Kokemuskoulutustoiminnan yleiset tavoitteet Kokemuskoulutuksella pyritään vaikuttamaan siihen, että pitkäaikaissairaan, vammaisen tai läheisen kokemustieto.

Esitys aiheesta: "Kokemuskoulutustoiminnan yleiset tavoitteet Kokemuskoulutuksella pyritään vaikuttamaan siihen, että pitkäaikaissairaan, vammaisen tai läheisen kokemustieto."— Esityksen transkriptio:

1 Kokemuskoulutustoiminnan yleiset tavoitteet Kokemuskoulutuksella pyritään vaikuttamaan siihen, että pitkäaikaissairaan, vammaisen tai läheisen kokemustieto otetaan huomioon palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä, sekä sosiaali- ja terveysalan opetuksessa valtakunnallisesti.  Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiksi, kuten lääkäreiksi, sairaanhoitajiksi, lähihoitajiksi, fysioterapeuteiksi, toimintaterapeuteiksi ja sosionomeiksi opiskelevien ymmärrys potilaan kokemusmaailmasta syvenee kokemuskouluttajien tarjoaman kokemustiedon myötä.  Kokemuskouluttajien tuoma arjen asiantuntijuus tarjoaa opiskelijoille/ammattilaisille mahdollisuuden peilata teoriatiedon kautta saatua näkökulmaa sairauksiin ja vammoihin - kokemustieto auttaa jäsentämään ja soveltamaan teoreettista tietoa.

2 Kokemuskouluttaja Kokemuskouluttajalta kertoo aidon tarinan sairauden tai vamman kanssa elämisestä tai omaisena olemisesta. Hänellä on omakohtaista tietoa, koulutus sekä taustajärjestönsä tuki kokemuksensa välittämiseksi. Kokemuskouluttajan kriteerit:  Sairastumisesta on kulunut riittävän pitkä aika ( n. 3 v.)  Sopeutunut omaan sairauteen/vammaan tai omaisen rooliin ja elämään sen kanssa  On kykenevä toimimaan yhteistyössä  Tuntee oman taustajärjestönsä toiminnan  On osallistunut peruskoulutukseen  Sitoutunut toimimaan eettisesti hyväksyttävien periaatteiden mukaisesti

3 Peruskoulutuksen jälkeen kokemuskouluttaja:  Tunnistaa omat motiivinsa kokemuskouluttajatoimintaan  On kiinnostunut kehittymään kokemuskouluttajatehtävässä  Pystyy jäsentämään kokemustietoaan suhteessa asiantuntijatietoon  Pystyy jäsentämään kokemuksensa jaettavaksi kokemustiedoksi  Osaa rajata esityksensä  On saanut valmiuksia esiintymiseensä  Tuntee oppimisen perusteita ja ymmärtää vuorovaikutuksen merkityksen opetustilanteessa  Hahmottaa oman osuutensa suhteessa opetustapahtumaan  Ottaa huomioon kohderyhmän esityksessään  Osaa ottaa vastaan ja antaa rakentavaa palautetta  Tuntee taustajärjestönsä toimintaa riittävästi  Toimii yhteistyössä taustajärjestönsä kanssa

4 Kulmakivenä on oman esityksen rakentaminen ja harjoittelu  Oman tarinan purkaminen/jäsentäminen esim. elämänkaari- tai aikajanalle  Perustarinan rakentaminen – ja edelleen kehittäminen eri tilanteisiin sopivaksi  Tarinan rajaaminen tarkoituksenmukaisesti kuulijaryhmä huomioiden  Myönteisen/rakentavan näkökulman löytäminen tarinalle - ja sen merkityksen ymmärtäminen  ”Oikean tiedon” välittäminen vrt. vaihtoehto- ja uskomushoidot  Sairastumisen tai vammautumisen tunnekokemusten välittäminen oman tarinan kautta tärkeää kuulijoille  Luontevan, itselle sopivan esiintymistavan löytäminen

5 Kokemuskouluttaja voi toimia erimerkiksi:  Opetusyksiköissä tunneilla tai luennoilla  Teemapäivillä, messuilla tai mediassa  Opinnäyte- ja harjoittelutöissä haastateltavana  Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutuksessa  Kuntien tai sairaanhoitopiirien työryhmissä ym potilasedustajana

6 Kokemuskoulutus –ja –asiantuntija- toiminta Suomessa Toiminta alkanut järjestöjen yhteistyönä vuonna 1998  Tällä hetkellä noin 450 järjestöjen kouluttamaa kokemuskouluttajaa eri puolilla Suomea  32 eri potilas- ja vammaisjärjestöä mukana toiminnassa  65 toisen asteen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston yksikköä mukana  Järjestöjen toteuttamat koulutukset antavat perusvalmiudet kokemuskouluttajan tehtävään  Kokemuskentällä käytetään myös muita käsitteitä: kokemusasiantuntijat, kokemusarvioijat, kokemuskehittäjät, kokemustutkijat ym. 