Hyvä Sisärengaslainen, Ensimmäisen kirjeensä viimeisessä luvussa Pietari antaa vielä ohjeita seurakunnan johtajille ja seurakuntalaisille, sekä varoittaa.

Esitys aiheesta: "Hyvä Sisärengaslainen, Ensimmäisen kirjeensä viimeisessä luvussa Pietari antaa vielä ohjeita seurakunnan johtajille ja seurakuntalaisille, sekä varoittaa."— Esityksen transkriptio:

1 Hyvä Sisärengaslainen, Ensimmäisen kirjeensä viimeisessä luvussa Pietari antaa vielä ohjeita seurakunnan johtajille ja seurakuntalaisille, sekä varoittaa Saatanan juonista. Kysymyksiä, esirukousaiheita yms voit lähettää osoitteeseen pastori@tunti.com.pastori@tunti.com Seuraavan kehotuksen minä osoitan niille, jotka teidän joukossanne ovat vanhimman asemassa - minä, joka itsekin olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja sekä myös osallinen siitä kirkkaudesta, joka on ilmestyvä: (1. Piet. 5:1) Pietari antaa seurakunnan johtajille kehotuksia apostolin arvovallalla. Apostolit olivat Jeesuksen kärsimysten, kuoleman ja ylösnousemuksen silminnäkijätodistajia, ja siksi heillä oli erityinen asema kirkossa. 1.Piet. 5:1

2 1.Piet. 5:2-5 Kaitkaa sitä laumaa, jonka Jumala on teille uskonut, älkää pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, älkää myöskään alhaisesta voitonhimosta, vaan sydämenne halusta. Älkää herroina vallitko niitä, jotka teidän osallenne ovat tulleet, vaan olkaa laumanne esikuvana. Silloin te ylimmän paimenen ilmestyessä saatte kirkkauden seppeleen, joka ei kuihdu. (1. Piet. 5:2-4) Seurakunnan johtajilla, tai paimenilla, on suuri vastuu seurakunnasta. Pietari oli itse saanut ylösnousseelta Jeesukselta tehtävän paimenen tavoin ruokkia ja kaita hänen lampaitaan (Joh. 21:15-17), ja nyt Pietari välittää saamaansa tehtävää eteenpäin. Paimenten tulee rakastaa seurakuntaa ja olla heille esimerkkinä kristillisestä uskosta ja elämästä. Varsinainen lammasten paimen on kuitenkin Jeesus, joka pitää huolen myös seurakunnan johtajista. Samoin te, jotka olette nuorempia, tyytykää asemaanne vanhimpien alaisina. Ja te kaikki: pukeutukaa keskinäiseen nöyryyteen, sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon. (1. Piet. 5:5) Myös seurakuntalaisilla on velvollisuutensa seurakunnan paimenia kohtaan: heidän tulee olla kuuliaisia ja osoittaa heille arvonantoa (lue 1. Tess. 5:12; Hepr. 13:17). Edelleen perusohje kristittyjen välisissä suhteissa on keskinäinen nöyryys ja toinen toisensa kunnioitta- minen (lue Ef. 5:21).

3 1. Piet. 5:6-9 Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, niin hän ajan tullen korottaa teidät. Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen. (1. Piet. 5:6-7) Vaikeuksien keskellä on vaarana katkeroitua Jumalalle. Pietari kehottaa kuitenkin sen sijaan nöyrtymään ja luottamaan siihen, että Jumala kyllä kerran pelastaa omansa. Rukouksessa saa heittää murheensa ja ahdistuksensa Jumalan kannettavaksi, ja vaikka hän ei heti antaisikaan konkreettista apua, saa kuitenkin uskoa, että Jumala pitää huolen eikä anna kenenkään kannettavaksi liian suurta taakkaa. Kun sitten Jumalan suunnitelmissa on oikea hetki, hän antaa näkyvänkin avun. Pitäkää mielenne valppaana ja valvokaa. Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä. Vastustakaa häntä, uskossa lujina! Tiedättehän, että veljenne kaikkialla maailmassa joutuvat kokemaan samat kärsimykset. (1. Piet. 5:8-9) Seurakunnan on tärkeää pysyä yhdessä ja jokaisen kristityn seurakuntayhteydessä vainoista huolimatta. Saatana yrittää hajottaa seurakunnan ja leijonan tavoin niellä yksin jääneen kristityn. Yksin ei kauan jaksa valvoa, mutta toisten kristittyjen rohkaisu ja tuki auttaa olemaan valppaana ja vastustamaan Saatanaa.

4 1. Piet. 5:10-14 Kaiken armon Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa. Vhän aikaa kärsittyänne hän itse varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa teidät. Hänen on valta iankaikkisesti. Aamen. (1. Piet. 5:10-11) Viime kädessä ukossa jaksaminen ei kuitenkaan ole inhimillisen rohkaisun varassa, vaan Jumala, joka on meissä hyvän työnsä alkanut ja uskon lahjoittanut, myös vahvistaa meitä sanallaan. Silvanuksen, luotettavaksi tietämäni veljen, välityksellä lähetän teille tämän lyhyen kirjeen, jossa lausun teille kehotuksia ja vakuutan, että se armo, jossa te elätte, on todella Jumalan armoa. Pysykää siinä lujina! Teille lähettää tervehdyksen Babylonissa oleva seurakunta, valittu niin kuin tekin. Samoin tervehtii teitä poikani Markus. Tervehtikää toisianne rakkauden suudelmalla. Rauha teille kaikille Kristuksen yhteyteen liitetyille. (1. Piet. 5:12-14) Pietari lähettää vielä kirjeensä lopussa terveisiä itseltään sekä muilta kristityiltä. Babylonissa asuva seurakunta tarkoittaa Rooman seurakuntaa. Kristityt käyttivät Roomasta peitenimeä Babylon, koska Rooma oli samalla tavalla vainonnut kritittyjä kuin Babylon aikoinaan Vanhan testamentin Jumalan kansaa. Pähkäiltävää: Miten keskinäisen nöyryyden tulisi näkyä seurakunnassa? Miksi seurakuntayhteydestä poisjääminen on vaarallista?