäisjohtaminen & kehityskeskustelut Varhaisen välittämisen mallin perussääntö: Esimiehellä on oikeus ja velvollisuus ottaa puheeksi työntekijän työssä selviytyminen, kun esimiehellä on tunne siitä, että ”kaikki ei ole kunnossa.” Jokainen on ensisijaisesti itse vastuussa omasta terveydestään ja työkyvystään. Oikeus ja velvollisuus tarttua omiin ongelmiin Hyvässä työyhteisössä välitetään myös työtoverista Oikeus ja velvollisuus osoittaa välittämistä työtovereista & ottaa huoli puheeksi esimiehen kanssa Auttaminen ei ole mahdollista, jos ei tiedetä, mistä on kyse! Jonkin asian esille tuominen yhteiseen keskusteluun Liittyy usein pelisääntöihin ja työstä suoriutumiseen Esimies on vastuussa perustehtävän toteutumisesta, työyhteisön henkisestä hyvinvoinnista ja kiinnostunut työntekijän työhyvinvoinnista. Eli taustalla on esimiehen rooli: 1) perustehtävän toteuttaminen, yksittäisen työntekijän työn sujuminen ja hyvinvointi, työyhteisön tasolla työyhteisön hyvinvointi ja yhteistyön sujuminen Päivittäisjohtaminen: varhaisen välittämisen keskustelua, arkista keskustelua työn tekemisen lomassa – pienet ongelmat ja niihin tarttuminen, oikeiden kysymysten esittäminen

4 Tavoitteena keskusteleva ja puheeksi ottava kulttuuri
Ongelman merkitystä ei pidä vähätellä eikä kieltää Asian käsittelyyn tartuttava – > ei siirrettävä hamaan tulevaisuuteen Pulmat pitäisi nähdä osana arkista työntekoa -> puheeksiottamattomuuden kulttuuria vastaan taistelu Hyvässä työyhteisössäkin esiintyy ristiriitoja, ristiriidat eivät muutu pahemmiksi niihin puuttumalla, jokamiehen empatialla on riittävän hyvä ottamaan asian puheeksi, ihmiset pystyvät muuttumaan Tilanne usein pitkittyy, jos ei oteta puheeksi Yksittäisen henkilön ongelmat pahenevat Vahvistaa kuvaa hankalasta tyypistä Työyhteisöön syntyy kulttuuri, jossa ei tartuta ongelmiin; ”puuttumattomuuden kulttuuri” Ongelmatilanteisiin tarttumattomuus tulkitaan hiljaiseksi hyväksynnäksi Työntekijöiden välille syntyy ristiriitoja Vie esimiehen uskottavuutta Voidaan kokea lyhyellä aikavälillä hyväksi, että ei puututa, mutta pidemmällä ongelman pitkittyessä ei -> esim. toiset tekevät ko. henkilön työt Lähde: Mehiläisen työterveyspsykologi Riitta-Liisa Kallio Jonkin asian esille tuominen yhteiseen keskusteluun Liittyy usein pelisääntöihin ja työstä suoriutumiseen Esimies on vastuussa perustehtävän toteutumisesta, työyhteisön henkisestä hyvinvoinnista ja kiinnostunut työntekijän työhyvinvoinnista. Eli taustalla on esimiehen rooli: 1) perustehtävän toteuttaminen, yksittäisen työntekijän työn sujuminen ja hyvinvointi, työyhteisön tasolla työyhteisön hyvinvointi ja yhteistyön sujuminen Päivittäisjohtaminen: varhaisen välittämisen keskustelua, arkista keskustelua työn tekemisen lomassa – pienet ongelmat ja niihin tarttuminen, oikeiden kysymysten esittäminen

5 Mistä työkyky muodostuu?
Työkyky muodostuu monista tekijöistä, kuten: terveydestä toimintakyvystä sosiaalisista taidoista arvoista ja asenteista motivaatiosta ammatillisesta osaamisesta työn sisällöstä ja vaatimuksista työoloista työyhteisöstä ja organisaatiosta esimiestyöstä ja johtamisesta Esimiehen on hyvä selvittää, mihin asioihin työntekijän työssä selviytymisen ongelmat liittyvät. Onko kyse Terveydentilaan liittyvä ongelma esim. pystyykö Työhön liittyvä ongelma esim. tietääkö, osaako työntekijä Työyhteisöön liittyvä ongelma mm. ristiriidat, konfliktit Yksityiselämään liittyvä ongelma - mm. kriisit

6 Puheeksi ottamisen tilanteet
Sairauspoissaolojen hälytysraja ylittyy Sairaana työskentely Työntekijä palaa / on palaamassa pitkältä sairauslomalta takaisin töihin Työterveyshuolto tekee aloitteen varhaisen tuen käynnistämiseksi Vuorovaikutusongelmia työtovereiden, oppilaiden ja/tai asiakkaiden kanssa Havainto syrjäänvetäytyvästä käyttäytymisestä työyhteisössä Aloitekyky hiipuu / yliaktiivisuus Vaikeuksia työstä suoriutumisessa: osa työstä tekemättä, työn laatu on heikentynyt, virheet Työajan hallinnan ongelmat: ylityötuntien lisääntyminen, liian pitkät työpäivät Myöhästelyt, poissaolot: viikonloppuihin liittyen Esimiehellä / työtoverilla on tunne siitä, että jotain pitäisi tehdä, ”saisinpa sanotuksi”, työtoverilla on esimerkiksi kuormittava työtilanne tai raskas opiskelijaryhmä Käyttäytymisessä tai vuorovaikutuksessa muutos Työsuorituksessa pitempiaikainen määrällinen tai laadullinen heikkeneminen Työaikaan liittyvät poikkeamat Työuupumuksen epäily; päihdeongelman epäily

7 Puheeksi ottamisen tilanteet
Työyhteisön tarpeiden tunnistaminen Työntekijöiden välillä alkaa olla ongelmia Tunteenpurkauksia, ristiriitoja, kiusaamista Toiset koetaan vastapelureiksi, yhteen hiileen puhaltaminen lakkaa Oletukset ja huhut muuttuvat totuudeksi Empatia; myötäeläminen itseä ja toisia kohtaan häviää Ongelmia ei nosteta työyhteisössä asiallisesti esille Aluerajat tiukkenevat; ”tämä on mun juttu” Työteko hiipuu ja virheet lisääntyvät Lähde: Mehiläisen työterveyspsykologi Riitta-Liisa Kallio Käyttäytymisessä tai vuorovaikutuksessa muutos Työsuorituksessa pitempiaikainen määrällinen tai laadullinen heikkeneminen Työaikaan liittyvät poikkeamat Työuupumuksen epäily; päihdeongelman epäily

8 Kuinka otan puheeksi? Keskustelun sopimisessa noudatetaan seuraavia menettelytapoja (lomake 1): Sovitaan keskustelulle tarkka aika, varataan rauhallinen tila ja riittävästi aikaa Pidetään aikaisintaan seuraavana päivänä: molemmille valmistautumisaikaa ennen keskustelua. Ei sovita perjantai-iltapäiväksi eikä juuri ennen lomaa. ”Haluan keskustella kanssasi…”, ”Olen huomannut, että… ”, ”Olen huolissani…” Esimiehen ja työntekijän välinen keskustelu Käydään läpi kummankin näkemykset tilanteesta. Keskitytään työkyvyn kannalta olennaiseen. Tavoitteena Muodostaa yhteinen näkemys tilanteesta Sopia toimenpiteistä työkyvyn edistämiseksi ja seurannaksi Jos työkyvyn alenemisen taustalla epäillään olevan työntekijän terveydentilaan liittyviä tekijöitä, sovitaan työntekijän ohjaamisesta työterveyshuoltoon Voidaan myös sopia yhteisneuvottelusta työterveyshuollon kanssa tilanteen kartoittaminen ja toimenpiteiden suunnitteleminen Jos keskustelu ei suju -> uusi tapaaminen Puheeksi ottaminen ei ole helppoa Uskallus olla osaamaton ja vailla vastauksia toisten kanssa Riittää, että voi olla yhdessä asian äärellä Epämääräisyyden ja epävarmuuden sietokyky Mikä on olennaista? Mitä haluaa saada aikaiseksi? Valmistautuminen, valmistautuminen.. Puheeksiottaja voi pelätä Palautteen saajan vastareaktiota, Omaa reaktiota -> tunteet ottavat vallan esim. ärtymys Ystävyyssuhteiden katkeamista, hyvän esimiehen maineen menemistä Motivaation laskua Pelkää, että vastaanottaja tulkitsee viestin väärin & tulee väärinymmäretyksi Pelkää, että on itse ymmärtänyt asian väärin Ei osaa antaa rakentavaa palautetta Ei ole harjoitellut asiaa ja on siksi epävarma Ei ole sovittua toimintatapaa

9 Yhteisneuvottelu ja seurantatapaaminen
Yhteisneuvottelu – lomake 2 Esimies ja työntekijä voivat sopia, että jatkokeskusteluun pyydetään mukaan muita osapuolia esimiehen esimies, työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja/tai henkilöstön edustajat. Tavoitteena saada aikaan konkreettinen suunnitelma siitä, miten osapuolten toimesta asiassa edetään: Mitä tehdään työpaikalla? Mitä työntekijä tekee itse? Mitä työterveyshuolto tekee? Yhteisneuvottelussa sovitaan jatkotoimenpiteistä, niiden aikatauluista, vastuukysymyksistä ja seurannasta. Seurantatapaaminen – lomake 3 Keskustelussa sovitaan aina ajankohta seurantatapaamiselle ja kirjataan se ylös Enintään kolmen kuukauden kuluttua. Seurantatapaamiseen voivat osallistua esimerkiksi: työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja/tai henkilöstön edustajat.

10 Onnistunut välittämisen keskustelu
On annettu riittävästi aikaa valmistautumiselle ja keskustelulle, rakentava ote ja työn arkisten pulmien tarkastelu On jäsennetty työkykyongelma ja kuvattu toivottu työkyky Työkyvyn tarkastelun yhteydessä pitää aina selvittää mahdollisuudet vaikuttaa työkykyyn parantamalla työtä ja muuttamalla työolosuhteita. Jos työntekijän voimavarojen puute aiheutuu terveydellisistä syistä, tarvitaan jatkotyöhön mukaan työterveyshuolto. On selvitetty vaihtoehtoiset toimenpiteet, kuten muutokset työtehtävissä muutokset työajoissa muutokset työnjaossa työkierto ergonomian parantaminen, työvälineiden ja työmenetelmien parantaminen työn ulkopuolisen elämäntilanteen edellyttämät toimenpiteet ammatillinen lisäkoulutus, koulutus, valmennus, perehdytys, osaamisen varmistaminen työnohjaus, mentorointi työterveyshuollon tutkimukset, hoito ja kuntoutukseen ohjaaminen työyhteisöselvitykset ja jatkotoimenpiteet Tarpeelliset muutokset määritelty ja valittu toimenpiteet Vastuista, aikataulusta ja seurannasta sovittu selkeästi ja kirjallisesti. Esim. henkilö suuttuu palautteesta, reagoi voimakkaan kielteisesti, ei ”ota palautetta vastaan” Työyhteisö sopeutuu ja lähityökaverit suojautuvat; menettely kuitataan ko. henkilön luonteelle ominaisena, muut rupeavat oireilemaan -> Esimiehen laitettava piste käyttäytymiselle Keskustelu Tehdään selväksi, että lopetettava vahingollinen käyttäytyminen, kerrotaan, että seurataan ja puututaan heti, kun poikkeaa hyväksytystä. Annetaan myönteistä palautetta hyvästä käytöksestä Asia otetaan tarvittaessa uudelleen esille ja kerrotaan vaihtoehdot: toimintatapaa muutettava, työnkuvan/työpisteen/aseman muutos, varoitus. Myönteistä käytöstä vahvistetaan. Asiaa uudelleen esille tarvittaessa, toimintatavan muutos, irtisanominen

11 Varhaisen välittämisen malli osana sairauspoissaolojen hallintaa
Kunta-alalla sairauspoissaoloja vuonna 2011 keskimäärin 18,3 päivää Naiset olivat poissa töistä sairauden takia keskimäärin 19,5 päivää ja miehet 14,8 päivää. Vakituinen henkilöstö sairastaa enemmän kuin määräaikainen. Vakituisella henkilöstöllä oli vuonna 2011 keskimäärin 19,5 sairauspäivää ja määräaikaisella 14,5 päivää Vähiten sairastavista ammattiryhmistä lukumäärältään suurimpia ovat mm. aineenopettajat, psykologit, lääkärit ja luokanopettajat. Eniten sairastaviin suurista ammattiryhmistä kuuluvat mm. kodinhoitajat, keittiöapulaiset, siivoojat ja lähihoitajat. Koulutuskeskus Tavastiassa vuonna 2011 keskimäärin 11 kalenteripäivää (2010 / 8,9) Vakinaisella henkilöstöllä 11,8 (2010 / 9,8) (Kunta 10 tutkimus; vakinaiset 2010/ 19,5) OVTES:n piirissä 6,8/2011 päätoimista kohden (2010/6,4) KVTES:n piirissä 19,3 /2011 päätoimista kohden (2010/13,4)

12 Työkyky arvioitava riittävän varhain
Sairausvakuutuslaki ja työterveyshuoltolaki muuttuivat Jäljellä olevaa työkykyä koskeva lausunto Tavoitteena puuttua pitkittyviin työkyvyttömyyksiin riittävän ajoissa Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työntekijän toimitettava KELAlle lausunto jäljellä olevasta työkyvystään ja työssä jatkamismahdollisuuksistaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä. Työterveyshuollolla on vastuu siitä, että lausunto laaditaan oikea-aikaisesti ja että lausunnon laatimisen edellytyksenä olevat neuvottelut työssä jatkamisen mahdol-lisuuksista käydään yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa. KVTES V luku 5 § 2 mom. tt:n velvollisuus toimia sairausvakuutuslain mukaan Työnantajan ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukaudenajan

13 Varhaisen välittämisen malli osana sairauspoissaolojen hallintaa
Tavastiassa sovittu sairauspoissaolojen ilmoituskäytäntö sairauspoissaolo esimiehen luvalla lääkärintodistukseen perustuva sairauspoissaolo Esimiehen lupa riittää, kun työkyvyttömyys kestää 1-5 pv Esimies antaa luvan, jos tilanne on selvä. (Sijainen esimiehen poissa ollessa.) Käydään keskustelu Työtehtävien järjestelystä, sijaistarpeesta Sairauspoissaolon arvioidusta kestosta Sovitaan siitä, mitä esimies voi kertoa poissaolosta työpaikalla. Erityisestä syystä esimies voi katsoa, että lääkärintodistus tai terv./sh-todistus tarpeellinen esittää Esim. tt:n runsaat viikonlopun yhteyteen liittyvät sairauslomat. Työntekijä kirjaa oma ilmoitus -poissaolon Populukseen heti työhön palattuaan & esimies huolehtii, että näin tapahtuu.

14 Lääkärintodistukseen perustuva sairauspoissaolo
5 päivää pidemmistä sairauslomista aina hyväksyttävä lääkärintodistus esimiehelle Ilmoitus esimiehelle (poissa ollessa ilmoitus sijaiselle), jolloin käydään keskustelu Työtehtävien järjestelystä, sijaistarpeesta, Sairauspoissaolon arvioidusta kestosta Sovitaan siitä, mitä esimies voi kertoa poissaolosta työpaikalla. Esimies varmistaa työntekijältä, että lääkärintodistus tulee esimiehelle mahdollisimman pian, viimeistään viikon kuluessa sen allekirjoituspäivästä. Lääkärintodistus pitää toimittaa työnantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivämäärästä. Mikäli näin ei ole toimittu, sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton. KVTES V luku 1 § 3 momentti. Jos viipyminen aiheutuu hyväksyttävästä syystä, ensimmäisen päivän palkattomuudesta voidaan poiketa. Tiukka tulkinta. KT:n yleiskirje 5/2010 mainitaan tajuttomuus esimerkkinä. Esimies merkitsee todistuksen kääntöpuolelle allekirjoituksensa ja päivämäärän, jolloin työntekijä toimitti hänelle lääkärintodistuksen Voidaan tarvittaessa selvittää, onko lääkärintodistus toimitettu työnantajalle määräajassa. Esimies toimittaa alkuperäisen lääkärintodistuksen henkilöstösihteerille.

15 Lääkärintodistukseen perustuva sairauspoissaolo
Henkilöstösihteeri Huolehtii lääkärintodistuksen eteenpäin Seutukeskukselle sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen hakemista varten. Kirjaa lääkärintodistukseen perustuvat sairauspoissaolot Populukseen. Työntekijä on velvollinen puhelimitse tai henkilökohtaisesti ottamaan yhteyttä esimieheen, jos sairauslomaa jatketaan. Tavoitteena on suunnitella riittävän varhain myös työhön paluuta ja sen vaatimia toimenpiteitä. Tarvittaessa työterveyshuolto auttaa työhön paluun suunnittelussa.

16 Lääkärintodistukseen perustuva sairauspoissaolo
Mikäli esimies ei perustellusta syystä voi hyväksyä työntekijän esittämää lääkärintodistusta, esimies voi työnantajan kustannuksella lähettää työntekijän osoittamansa lääkärin tarkastukseen KVTES V luku 1 § soveltamisohje Henkilöstöjohtajan konsultointi, kirjalliset perustelut työntekijälle, kanta viipymättä työntekijän tietoon Perusteena hyväksymättömyydelle esim. Lääkärintodistus haetaan riitatilanteessa jälkikäteen työstä kieltäytymisen perusteeksi. Voi olla epäluotettava myös siksi, että se perustuu yksipuolisesti työntekijän kertomukseen. Onko lääkärintodistus työterveydestä vai ulkopuolelta -> työterveys tuntee työpaikan erityisolosuhteet ja voi varmistaa kertomuksen luotettavuuden

17 Korvaava työ Työtä, johon työntekijä sairaudestaan huolimatta pystyy ja joka ei vaaranna sairaudesta toipumista vaan jopa nopeuttaa sitä. Voidaan tarjota osatyökykyiselle, kun työntekijä ei ole sairautensa vuoksi täysin työkyvytön vaan työkykyä on edelleen merkittävästi jäljellä. Korvaavan työn onnistuminen edellyttää, että työterveyslääkäri on arvioinut työjärjestelyiden sopivuuden, työntekijä hyväksyy ne ja esimiehellä on tarjottavana työntekijän ammattitaitoa vastaavaa mielekästä työtä tai ammattitaidon kehittämistä.

18 Sairauspoissaolotietojen siirto työterveyteen
Työterveyshuollon ulkopuolelta kirjoitettujen sairauslomatietojen siirtäminen työterveyshuoltoon Henkilöstösihteerit siirtävät, ellei työntekijä ole kieltänyt siirtoa merkitsemällä esimiehelle toimittamaansa sairauslomatodistukseen ”EI työterveyshuoltoon” Oma ilmoitus- sairauspoissaolotietoja ei siirretä työterveyshuoltoon Eivät ongelma & ei ole pidetty perusteltuna lisätä henkilöstösihteereiden työtä Siirrossa huolehditaan yksityisyyden suojan säilymisestä. Siirretään Mehiläisen extranetin kautta.

19 Sairauspoissaolojen hälytysrajat
Sairauspoissaoloseurannan tavoite: tunnistaa tuen tarpeessa olevat työntekijät. Hälytysrajat: Työntekijällä on viisi omailmoitus-sairauspoissaoloa kolmen kuukauden aikana. Työntekijällä on 20 kalenteripäivää sairauspoissaoloja 12 kuukauden aikana. Kertymä tai yhdenjaksoinen Sairauspoissaoloseuranta on jatkuvaa eikä ole sidoksissa kalenterivuoteen. Tilapäisen hoitovapaan käytöstä johtuvat poissaolot eivät vaikuta hälytysrajan ylittymiseen. Esimies keskustelee työntekijän kanssa heti työntekijän palattua töihin -> lomake 1. Muut Populuksen hälytysrajatoiminnon hälytysrajat 30 päivää -> ilmoita työterveyshuoltoon 60 päivää / 2 vuoden aikana -> onko käynnissä selvitys jäljellä olevasta työkyvystä. -> ohjaa työterveyshuoltoon työkyvyn selvittämiseksi. Kela edellyttää, että ennen kuin 90 sairauspäivää / 2 vuodessa on täynnä, on työterveyshuolto, työntekijä ja työnantaja ovat yhteistyössä selvittäneet työntekijän jäljellä olevan työkyvyn. Jos ei ole selvitetty, työnantaja ei saa Kelalta sairauspäivärahaa maksamansa palkan vastineeksi.

20 Osastokohtainen sairauspoissaoloseuranta
Henkilöstösihteeri toimittaa esimiehille kolmen kuukauden välein osaston sairauspoissaolotiedot. / Populus hälyttää automaattisesti, kun sairauspoissaolojen hälytysrajat on täyttynyt. Osastokohtainen sairauspoissaolojen seuranta helpottuu. Kun sairauspoissaolojen seuranta kuuluu työpaikan normaaliin käytäntöön, ei kenelläkään ole syytä kokea sitä kielteisenä asiana.

21 Yhteydenpito sairausloman aikana ja tuki työhön palattaessa
Työntekijän ilmoittaessa esimiehelle sairauslomasta tai sen jatkumisesta sovitaan yhteydenpidosta sairausloman aikana ( Yhteydenoton muistilista – lomake 4) Esimies ottaa yhteyttä Viimeistään kolmannella sairauslomaviikolla Esimies ja työntekijä käyvät työhönpaluukeskustelun aina sairausloman kestettyä yli kolme viikkoa. Työhönpaluukeskustelun ajankohta sovitaan pidettäessä yhteyttä sairausloman aikana. Sairausloman aikana Työkyvyttömyyden uusiutumisen ehkäisy edellyttää muutosten tekemistä työssä tai työolosuhteissa Tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä riittävän ajoissa. Työntekijän työhönpaluupäivänä. Yhteydenpidon perusteella on ilmeistä, että työntekijän työt jatkuvat sairauslomalta palattaessa entisenlaisina Erityisiä työhönpaluuta helpottavia järjestelyjä ei tarvita Työntekijää ei voi velvoittaa tulemaan keskustelemaan sairauslomansa aikana. Työntekijän oman näkemys voinnista ja pystyykö palaamaan entiseen työhön? Millainen ensimmäinen työpäiväsi sairausloman jälkeen oli? Miten pääsit työhön uudestaan kiinni? Miten toivoisit esimiehesi olevan apunasi / tukenasi paluun jälkeen? Pahensivatko työssä olevat seikat sairautta? Onko työntekijällä ideoita siitä, miten työtä ja työympäristöä voi parantaa? Painopiste siinä, miten eteenpäin Keskustelu työhön liittyvissä asioissa Työn tekemiseen liittyvien ongelmien käsittely konkreettisin esimerkein Konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja

22 Työhönpaluun tuki pitkän, yli 60 kalenteripäivän sairauspoissaolon jälkeen
Pitkät, yli 60 kalenteripäivän, sairauspoissaolot Tavoitteena on, että esimies ja työntekijä keskustelevat työhön paluusta aina jo sairausloman aikana. Työhön paluun helpottamiseksi Työhönpaluukeskustelu pitää käydä riittävän aikaisin viimeistään kuukautta ennen tiedossa olevan sairausloman päättymistä. Tarvittaessa työterveyshuolto auttaa paluun suunnittelussa. Esimiehen on tärkeää olla läsnä varsinaisena paluupäivänä ja seurata aktiivisesti paluun onnistumista.

23 Työterveyshuollon rooli
Työterveyshoitaja vastaa yhteydenpidosta yli 20 kalenteripäivää kestävillä sairauslomilla oleviin Yhteys tarpeen mukaan oman arvion perusteella sairauden laadusta riippuen. Tarvittaessa työntekijä kutsutaan työhönpaluuarvioon Keskustelu työhön palaamista ja siellä pärjäämistä tukevista toimenpiteistä. Voi tukea työhönpaluuta osallistumalla esimiehen ja työntekijän keskusteluun tarvittavista työjärjestelyistä. Sairausloman aikaisessa neuvottelussa voidaan suunnitella paluuta Kelan osasairauspäivärahan turvin tai työeläkejärjestelmän työkokeilun turvin. Työterveyshuolto voi tehdä aloitteen varhaisen tuen käynnistämiseksi. Menettelytapa esim. työuupumus / lähde R-L Kallio, Mehiläinen Työntekijän ohjaus työterveyshuoltoon, psykologin konsultaatio + työkyvyn arviointi ja tarvittava jatkohoidon suunnitelma Työn muutosten suunnittelu ja toteutus: neuvottelut yhdessä työterveyshuollon kanssa Asennemuutoksen tuki: Arvojen kirkastaminen, omien rajojen määrittely, työhön suhtautumisen uudelleen arviointi Työhön paluun tuki tärkeää Osasairauspäiväraha Työkokeilu

24 Erilaisia keinoja tukeen
Vertaismentorointi Samalla organisaation tasolla olevat jakavat kokemuksiaan KKTavastiassa esim. opinto-ohjaajien, erityisopetuksen toimijoiden ja työelämäkoordinaattoreiden vertaismentorointiryhmät kokoontuneet / Opelix-hanke Osaamista ja kokemusta jaettu myös työuran alussa olevien ja kokeneiden konkariopettajien kesken Tulossa Kokemuskumppanit –vertaismentorointiryhmä Työnohjaus Oman työn tutkimista ohjatusti Yksilö- ja tiimitasolla ollut mahdollista saada tarvittaessa työnohjausta; esim. Opelix-hankkeen oman käytön osuudesta rahoitettu Prosessikonsultaatio Ulkopuolinen ohjaaja osallistuu jonkin muutoksen tai prosessin eteenpäin viemiseen Työterveyspsykologin toiminta Esimieskonsultaatiot, aktiivinen yhteydenotto ja yhdessä suunnittelu, ttspykologi voi toimia yksilön, ryhmän, yhteisön kanssa (määrittelyt / R-L Kallio, Mehiläinen) Osasairauspäiväraha Työkokeilu

25 Työhyvinvointi - mitä sillä tarkoitetaan?
Työterveyslaitoksen ( määritelmä työhyvinvoinnista: Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä Työhyvinvointi on sidoksissa perustehtävään; siihen mitä pitäisi saada aikaan.

26 Henkilöstöohjelma 2012-2014 Tavoitteena on, että
työkulttuuri on avoin, innovatiivinen ja kannustava, että työhyvinvoinnin taso on korkea ja että Tavastia on houkutteleva ja arvostettu työpaikka, jossa jokainen voi kokea työssään onnistumista. Esimiestyö ja henkilöstöjohtaminen Henkilöstöjohtaminen on suunnitelmallista, tasa-arvoista ja oikeudenmukaista Esimiehen hallitsevat vahvan henkilöstöjohtamisen, työyhteisön toimintakyvyn edistämisen, työnantajan kilpailukyvyn turvaamisen ja avoimen vuorovaikutuksen Henkilöstön määrä ja rekrytointi Henkilöstörakenne on tarkoituksenmukainen tarpeeseen ja resursseihin nähden Sijaisten rekrytointi on sujuvaa Tavastia on vetovoimainen ja houkutteleva työnantaja Tarkoitus edistää yhteenkuuluvaisuutta : Muun muassa Tallinnaan, Tukholmaan, laskettelukurssi, ulkoilupäivä, vaellus/sienestys/kalastusviikonloppu Pikkujoulut, Oktoberfest

27 Henkilöstöohjelma 2012-2014 Työkyky ja työhyvinvointi
Työilmapiiri on hyvä. Työhyvinvointi ja työympäristö ovat korkealla tasolla Osastot ovat yhteistyössä keskenään. Henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua työhyvinvointia lisäävään toimintaan. Työyhteisö on yhdenvertainen Kannustava palkkaus ja palkitseminen Tavastia noudattaa kannustavaa palkkausta virka- ja työehtosopimusten määrittämissä rajoissa Henkilöstö tietää palkkauksensa perusteet Henkilöstö parantaa työn tuottavuutta Osaamisen kehittäminen Tavastiassa on osaava ja sitoutunut henkilöstö, joka kouluttaa tulevaisuuden tekijöitä Kehityskeskustelut ovat säännöllisiä Henkilöstö lisää ja/tai monipuolistaa osaamisensa tasoa Tarkoitus edistää yhteenkuuluvaisuutta : Muun muassa Tallinnaan, Tukholmaan, laskettelukurssi, ulkoilupäivä, vaellus/sienestys/kalastusviikonloppu Pikkujoulut, Oktoberfest

28 Työhyvinvointikysely 2012
Vastaajia Vastausprosentti 68. Kokonaistyytyväisyys 3,62 / 5. Kuntayhtymätason keskiarvo 3,43 / 5. Tyytyväisimpiä oltiin 1) Työterveyshuoltoon (4,2) 2) Tyhy- ja virkistystoimintaan (4,04) 3) Henkilöstön osaamisen kehittämiseen (3,59) & kuntayhtymän toiminnan tavoitteellisuuteen ja tuloksellisuuteen (3,59). Tyytymättömimpiä oltiin henkilöstön mielipiteiden vaikutukseen toiminnan suuntaamisessa (2,91), 2) organisaation toimivuuteen (3,06) 3) päätöksenteon oikeasuuntaisuuteen ja johdonmukaisuuteen (3,14).

29 Vertailu 2009-2012, perusraportti
Vertailu , perusraportti

30 Tyytyväisyys osaston/työyksikön toimintaan
Osasto/työyksikkötason keskiarvo 3,58 (ky: 3,43) Tyytyväisimpiä oltiin 1) esimiehen toimintaan (3,74) 2) työilmapiiriin (3,69) sekä toiminnan tavoitteellisuuteen ja tuloksellisuuteen (3,69) 3) riittävään tiedonsaantiin omaan työhön liittyvistä asioista (3,63) Tyytymättömimpiä oltiin 1) ristiriitojen käsittelyyn rakentavasti (3,29) 2) avoimeen vuorovaikutukseen (3,45) 3) henkilöstön mielipiteiden vaikutukseen osaston/työyksikön toimintaan (3,57).

31 Vertailu 2009-2012, perusraportti
Vertailu , perusraportti

32 Tyytyväisyys omaan työhön ja henkilökohtaisiin tuntemuksiin
Keskiarvo 3,84 Tyytyväisimpiä oltiin 1) oman työn tärkeyteen ja merkittävyyteen (4,2) 2) yhteistyön toimimiseen hyvin lähiesimiehen kanssa (4,04) 3) työni tavoitteet ja tehtävät ovat selkeitä (4,01) Vähemmän tyytyväisiä oltiin 1) työolosuhteisiin (3,66) 2) työnantajan osaamisen tukemisen kehittämiseen (3,8) 3) omaan toimintaan (3,87) Kaipaan nykyistä enemmän palautetta – keskiarvo 3,02.

33 Vertailu 2009-2012, perusraportti
Vertailu , perusraportti

34

35 Työterveyshuolto Mehiläisessä
Työhyvinvointikyselyssä henkilöstön tyytyväisyys työterveyshuoltoon 4,2/5 Tavastialle nimetty työterveyshuollon tiimi: 2 työterveyslääkäriä, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, työterveyspsykologi Lakisääteinen ennaltaehkäisevä toiminta Työpaikan turvallisuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen, mm.: työpaikkaselvitykset, neuvonta & ohjaus, työyhteisötyö Yksilön työkyvyn edistäminen ja toiminta työkykyongelmissa, mm. Terveystarkastukset Työhönsijoitusterveystarkastus, yli 5 kk:n palvelussuhde Terveydentilan seurantatarkastukset, 5 ja 3 vuoden välein 50-vuotiaille Alku- ja määräaikaistarkastukset; työssä erityinen sairastumisen vaaraa tai työ asettaa erityisiä terveydellisiä edellytyksiä Vajaakuntoisen/osatyökykyisen työtenkijän terveydentilan seurantatarkastus Työkykyongelmien arviointi, seuranta ja tukitoimet Varhaisen välittämisen malli, hoitoonohjausmalli Kuntoutusyhteistyö Aslak kuntoutukset (palkallisia)

36 Työterveyshuolto Mehiläisessä
b) Työterveyspainotteinen sairaanhoito Yleislääkäritasoinen sairaanhoito Vastaanottokäynnit työterveyslääkärillä ja työterveyshoitajalla Työterveyslääkärin tarvitsemat diagnostiikan ja hoidon kannalta tarpeelliset laboratorio-, ultraääni- ja kuvantamistutkimukset Erikoislääkärikäynnit työterveyslääkärin lähetteellä: 1-2 käyntiä / sairaus / vuosi / työntekijä, toinen käynti tulosten kuulemista varten’ Käynnit konsultaatiota, eivät sisällä toimenpiteitä Toimenpiteinä vain Akuutit ihomuutokset, jolloin on mahdollista ottaa PAD-näyte Poskiontelopunkteeraukset Työpsykologin konsultaatiot 1-3 käyntiä (1-5 vuonna 2013)

37 Tyhy-tarjotin Työhyvinvointikysely 2012 Uutta
Vastaajista 4,04/5 oli tyytyväisiä työhyvinvointi- ja virkistystoimintaan Uutta Henkisen (työ)hyvinvoinnin koulu Aarrekartta – luo unelmasi todeksi –kurssi Jonni Roos: Onnellisuus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. - Elämä on tässä. Tee siitä onnellista. – luento Bändi & kuoro Vanhaa Smartum kulttuuri- ja liikuntasetelit, 15 seteliä / syyslukukausi HPK:n kausikortit, Uimahalliin 50 % alennuksella Käsityökerho Tarkoitus edistää yhteenkuuluvaisuutta : Muun muassa Tallinnaan, Tukholmaan, laskettelukurssi, ulkoilupäivä, vaellus/sienestys/kalastusviikonloppu Pikkujoulut, Oktoberfest Joyce Collin-Kajaala antaa vinkkejä hyvinvointiin ja jaksamiseen torstaisin 6.9 – 4.10 kello – 17.30, Valkoinen huone, Jaakonkatu 28, ilmoittautuminen Rita Ahvenniemi Kurssilla perehdytään psykologisiin menetelmiin aarrekarttamenetelmän takana sekä tehdään kolme aarrekarttamuunnelmaa puhuttelevimman mallin löytämiseksi. ”Aarrekartta-menetelmä valmistaa tekijäänsä henkisesti muutokseen, tekee avoimemmaksi ratkaisujen löytämiselle sekä rohkeammaksi niiden toteuttamiselle.” Ohjaaja Anna-Leena Macey, ilmoittautuminen Rita Ahvenniemi Tiistaina kello – 19.15, taideluokka, H8 Luento, maanantaina kello – (Luentosali, H8) Jonni Roos kertoo eri tavoista lisätä omaa ja muiden onnellisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Osa keinoista on ikivanhoja, toiset perustuvat uusimpaan psykologian alan tutkimukseen. Ilmoittautuminen, Rita Ahvenniemi

38 Tyhy-tarjotin Vanhaa Kuntosali Tyhy-matkat Liikuntatarjonta
Peurungan kylpylä ja Palokan kallioplanetaario Keväällä/kesällä toteutuivat Ylläksen viikon vaellusreissu + Tenon kalastusmatka Liikuntatarjonta MA: Kuntoliikunta, TI: shindo, lentopallo ja sähly, KE: jooga, TO: ryhmäliikunnan teematunnit, vesivoimistelu ja lentopallo Työnantajan panostus 194 €/henkilö vuonna 2011 (+ virkistysjaoksen toiminta) Vuoden 2012 tyhy-budjetti €, virkistysjaoksen € Tyhy-kysely loppuvuodesta 98 % vastaajista oli osallistunut tarjottuun toimintaan / 2011 90,5 % vastaajista katsoi henkilökohtaisen työhyvinvoinnin kohentuneen Vuorot Naiset: Ma , ti 16-18, to 16-18 Miehet: Ma 16-18, ti , to Sekavuorot: ke , pe 14-21, la ja su 8-21

39 Muita henkilöstöetuja
Työpaikkaruokailu Ravintola Makuasia – lounas 6 €, Kahvila Punaportti, opiskelijaravintolat Tilojen käyttö Henkilökunta voi vuokrata Hattelmalantie 8:n liikuntasalista henkilöstövuoroja omaan tai perheen käyttöön tai ryhmä-/joukkueliikuntaan Vuorot varattavissa lukuvuosittain. Vuorot pe-iltana, lauantaina ja sunnuntaina Muistaminen merkkipäivinä (50 ja 60-v) & eläköitymisen yhteydessä Saa valita lahjagalleriasta noin 100 €:n lahjan, kukat + kakkukahvit osastolla Palvelusajan huomioiminen; ylimääräiset palkalliset vapaat 20 v = 1 pvä, 30 v = 2 pvää, 40 v = 3 pvää Alennuksia yrityksiltä 50 € / lukukausi = tunnin vuoro omaan/perheen käyttöön 250 € / lukukausi = tunnin vuoro viikossa ryhmä-/joukkueliikuntaan Varaukset ravitsemispäällikkö Terhi Koivistolta Viipurintien kukkakauppa, Parolan rottinki, Tekniset tv-sävel, Parolan rottinki, Kultakeskuksen tehtaanmyymälä, Intersport Kannustevapaa 2012 : Yhtymähallitus päättää vuosittain. Käyttö vapaaehtoista. Voivat hakea: kuntayhtymäpalveluhenkilöstö, hallinnon henkilöstö, E-liitteessä olevat + sote-liitteessä C7 työskentelevät. 14 päivän ajalle siten, että ko. päivistä palkallisia 6. Vaihtoehtoisesti 7 päivän vapaaehtoisesta palkattomasta virka-/työvapaasta 3 päivää palkallisena. Esimies päättää myöntämisestä. Ei tarvitse myöntää, jos vaikeuttaa töiden järjestelyä /kuormittaa työtovereita kohtuuttomasti. Ei saa siirtää lomapäiviä säästöön ja vaikuttaa lomapalkkavarausten kustannuksia lisäävästi. Virkavapaan ajaksi ei saa palkata sijaista. Ajankohdan oltava työjärjestelyjen kannalta mahdollinen.

40 Osaamisen kehittäminen
Työhyvinvointikysely 2012 Tyytyväisyys henkilöstön osaamisen kehittämiseen 3,59/5 Tavoitteena osaamisen kehittämiseen 3 % henkilöstömenoista; toteuma ,56 % 6,8 koulutuspäivää/ päätoiminen työntekijä / 2011 OVTES:n piirin kuuluvilla 7,9 koulutuspäivää / hlö KVTES/TS:n piiriin kuuluvilla 4,7 koulutuspäivää / hlö Tavoitteet 2012: 7,4 ja 6 Henkilökohtaiset kehityskeskustelut keväisin, osaston kehittämiskeskustelut syksyisin Yhteenveto kehittymiskohteista: henkilökohtainen kehittymissuunnitelma Osaston kehittämissuunnitelma Koko henkilöstön infotilaisuudet, infokahvit, suunnittelu- ja kehittämispäivät, koulutuspäivät, työelämäkumppanuusjaksot Tavastia tutuksi –perehdyttämisiltapäivät ( € / 364 = 1295 €/hlö: 892 €/hlö ilman palkkakuluja) Päätoimisista opettajista päteviä 88,24 %; perusrahoitteisessa koulutuksessa 89 % /

41 Esimiestyö ja henkilöstöjohtaminen
Ihmisten johtamisen vahvistaminen yksi toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteista Perehdyttäminen, hiljaisen tiedon siirto Perehdyttämisohjelma uudistettiin ja perehdyttämisen seuranta- ja tarkistuslista päivitettiin. Tavastia tutuksi -perehdytysiltapäivät alkoivat syyslukukaudella. Vertaistuki/mentorointi Opinto-ohjaajien, erityisopetuksen toimijoiden ja työelämäkoordinaattoreiden vertaismentorointiryhmät kokoontuivat. Osaamista ja kokemusta jaettiin myös ryhmässä, joka koostuu joukosta kokeneita konkariopettajia sekä nuorista, työuransa alussa olevista opettajista. Esimiesten kehityskeskusteluosaamisen kehittäminen, esimiesvalmennusohjelma Esimiesten kehityskeskusteluosaamista kehitettiin. Kehityskeskusteluohjeet päivitettiin ja lomake uudistettiin. Osastojen kehityskeskustelut aloitettiin syksyllä. Esimiehille järjestetään esimiesvalmennusta. Kokouskäytäntöjen terävöittäminen Kokouskäytäntöjä terävöitettiin päivittämällä kokousten prosessikuvaukset. Laadittiin jakelulistat, jotta kaikki henkilöstöryhmät, myös ns. osastottomat, saavat tiedon järjestettävistä kokouksista.

42 Esimiestyö ja henkilöstöjohtaminen
Työhyvinvointikysely 2012 Tyytyväisyys esimiehen toimintaan 3,74/5. Esimiehiä Koulutuspäälliköt 10 kpl, kuntayhtymäpalveluiden päälliköt 5, kuntayhtymän johtaja, rehtori, talousjohtaja, aikuiskoulutusjohtaja, henkilöstöjohtaja Koulutuspäällikön tehtävät ja työelämäosaaminen ammatillisessa oppilaitoksessa Rehtori Heini Kujalan pro gradu –tutkielma, toukokuu 2012, Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden yksikkö Koulutuspäälliköiden kuvaamat keskeiset tavoitteet ja tehtävät Strategian johtaminen Pedagogisen toiminnan johtaminen Ihmisten johtaminen Kehittäminen Kumppanuuksien johtaminen

43 Koulutuspäälliköiden kuvaamat keskeiset tavoitteet ja tehtävät
Strategian johtaminen Talouden johtamiseen liittyi myös vastuu henkilöstön työpaikkojen turvaamisesta ”Saada osasto toimimaan kannattavasti niin, että kaikille on töitä. Nyt ja tulevaisuudessa.” Pedagogisen toiminnan johtaminen Kp:t kokivat pedagogisen työnsä nimenomaan johtamistyöksi; eli valmentamiseksi, innostamiseksi ja kannustamiseksi. Opetussuunnitelmatyö-> opetussuunnitelmien kehittäminen nähtiin toisaalta omana tehtävänä ja toisaalta jatkuvana työnä, johon pitää saada mukaan koko opetushenkilöstö Opetustoiminnan organisointi, arjen pyörittäminen, mm. paperityöt + kokoukset ”Mehän saadaan paljon tehdyksi palavereissa, käytäväkeskusteluissa ja kokouksissa. Sen sijaan, että me näperrellään yksinään pöytämme takana.” ”Että henkilöstö pyrkii tekemään työnsä mahdollisimman hyvin ja pyrkii siihen, että opiskelijat valmistuvat ajallaan ja mahdollisimman hyvillä arvosanoilla.” 7 naista, 3 miestä Toukokuu 2012, esimieskokemusta keskimäärin 14,5 vuotta, josta 9 vuotta oppilaitoksessa. Organisaatiouudistus elokuussa tällöin aloitti 2 uutta koulutuspäällikköä -> vuosien työkokemus Tavastiasta. Osastonjohtajat muuttuivat koulutuspäälliköiksi

44 Koulutuspäälliköiden kuvaamat keskeiset tavoitteet ja tehtävät
Ihmisten johtaminen Oman henkilöstön johtaminen koettiin tärkeimmäksi tavoitteeksi ja tehtäväksi Ihmisten johtamisessa kp:t korostivat henkilöstön erilaisuutta, tarvetta ikäjohtamiseen ja hiljaisen tiedon käyttöönottoon. Halu toimia siten, että koko henkilöstölle riittää työtä ja kaikilla on turvallinen työyhteisö. Onnistunut rekrytointi ja perehdyttäminen ihmisten johtamisen perusta. Sijaisuuksien järjestämiseen kuluu paljon aikaa. Sijaistarve yleensä äkillinen eikä perehdyttämiseen tahdo löytyä tarpeeksi aikaa. Keskeinen osa työtä on opettajien resursointi ja työnjako Kp:t mielsivät työnjakoon liittyvän paljon vallankäytön mahdollisuuksia ja se pyritäänkin tekemään mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja demokraattisesti Haasteena tehdä työnjako, että jokaisella on osaamistaan vastaavaa työtä ja työ jakaantuu mahdollisimman tasaisesti. Työnjako suunnitelmallista, pitää joustaa lukuvuoden aikana tilanteen mukaan 7 naista, 3 miestä Toukokuu 2012, esimieskokemusta keskimäärin 14,5 vuotta, josta 9 vuotta oppilaitoksessa. Organisaatiouudistus elokuussa tällöin aloitti 2 uutta koulutuspäällikköä -> vuosien työkokemus Tavastiasta. Osastonjohtajat muuttuivat koulutuspäälliköiksi

45 Koulutuspäälliköiden kuvaamat keskeiset tavoitteet ja tehtävät
Ihmisten johtaminen Johtaminen perustuu hyviin henkilökohtaisiin suhteisiin – ylläpitoa pidettiin tärkeänä Kp:t ovat käytettävissä, kun henkilöstö kaipaa tukea tai ohjausta Kp:t kantavat vastuuta oman osastonsa työilmapiiristä sekä henkilöstönsä jaksamisesta ja työsuhteiden jatkumisesta. ”Koulutuspäällikkö on työnantajan edustaja, mutta kuitenkin voimakkaasti opettajan rinnallakulkija, motivoija ja kehittymisen mahdollistaja.” ”Ja että mä olen kalliona heidän takanaan, kun he tekevät työtään.” Yhteistyön johtamisessa korostui tarve tehdä yhteistyötä moneen suuntaan kp:t kokivat toimivansa yhteistyön välittäjinä – ylin johto & opettajat, osastojen välinen yhteistyö Kp:t vastaavat siitä, että tiedottaminen osaston ja koko Tavastian välillä toimii. 7 naista, 3 miestä Toukokuu 2012, esimieskokemusta keskimäärin 14,5 vuotta, josta 9 vuotta oppilaitoksessa. Organisaatiouudistus elokuussa tällöin aloitti 2 uutta koulutuspäällikköä -> vuosien työkokemus Tavastiasta. Osastonjohtajat muuttuivat koulutuspäälliköiksi

46 Koulutuspäälliköiden kuvaamat keskeiset tavoitteet ja tehtävät
Kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen korostui; nähtiin osana työssä viihtymistä ”Minun palanen tällä kaikella toiminnalla on.. Alalta valmistuvien hyvin ammattilaisten saaminen työelämään. Siinä samalla opettajat, jotka tekee tätä työtä, kokevat saavansa siitä työstä sen mitä haluavat, että he jaksavat ja pystyvät kehittymään työssään.” Muutoksen johtamiseen liittyvä haaste: miten henkilöstö saadaan motivoitua muutokseen sen tärkeyden ymmärtämisen kautta. Muutosjohtamiseen liittyivät myös ikäjohtamisen haasteet. ”Ne opettajat, jotka valmistuvat tänään, heillä on aivan erilaiset valmiudet tehdä työtään tämän päivän välineillä, tämän päivän oppimisympäristöissä kuin niillä opettajilla, jotka ovat hankkineet opettajat pedagogiset pätevyyden vaikkapa 80-luvulla. Haasteellista on tottua jatkuvaan muutokseen.” ”Tavoitteena on, että oltaisiin positiivisesti esillä. Kehityttäisiin ja oltaisiin luovia. Että osastolla aina tavoitellaan jotain uutta, ettei kangistuta kaavoihin.” Kumppanuuksien johtaminen Koulutuksen työelämälähtöisyys tavoitteena Tehtävinä työelämäyhteistyö ja aluekehittäminen, oppilaitosverkostot, muut sidoryhmäverkostot 7 naista, 3 miestä Toukokuu 2012, esimieskokemusta keskimäärin 14,5 vuotta, josta 9 vuotta oppilaitoksessa. Kp:t haluavat, että osasto tekee aktiivista yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa; konkretisoituu usein hankkeissa. Erilaisia sidosryhmäverkostoja Kumppanuuksien johtaminen liittyy pedagogiseen johtamiseen; varsinkin työelämäyhteistyö – kumppanuuksien johtamiseen kp:t toivoivat enemmän aikaa. Organisaatiouudistus elokuussa tällöin aloitti 2 uutta koulutuspäällikköä -> vuosien työkokemus Tavastiasta. Osastonjohtajat muuttuivat koulutuspäälliköiksi

47 Millainen on hyvä esimies?
7 naista, 3 miestä Toukokuu 2012, esimieskokemusta keskimäärin 14,5 vuotta, josta 9 vuotta oppilaitoksessa. Kp:t haluavat, että osasto tekee aktiivista yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa; konkretisoituu usein hankkeissa. Erilaisia sidosryhmäverkostoja Kumppanuuksien johtaminen liittyy pedagogiseen johtamiseen; varsinkin työelämäyhteistyö – kumppanuuksien johtamiseen kp:t toivoivat enemmän aikaa. Organisaatiouudistus elokuussa tällöin aloitti 2 uutta koulutuspäällikköä -> vuosien työkokemus Tavastiasta. Osastonjohtajat muuttuivat koulutuspäälliköiksi

48 Koulutuspäälliköiden näkemykset työssään tarvittavasta työelämäosaamisesta
Eniten painottui ihmisten johtaminen. Myös pedagoginen johtaminen, liiketoimintajohtaminen sekä oman toiminnan hallinnan näkökulmat runsaasti esillä. Oman toiminnan hallinta Kp:llä vahva näkemys oman toiminnan hallinnan tärkeydestä työssä menestymiselle. Hyvä itsetuntemus: terve itsetunto, kyky kestää omaa vaillinaisuutta, tietoisuus omasta toiminnasta. -> Oman toiminnan reflektointi & alttiiksi asettaminen haastaville tilanteille Omasta toimintakyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtiminen ”Osaa jaksaa omat voimansa sillä tavalla, että pystyy auttamaan, kun omat alaiset tarvitsee, että sitten on energiaa… Ettei mun voimat mene hallinnolliseen työhön.” Voimien jakaminen, rajojen asettaminen omalle toiminnalle ja tarvittaessa oman osaamisen rajallisuuden hyväksyminen ”Itselle joutuu olemaan armelias, ei voi jäädä epäonnistumisia kauheasti murehtimaan. Tietysti silloin, kun ne koskee ja vaikuttaa jotenkin toisen elämään, niin silloin pitää murehtia, että oppisi siitä.” 7 naista, 3 miestä Toukokuu 2012, esimieskokemusta keskimäärin 14,5 vuotta, josta 9 vuotta oppilaitoksessa. Organisaatiouudistus elokuussa tällöin aloitti 2 uutta koulutuspäällikköä -> vuosien työkokemus Tavastiasta. Osastonjohtajat muuttuivat koulutuspäälliköiksi

49 Oman toiminnan hallinta
Esimiestyötä voi tehdä vain olemalla oma itsensä. ”Se on sitä, että vaikka sä teet mitä, niin persoonallasi sä kuitenkin teet siä.. Kyllä se on aikatavalla syntyperäistä.” Kp:t: hyvän esimiehen on oltava jämäkkä ja vastuullinen, tarvittaessa kyettävä olemaan periksiantamaton ja pitämään puoliaan vaativissakin tilanteissa. Jämäkkä esimies luo organisaatioon turvallisuutta – työyhteisö tietää, että kokonaisuus on esimiehen hallussa. Haasteellista, että hyvän esimiehen pitää pystyä toimimaan tilanneriippuvaisesti muuttaen käyttäytymistään asian ja henkilöiden edellyttämällä tavalla >< toisaalta tietoisuus, että ainoa mahdollisuus tehdä töitä omalla persoonalla -> kuormittavaa Tasapainottelua eri puolien välillä Realistinen, mutta samalla positiivinen Vahva, mutta ei jyräävä Tietyissä asioissa tiukka, mutta toisaalta asioihin pitää suhtautua joustavasti ja inhimilliset näkökohdat huomioon ottaen 7 naista, 3 miestä Toukokuu 2012, esimieskokemusta keskimäärin 14,5 vuotta, josta 9 vuotta oppilaitoksessa. Organisaatiouudistus elokuussa tällöin aloitti 2 uutta koulutuspäällikköä -> vuosien työkokemus Tavastiasta. Osastonjohtajat muuttuivat koulutuspäälliköiksi

50 Kommunikaatiotaidot: vuorovaikutus, viestintä, tiedon hallinta
Kommunikointitaito Kommunikaatiotaidot: vuorovaikutus, viestintä, tiedon hallinta Pitää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa Taito keskustella ja perustella näkökulmansa Kyky kuunnella Ohjelmistojen hyödyntämistaidot, tiedottaminen, kokoustaminen, neuvottelut, tekstin tuottaminen Ihmisten johtaminen Osaamisalueita: lähijohtaminen, päätöksenteko- ja organisointitaidot, ihmissuhdetaito, ristiriitojen ratkaiseminen sekä oikeudenmukaisuus Lähijohtaminen: palvelutehtävä, jolloin esimies tekee työtä henkilöstönsä kautta ”Työssä pärjää parhaiten, jos auttaa toisia suoriutumaan parhaimpaansa.” Kp:n työssä edellytetään vahvaa päätöksenteko- ja organisointitaitoa. Päätöksiä pystyttävä tekemään myös tilanteissa, joissa päätös ei tyydytä kaikkia osapuolia. Aikapaineista. 7 naista, 3 miestä Toukokuu 2012, esimieskokemusta keskimäärin 14,5 vuotta, josta 9 vuotta oppilaitoksessa. Organisaatiouudistus elokuussa tällöin aloitti 2 uutta koulutuspäällikköä -> vuosien työkokemus Tavastiasta. Osastonjohtajat muuttuivat koulutuspäälliköiksi

51 Ihmisten johtaminen Ihmisten johtamisen keskeiseksi ominaisuudeksi koettiin ihmissuhdetaito Opettajan työ on perinteisesti ollut itsenäistä. Tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen tehtävä edellyttää kaikilta toimijoilta verkostoitumisensa vuoksi vahvoja ihmissuhdetaitoja. Ihmissuhdetaidoissa korostuu kyky toisen tuntemiseen ja yksilölliseen kohtaamiseen. ”Kyllähän tässä työssä korostuu ihmisten johtaminen. Se, että on sellainen ihminen, jolle voi puhua lähestulkoon kaikki asiat eikä se vaikuta siihen, miten asioita hoidetaan.” Kp:n työssä tarvitaan vahvaa tilannetajua, pitää olla empaattinen, avoin ja aito. Toisaalta rajat. ”Liian empaattinen ei saa olla.. Sä rupeat tekemään jonkun mieliksi asioita. Täytyy nähdä kaikkien etu: organisaation, opettajan ja opiskelijan.” 7 naista, 3 miestä Toukokuu 2012, esimieskokemusta keskimäärin 14,5 vuotta, josta 9 vuotta oppilaitoksessa. Organisaatiouudistus elokuussa tällöin aloitti 2 uutta koulutuspäällikköä -> vuosien työkokemus Tavastiasta. Osastonjohtajat muuttuivat koulutuspäälliköiksi

52 Suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen – hiljaisen tiedon siirto
Ihmisten johtaminen Ihmisten erilaisuus ja johtamistilanteiden vaihtelevuus korostuivat. Oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus ja luotettavuus. Eri-ikäiset opettajat hahmottavat tehtävänsä hyvin eri tavoin ammatillisessa oppilaitoksessa. Myös ikäero opiskelijoihin saattaa tuoda haasteita opiskelijoiden kohtaamisessa. Suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen – hiljaisen tiedon siirto ”Pitää vetää omaa juttujaan ja olla omiensa puolella, mutta ei niin vahvasti, että olisi toisia vastaan.” KP:n työssä tarvitaan osaamista erilaisten konfliktien ratkaisuissa. Ristiriitojen sovittelu ja puheeksi ottamisen taito. Kyky tehdä kompromisseja 7 naista, 3 miestä Toukokuu 2012, esimieskokemusta keskimäärin 14,5 vuotta, josta 9 vuotta oppilaitoksessa. Organisaatiouudistus elokuussa tällöin aloitti 2 uutta koulutuspäällikköä -> vuosien työkokemus Tavastiasta. Osastonjohtajat muuttuivat koulutuspäälliköiksi

53 Pedagoginen ja liiketoimintajohtaminen
Kp:t korostivat osaamisvaatimuksissa strategista johtamista ja kokonaisuuksien hallintaa -> esimiestehtävä koostuu yksittäisten, pirstaleisten asioiden hoitamisesta. Pirstaleisuutta kuvattiin mm. ”Aikamoinen fakiiri tässä pitäisi olla.” Tarvitaan aikaa pysähtyä miettimään omaa työtään – käsitys tehtävän kokonaisuudesta. Aikaa kehittämistyölle liian vähän. ”Jos ei siitä (arjesta) joskus irtaudu ja katsele maailmaa laajemmin, silloin on vaikea toimia niin, että työ tai toiminta olisi järkevää tai että sillä olisi suunta ja tavoite.” Priorisointi Pedagogiikkaan liittyvät osaamisvaatimukset: alan tuntemus ja opetuksen suunnitelmiin liittyvä osaaminen Laaja alue – kaikkea ei voi hallita. Vahva pedagoginen osaaminen jollakin osa-alueella helpottaa osaamisen siirtämistä laajemmin. Omasta opettajataustasta hyötyä pedagogisessa johtamisessa. Kumppanuuksien ja asiakkuuksien hallinta: työelämätarpeiden tunteminen -> verkostot Talous- ja hallinto-osaamisvaatimukset: talous, koulutuspolitiikka, lainsäädäntö, erilaiset säännöt ja sopimukset 7 naista, 3 miestä Toukokuu 2012, esimieskokemusta keskimäärin 14,5 vuotta, josta 9 vuotta oppilaitoksessa. Organisaatiouudistus elokuussa tällöin aloitti 2 uutta koulutuspäällikköä -> vuosien työkokemus Tavastiasta. Osastonjohtajat muuttuivat koulutuspäälliköiksi

54 Innovatiivisuus ja muutosten johtaminen
Kyky muuntautua, valmistautua muutokseen ja toteuttaa niitä ”Muutoksilta ei voi välttyä, siihen on oltava valmis ja osata johtaa muita muutoksessa niin, että muut luottaa siihen. Pitää osata tehdä päätöksiä ja perustella niitä.” Innovatiivisuus: visiointikyky, aktiivisuus, aloitteellisuus; näkyy reagointikykynä ja kykynä vastaanottaa haasteita. 7 naista, 3 miestä Toukokuu 2012, esimieskokemusta keskimäärin 14,5 vuotta, josta 9 vuotta oppilaitoksessa. Organisaatiouudistus elokuussa tällöin aloitti 2 uutta koulutuspäällikköä -> vuosien työkokemus Tavastiasta. Osastonjohtajat muuttuivat koulutuspäälliköiksi


Lataa ppt "Työhyvinvointi osana henkilöstöjohtamista Työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen, mm. varhainen tuki Riikka Kolkkala Henkilöstöjohtaja, Koulutuskeskus."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google