Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Esitys aiheesta: "Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja"— Esityksen transkriptio:

1 Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Kuntien talouden tulevaisuus – kuntatalousfoorumi Siilinjärvi Kuntarakenteen ja kuntatalouden muutos Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

2 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006–2012
Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 TPA Vuosikate: Mrd euroa 1,72 2,02 1,92 1,80 2,47 2,05 1,29 Asukasta kohti, € 327 382 362 337 461 382 238 Vuosikate % poistoista 118 135 122 108 145 118 70 Vuosikate % poistonal. invest.1) 74 81 66 69 99 73 45 Tilikauden tulos, mrd. euroa 1,02 0,74 0,61 0,29 1,832) 0,42 -0,31 Lainakanta: Mrd euroa 7,67 8,15 8,63 9,78 10,45 10,95 12,32 Asukasta kohti, € 1 461 1 545 1 629 1 838 1 956 2 038 2 282 Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 79 52 57 29 7 34 63 Vuosikate < poistot 243 181 178 117 55 143 220 Kuntien lkm yhteensä 415 400 399 332 326 320 320 Kuntien lkm. (v kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 39 31 30 24 6 34 63 Vuosikate < poistot 180 134 128 108 50 143 220 1) Poistonalaisten investointien omahankintamenot = Investointimenot – Maa- ja vesialueiden hankinta – Osakkeiden ja osuuksien hankinta – Rahoitusosuudet investointeihin. 2 Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. €. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

3 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit
Manner-Suomen kunnat, €/asukas 1) Investointimenot – investointien rahoitusosuudet Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

4 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain
vuosina 2011–2012 Manner-Suomi: 2012* 2011 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

5 Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan
Manner-Suomen kunnissa 2010–2012 Kunnan asukasluku (ennakkotieto) Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

6 Kuntien vuosikate % poistoista 1997–2012
Pohjois-Savo % Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

7 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as.
Pohjois-Savo yhteensä (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan Timo Kietäväinen

8 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as.
Kuopion seutukunta (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan Timo Kietäväinen

9 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as.
Pohjois-Savo pl. Kuopion seutukunta (investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan Timo Kietäväinen

10 Kehyspäätösten vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan – alustava arvio*
Hallitus on tarkentanut kehysriihen päätöksiä ja aiemmista linjauksista poiketen osinko- ja yhteisöveron muutokset on Kuntaliiton kannan mukaisesti esitetty kompensoitavaksi kunnille täysimääräisesti ilman dynaamisten vaikutusten huomioon ottamista. Täten edellä esitettyjä vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan (osinkoveromuutos -80milj.€ /v ja yhteisöveromuutos n.-115 milj.€/v) ei tältä osin muodostuisi. * Työmarkkinauudistus-150 milj.€ perustuu arvioon, että valtio lisää rahoitusta kuntien aktivointiin, ellei negatiiviset vaikutukset voivat jopa kaksinkertaistua Vuonna 2012 poistui erillinen korjausavustus 60 milj.€ eikä mitään korvaavaa ole tulossa tilalle Harkinnanvaraisista rahoitusavustuksista leikataan 10 milj € vuodesta 2015 STM:n Kaste-ohjelman leikkaus -2 milj.€ ei ole huomioitu Kehysratkaisujen vaikutuksia OKM:n (mm. ylläpitäjärahoituksen indeksitarkistuksen lisäjäähdytystä milj €) ja STM:n alueille ei ole näissä taulukossa huomioitu, eikä myöskään norminpurkuohjelman mahd vaikutuksia.

11 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja
kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. € Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % Hallitusohjelma: Vo-prosentin tilapäinen muutos - 631 milj. euroa Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Timo Kietäväinen

12 Työmarkkinatukiuudistuksesta 300 milj € lasku
Yli 300 pv työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuki yht. 650 milj. euroa vuodessa josta aktiiviajan tuki 150 milj. euroa (valtio) passiiviajan tuki 500 milj. euroa (kunnat) työmarkkinatukea saaneiden aktiiviajan tuki 50 milj. euroa (valtio) passiiviajan tuki 100 milj. euroa (uusi kustannus kunnille) Yli 500 pv työmarkkinatukea saaneiden aktiiviajan tuki 100 milj. euroa (valtio) 50 % passiiviajan tuesta 200 milj. euroa (uusi kustannus kunnille) 50 % passiiviajan tuesta 200 milj. euroa (vanha kustannus kunnille) Kunnille tarvitaan myös lisävälineitä aktivointiin ja päätösvaltaa näiden välineiden käytöstä (nyt te-hallinnolla). Lisäksi mm. palkkatukea uudistettava, välityömarkkinoita kehitettävä, laki kuntouttavasta työtoiminnasta uudistettava, työvoiman palvelukeskukset vakinaistettava (te-toimistot ja Kela palveluineen mukaan) Timo Kietäväinen

13 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2011–2012 Tilastokeskus, vuosien 2013–2017 arviot PPO Prosenttia: Prosenttia: 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 BKT, määrän muutos 2,7 -0,2 0,4 1,6 2,1 1,7 1,6 Palkkasumman muutos 4,5 3,2 1,9 2,8 3,2 3,2 3,3 Ansiotasoindeksin muutos 2,7 3,5 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,1 7,8 7,7 7,6 Kuluttajahintojen muutos 3,4 2,8 2,1 2,5 2,2 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,3 3,2 2,3 2,3 2,4 2,7 2,7 Valtionosuusindeksin muutos 1,6 3,7 3,0 2,4 2,4 2,7 2,7 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,4 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Kunta-alan työlliset, henk. 463 463 463 463 463 463 463 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Ennusteet syyskuussa 2012 (PPB): BKT, määrän muutos 1,0 1,0 2,0 2,0 1,7 Palkkasumman muutos 3,1 2,5 3,3 3,8 3,5 Ansiotasoindeksin muutos 3,5 2,6 3,0 3,5 3,5 Kuluttajahintaindeksin muutos 2,6 2,4 2,3 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,1 2,3 2,7 3,0 2,9 Timo Kietäväinen

14 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. € PPO 2014–17 mukaan
2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Toimintamenot yht. 35,66 37,45 38,76 40,04 41,55 43,08 44,68 – Palkat 15,65 16,23 16,62 17,03 17,46 17,98 18,52 – Muut henkilöstömenot 4,67 4,83 4,98 5,07 5,18 5,30 5,42 – Ostot 12,71 13,52 14,26 15,01 15,81 16,68 17,59 – Muut toimintamenot 2,63 2,87 2,90 2,93 3,10 3,12 3,15 Korkomenot 0,35 0,34 0,37 0,48 0,63 0,80 0,96 Investoinnit 4,31 4,68 4,65 4,65 4,65 4,65 4,65 Yhteensä 40,32 42,47 43,78 45,17 46,84 48,53 50,29 Muutos-%: Toimintamenot yht. 5,4 5,0 3,5 3,3 3,8 3,7 3,7 – Palkat 4,3 3,7 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 – Ostot 8,4 6,4 5,5 5,3 5,4 5,5 5,5 Menot yhteensä 1,2 5,3 3,1 3,2 3,7 3,6 3,6 Lähde: Vuodet 2011–2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013–2017 arviot PPO Timo Kietäväinen

15 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset 2001–2017, %
Muutos keskimäärin/vuosi: 2001–2012 2013–2017 Arvo: ,3 % ,6 % Arvon muutos Määrä 1): ,0 % ,1 % Kustannustaso: 3,3 % ,5 % Määrän muutos 1) Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) 1) Määrän muutoksesta noin 1 prosenttiyksikkö aiheutuu ikärakenteen muutoksesta. Vuosille 2013–2017 ei ole arvioitu muita volyymimuutoksia  Toimintamenojen kasvuarvio epärealistinen? /hp Lähde: Vuodet 2000–2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013–2017 arviot PPO Timo Kietäväinen

16 Kuntien verotulot vuosina 2011–2017, mrd. €
(PPO:n painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2013–2017 samoina) 2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero 16,20 16,85 17,56 18,21 18,93 19,73 20,58 Yhteisövero 1,67 1,21 1,29 1,37 1,40 1,25 1,30 Kiinteistövero 1,20 1,27 1,33 1,45 1,47 1,50 1,53 Verotulot yhteensä 19,07 19,33 20,18 21,03 21,80 22,48 23,42 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,0 4,2 3,7 3,9 4,3 4,3 Yhteisövero 18,5 -27,3 6,4 6,3 2,5 -11,1 4,3 Kiinteistövero 1,9 6,1 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 Verotulot yhteensä 3,9 1,4 4,4 4,2 3,6 3,1 4,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,16 19,24 19,38 19,38 19,38 19,38 19,38 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,49 ? ? ? ? Lähde: Vuodet 2011–2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013–2017 arviot PPO Timo Kietäväinen

17 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. € (PPO:n painelaskelman mukaan)
2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Toimintakate -24,26 -25,83 -26,79 -27,73 -28,89 -30,02 -31,19 Verotulot 19,07 19,33 20,18 21,03 21,80 22,48 23,42 Käyttötalouden valt.os. 7,66 8,07 8,26 8,22 8,45 8,63 8,78 Muut rahoituserät, netto 0,08 0,17 0,16 0,07 -0,05 -0,21 -0,38 Vuosikate 2,55 1,74 1,80 1,59 1,31 0,88 0,63 Poistot -2,23 -2,36 -2,651) -2,75 -2,85 -2,95 -3,05 Satunnaiset erät, netto 0,12 0,27 0,17 0,17 0,17 0,17 0,17 Tilikauden tulos 0,44 -0,35 -0,68 -0,99 -1,37 -1,90 -2,25 Tulorah. korjauserät -0,46 -0,47 -0,45 -0,45 -0,45 -0,45 -0,45 Tulorahoitus 2,21 1,53 1,52 1,32 1,03 0,60 0,35 Investoinnit, netto -3,33 -3,68 -3,65 -3,65 -3,65 -3,65 -3,65 Rahoitusjäämä 2) -1,11 -2,14 -2,13 -2,34 -2,62 -3,05 -3,30 Lainakanta 12,30 13,91 16,11 18,51 21,16 24,26 27,56 Rahavarat 4,54 4,32 4,29 4,25 4,18 4,13 4,03 Lähde: Vuodet 2011–2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013–2017 arviot PPO 1) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. €) 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Timo Kietäväinen

18 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit1) 1991–2017, mrd. € (käyvin hinnoin) (PPO:n painelaskelman mukaan) Lähde: Vuodet 1991–2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013–2017 arviot PPO 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit – rahoitusosuudet – käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. €) Timo Kietäväinen /hp

19 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991–2017, mrd
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991–2017, mrd. € (käyvin hinnoin) (PPO:n painelaskelman mukaan) Lähde: Vuodet 1991–2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013–2017 arviot PPO Timo Kietäväinen

20 Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. € Lähde: Vuodet 2000–2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013–2017 arviot PPO 2014 2015 2016 2017 Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 3,3 3,8 3,7 3,7 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,4 2,7 2,7 Timo Kietäväinen

21 Kuntarakenne- ja sote-uudistuksesta
Kuntarakennelaki annettiin eduskunnalle siten, että laki voi tulla voimaan alkaen. Lausuntokierroksen perusteella vain teknisiä tarkistuksia paitsi, että kuntien on tehtävä lain mukaiset selvitykset ja päätökset mennessä (luonnoksessa ), jotta saisi avustusta ja valtionosuuskompensaatiota Myönteistä, että yhdistymisavustukset ja valtionosuuksien menetyksen korvaukset rahoitetaan valtion toimesta. Lakiin ei tullut mukaan vaihtoehtoa, jossa kuntaliitosten ohella olisi niillä alueilla, joissa kuntaliitosselvityksiä ei käynnisty, olisi mahdollista selvittää myös yhteistyön tiivistämistä. Valtio varautuu asettamaan vuoden 2013 aikana suurimmille kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. Sote järjestämislain valmistelu alkaa välittömästi. Määräaika tiukka: asti! Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan Hallituksen kehysriihi 21.3.:Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut. Sote-palvelut järjestetään kuntapohjaisesti. Laajan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntamalli ei nykyisellään tähän sovellu. Hallitus antaa eduskunnalle linjaukset sote-rakenneuudistuksesta Timo Kietäväinen

22 Viisi erityisvastuualuetta huolehtii vaativista sote-palveluista
Vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta (erva), jotka Koordinoivat koko perustason sote-palveluiden järjestämistä, eri sairaaloiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä niin, että se tukee sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaista toimintaa ja erityisosaamista. Vastaavat vaativan keskitettävän erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelujen koordinoinnista ja ohjauksesta. Vastaavat tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen koordinoinnista. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta ohjauksesta ja koordinaatiosta. Nykyiset sairaanhoitopiirit voivat jäsenkuntien niin halutessa jatkaa nykyisen kaltaisina kuntayhtyminä. Vuoteen 2017 mennessä nykyiset sairaanhoitopiirit hallinnollisina organisaatioina puretaan. Timo Kietäväinen

23 Kuntien nykyiset sote-ratkaisut ja kehysriihen vaikutukset (ao
Kuntien nykyiset sote-ratkaisut ja kehysriihen vaikutukset (ao. STM:n työryhmän toimeksiannosta tiivistettynä) Kunnan väestöpohja yli asukasta (20 kuntaa +1 vuonna 2015 toteutuva liitos yli asukkaan kunnan kanssa) Voi järjestää laajan perustason sote-palveluja Kunta – asukasta, järjestää itse (22) Voi edelleen järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kunta – asukasta, mukana yt-alueessa (14) Voi edelleen järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja omille asukkailleen, mutta ei muille nykyisen ratkaisun kunnille Kunta alle asukasta, nykyisessä yt-alueessa on mukana yli asukkaan kunta (21) Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut (nykyinen tai laajeneva ratkaisu) Kunta alle asukasta, nykyisessä yt-alueessa mukana – asukkaan kunta (31) Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut = uusi ratkaisu Kunta alle asukasta, järjestää itse tai on mukana yt-alueessa, jossa ei ole mukana yli as kuntaa (195) Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut (yli as. kuntaan, jollaista ei nykyisellä yt-alueella ole) Kehysriihen linjauksista ei vieläkään tarkkaa tietoa – sote-alueita tulee ilmeisesti 20–30, sosiaalitoimen palvelujen mukanaoloa ei vielä kunnolla pohdittu. Timo Kietäväinen

24 KUNTALAKI: toimielimet ja johtaminen, uudistuksen organisointi
Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala, VM jäseninä valmistelujaostojen puheenjohtajat Valmistelujaostot Toimielimet ja johtaminen –jaosto, pj. Kari Prättälä, Kuntaliitto kunnan poliittinen ja ammatillinen johtaminen, toimielimet., kuntakonserni, yhteistoiminta Demokratiajaosto, pj. Inga Nyholm, VM Edustuksellinen demokratia sekä asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet Talousjaosto, pj. Arto Sulonen, Kuntaliitto kunnan talouden sekä yhteistoiminnan talouden sekä kuntakonsernin ohjaus, talouden tasapainotus sekä hallinnon ja talouden tarkastus Kunnat ja markkinat –jaosto, pj. Auli Valli-Lintu, VM Säännökset, joilla selkeytetään EU-kilpailuoikeuden vaikutuksia kuntien toimintaan, erityisesti kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan mahdollisuudet tukea yritystoimintaa.

25 Valtionosuusuudistus:
Valtionosuusleikkaukset; perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu – ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu Selvitysmiehen ehdotus päälinjoiltaan oikean suuntainen mm. Laskennallisuus Kustannusten jaon tarkistusten nopeutus Määräytymistekijöiden vähennys (varauksin) Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan (ei kokonaan) Keskiasteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n valtionosuuksista Tasausrajan nosto kannustavasti (varauksin) Pohdittavaa jatkossa ehdotuksessa mm. Tasausrajan noston rahoitus olosuhde- ja tarvetekijöistä; MITEN? Työpaikkaomavaraisuuskriteeri Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa Uudet painotusten perusteet avoimesti näkyviin Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot ovat vielä valmisteltavina Lopullisia arvioita ehdotuksesta ei voi vielä tehdä Timo Kietäväinen

26 Kunta elinvoimapolitiikan moottorina*
Saavutettavuuden varmistaminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut , sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kaupunki: suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kaupunkilaisten aktivointi esim kaupunginosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, paikkakunnan teollisten avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat osaksi kasvusopimusta ja INKAa (Innovatiiviset kaupungit -ohjelma) Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kaupunkikonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen * Eero Holstilan Elinvoimapolitiikkaselvitystä 2012 mukaillen Timo Kietäväinen

27 Muita keskeisiä muutoksia kunnissa
Kunnista konserneja: konsernijohtaminen kuntoon, ml riskien hallinta osana johtamista, raportointi jne. Kuntien henkilöstön eläköityminen: lähes 60 % kunta-alan henkilökunnasta eläkkeelle 2030 mennessä Kuntademokratiaa uudistettava: luottamushenkilöiden rooli, kansalaisvaikuttamisen kehittäminen – uudistettu kunnallinen itsehallinto Monikulttuurisuuden merkitys kasvaa maahanmuuton myötä Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on pitkälti kuntien varassa – hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan vain uudistamalla, mm julkisen vastuun piiriä on rajattava ja tehtäviä priorisoitava – hallituksen kehysriihessä päättämä 1 mrd €/2017 tasossa päättämä normipurkuohjelma on tässä suhteessa erityisen kiinnostava. Kunnilla nyt yli 500 lakisääteistä tehtävää – merkittävin lukumäärän kasvu 1990-luvulla (Hiironniemi 2012). Timo Kietäväinen

28 Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa
Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: Timo Kietäväinen