Kasvupaikkatyyppiluokitus Jarkko Juutila

Esitys aiheesta: "Kasvupaikkatyyppiluokitus Jarkko Juutila"— Esityksen transkriptio:

1 Kasvupaikkatyyppiluokitus Jarkko Juutila
Kasvupaikkatyypit Metsätyypit

2 Kasvupaikkaluokituksen perusteita
kasvupaikan puuntuotoskyky eli viljavuus riippuu monista tekijöistä = kasvupaikkatekijät Ilmasto (sade- ja lämpöolot) Maaperä (vesi- ja ravinnetalous)

3 Primääriset ja sekundaariset kasvupaikkatekijät
Primaariset kasvupaikkatekijät  kasvupaikan pysyviä ominaisuuksia (maaperän ominaisuudet) Sekundaariset kasvupaikkatekijät  muuttuvat lyhyellä aikavälillä ns. häiriötekijät, metsäpalo, myrsky myös ihmisen toimet

4 Metsätalousmaiden luokitus
Metsätalousmaat jakautuvat neljään pääluokkaan kriteerinä tuottokyky, m3 / ha / v metsämaalla vuotuinen keskikasvu 80 – 100 vuoden kiertoajalla on vähintään 1 m3 / ha voidaan harjoittaa metsätaloutta kitumaalla 100 vuoden kiertoajalla kasvu 0,1 – alle 1,0 m3 / ha / v esim. karut suot joutomaalla kasvu alle 0,1 m3 / ha / v (puuttomat tai harvapuustoiset alueet) muut metsätalouden maat esim. varastopaikat, metsätiet, sorakuopat ym…

5 Kasvupaikkaluokituksen historiaa Suomessa
1700-luvulla jako alaviin, tuoreisiin, kuiviin kankaihin sekä korpiin ja rämeisiin A.G Blomqvistin tuotostaulukot 1870 Valtapituuteen perustuva luokitus 1800-luvulla uudelleen 1980-luvulla

6 Metsätyyppiteoria Aimo Kaarlo ( A.K. ) Cajander ( 1879 – 1943 )
Metsätieteilijä, professori Kansanedustaja, ministeri Metsätyyppiteorian kehittäjä

7 A.K. Cajanderin metsätyyppiteoria ”Ueber Waldtypen” 1909
kasvilajien levinnäisyyteen vaikuttavat niiden kasvupaikkavaatimukset kasvupaikalle valikoituvat sille sopivat, kasvien välisessä kilpailussa menestyvät lajit – kehitys kohti ns. normaalitilaa kasvillisuus kehittyy lajistoltaan säännönmukaiseksi kasvillisuus kuvastaa kasvupaikan hyvyyttä: lajikoostumus  kasvupaikan lajisto kasvien ulkoasu  koko, väri, kukinta..

8 Metsäkasvillisuus kasvupaikan ravinteisuuden kuvaajana
Lehtomainen kangas Kuivahko kangas rehevä karu

9 Metsäkasvillisuus Kasvillisuuskerrokset
Pohjakerros – sammalet, jäkälät Kenttäkerros – varvut, ruohot ja heinät Pensaskerros Puusto Opaskasvi – tiettyä minimiravinteisuutta vaativa kasvi ravinteisuuden ilmentäjä, indikaattorikasvi Nimikkokasvi, esim. mustikka kasvupaikalla yleinen, vallitseva kasvilaji

10 Kasvillisuuskerrokset – pohjakerros
Pohjakerros: sammalet, jäkälät Kuvassa: seinäsammalta

11 Kasvillisuuskerrokset – kenttäkerros
Kenttäkerroksen varvustoa Pääasiassa mustikka, myös puolukkaa

12 Kasvillisuuskerrokset – puusto ja pensaskerros
OMT rehevä rinne (=Lehtomainen kangas käenkaali-mustikkatyyppi) Pensaskerroksessa pihlajaa, leppää, tuomea Puusto monilajinen ja -kerroksinen sekapuusto

13 Kasvillisuuskerrokset – puusto ja pensaskerros
Kuivahkon / tuoreen kangasmetsän pensaskerrosta  Pääasiassa pihjaja ja kataja

14 Kasvillisuuskerrokset – puusto
Puusto kuusivaltaista kasvatusmetsää

15 Kangasmetsät ja suot Kangasmaat: Suot:
vähintään 75 % peittävyydestä kangasmaiden kasvillisuutta pintakasvillisuudesta yli 75 % suokasveja turvekerros yli 30 cm jos turvekerros alle 30 cm -> soistuma

16 Metsäkasvillisuus-vyöhykkeet
( Lehto- Leikola, 1987 ) kussakin vyöhykkeessä suurilmasto ja metsäkasvillisuuden yleispiirteet verrattain yhtenäiset Esimerkiksi tuore kangas: Etelä-Suomessa ei esiinny kanervaa – pohjoisessa kyllä, lisäksi suopursua, variksenmarjaa ja juolukkaa, jotka etelässä ovat suokasveja.

17 Nimikkokasvit Metsätyyppien nimien lyhenteet tulevat nimikkokasvien tieteellisistä nimistä.
O - Oxalis –käenkaali eli ketunleipä M - Myrtillus – mustikka kukka De - Deschampsia - metsälauha L - Ledum - suopursu E - Empetrum - variksenmarja U - Vaccinium uliginosum - juolukka C - Calluna - kanerva Cl - Cladina - poronjäkälä D - Gymnocarpium dryopteris - metsäimarre V- Vaccinium – puolukka Ma - Maianthemum - oravanmarja F - Filices - saniaiset He - Hepatica - sinivuokko G - Geranium –kurjenpolvi kukka Fi - Filipendula - angervo Py - Pyrola - talvikki H - Hylocomium – seinäsammal Kasvien nimistä linkit nettikuviin

18 Metsätyypit kasvupaikkatyypeittäin

19 Tuoreen lehdon pintakasvillisuutta

20 Lehtopensaita

21 Lehtopensaita taikinanmarja

22 Lehtorinne – tuore lehto

23 Kostea lehto – tihkupinta

24 Lehdot Lehtometsä Kasveja mm. Puusto Kadermo Hangon saaristo kielo
lehtomaitikka taikinanmarja Puusto mänty koivu tammi

25 Lehtomainen kangas (OMT) Käenkaali-mustikkatyyppi

26 Lehtomaisen kankaan kasvillisuutta

27 Tuoreen kankaan kasvillisuutta

28 Tuore kangas (MT) mustikkatyyppi
Pohjakerros seinäsammal Kenttäkerros mustikka Iso kuva: Tuoreen kankaan varvustoa

29 Tuore kangas – kuusivaltainen puusto

30 Tuore kangas – MT Tuoreen kankaan kasvatus- metsä harvennus hakkuun jälkeen

31 Kuivahko kangas (VT) pohja- ja kenttäkerrosta

32 Kuivahko kangas ( VT )

33 Kuivahko kangas ( VT )

34 Kuivan kankaan kasvillisuutta
Pohjakerros jäkälää ja seinäsammalta Kenttäkerros kanervaa, puolukka, niukasti ruohoja

35 Kuiva kangas Männyn luontainen uudistuminen.

36 Kuivan kankaan (CT) varttunutta männikköä

37 Kuiva kangas – mäen päällys

38 Karukkokangas

39 Turvemaat ( suot ) 1. Puuttomat, avosuot  nevat, letot
2. Puustoiset suot  korvet  kuusi, hieskoivu  rämeet  mänty

40 Rämevarpuja

41 Räme

42 Räme Puusto lyhyttä, hidaskasvuista mäntyä Suotyyppi isovarpuräme

43 Korpi rahkasammalpintaa

44 Korpi Mustikkakorpi Puusto kuusta ja hieskoivua
huomaa mätäs- ja välipintojen vaihtelu puusto kasvaa kuivemmilla mättäillä välipinnat rahka- sammalta ja suo- kasvillisuutta

45 Rehevä korpi suuria saniaisia korpi-imarre kuusi hieskoivu Korpi

46 Avosuo – neva Ruskea rahkasammal ja jäkälä kertovat kasvupaikan vähäravinteisuudesta

47 Suomen metsien kasvupaikkajakauma (%)
33 31 15 14 9