Kielitaito on kilpailuetu

Esitys aiheesta: "Kielitaito on kilpailuetu"— Esityksen transkriptio:

1 Kielitaito on kilpailuetu
Satu Ågren

2 Esityksen teemat Työelämän kielitaitotarpeet
Kielten opiskelu perusopetuksessa ja lukiossa Kielitaitoa vahvistettava monipuolisin keinoin

3 Mitä pitäisi osata tai oppia?
Lähde: Oivallus 2. väliraportti, EK 2010

4 Moniosaajuus syntyy ryhmissä
Työn tekemisen uudet tavat Moniosaajuus syntyy ryhmissä Työ irtautuu rutiineista ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa Abstraktiotaso kasvaa. Työn tarkat nuotit puuttuvat Työn sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai muiden kanssa Lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla Yhä harvempia töitä tehdään yksin Muutokset heijastuvat myös työn organisointiin ja johtamiseen Lähde: EK:n Oivallus-loppuraportti, 2011

5 Jokaisen työntekijän työympäristö ja työtehtävät kansainvälistyvät
Suvaitsevaisuus Eri kulttuurien tunteminen Aktiivinen kansainvälisyys Kielitaito Lähde: Tulevaisuusluotain-loppuraportti 2006, EK

6 Kielitaitotarpeen kasvun syyt EK:n jäsenyrityksissä 2013
Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013

7 Kielitaitotarpeiden kasvu eri tehtävissä ja toimialoilla EK:n jäsenyrityksissä 2013
Tehtävät, jotka sijoittuvat asiakasrajapinnalle, ollaan tekemisissä asiakkaan kanssa Asiantuntijatehtävät Johtotehtävissä monipuolistuu, englannin rinnalla tarvitaan myös muita vahvoja kieliä Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013

8 Käytetyimmät kielet EK:n jäsenyrityksissä 2013
Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013

9 Minkä kielen osaamistarve on kasvussa lähivuosina EK:n jäsenyrityksissä?
Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013

10 EK:n jäsenyritysten uudet kielitaitotarpeet lähivuosina
Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013

11 Perusopetuksen ja lukion kieliopinnot
3.luokka A1 = pitkä vieras kieli, kaikille yhteinen 5. luokka A2 = pitkä vieras kieli, valinnainen 7. luokka B1 = lyhyt vieras kieli, kaikille yhteinen 8. luokka Lukio 91 % valitsee englannin, suomenkielisistä 95 % 15 % opiskelee jotain B2 kieltä (1996: 43 %) 40 % opiskelee 3 kieltä (2000: 49 %) 25 % opiskelee jotain A2 kieltä B2 = lyhyt vieras kieli, valinnainen B3 = valinnainen kieli Satu Ågren

12 Toista pitkää kieltä (A2) opiskelleiden osuudet 5 luokkalaisista 1998-2012, %
*)Espanja laskettiin vuoteen 2010 asti ryhmään "muut". Vuodesta 2011 espanjaa seurataan omana kokonaisuutenaan. Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013, Jenni Ruokonen/TH

13 Toista lyhyttä vierasta kieltä (B2) opiskelleiden osuudet 8. -9
Toista lyhyttä vierasta kieltä (B2) opiskelleiden osuudet luokkalaisista , % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013, Jenni Ruokonen/TH

14 Lukion lyhyen kielen ylioppilaskokeeseen ilmoittautuneet 1990-2013, henkilöä
Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013, Jenni Ruokonen/TH

15

16 Kansainvälinen osaaminen on muuttunut ja laajentunut eri reittejä
Kansainvälinen osaaminen syntyy kansainvälisen liikkuvuuden lisäksi entistä enemmän myös harrastuksissa, viihteessä ja vuorovaikutuksesta vertaisryhmissä. Uusia kansainvälisiä osaajia on paljon, mutta rekrytoinnissa heidän potentiaaliaan on vielä vaikea tunnistaa. Kansainvälistä osaamista on helppo kartuttaa – lukemalla, viihtymällä, etsimällä – olemalla utelias. Lähde: Piilotettu osaaminen, Demos Helsinki 2013

17 Työelämän kriteerit hyvälle kielitaidolle
Eri työtehtävissä tarvitaan eritasoista ja erilaista kielitaitoa. Hyvä kielitaito tarkoittaa sitä, että henkilö kykenee ottamaan sujuvasti osaa keskusteluun, ilmaisemaan asioita ymmärrettävästi ja vakuuttavasti sekä rakentamaan luottamusta. Kyse on laajemmasta viestintäosaamisesta, joka käsittää kielitaidon lisäksi kulttuuriosaamisen sekä kyvyn käydä dialogia, argumentoida ja väitellä.

18 Kielitaitoa vahvistettava monipuolisin keinoin
Vieraan kielen opiskelu aloitetaan mahdollisimman varhain. Hyödynnetään verkostoja, tieto- ja viestintäteknologiaa ja kielikoulutusta tarjoavia palveluntuottajia kielitarjonnan monipuolistamiseksi. Oppilaille ja heidän vanhemmilleen tarjotaan kielivalintojen tueksi tietoa monipuolisen kielitaidon merkityksestä jatko-opinnoissa ja työelämässä.

19 Kieli- ja kulttuuriopinnot tulee nivoa kiinteästi yhteen.
Kielten opiskelun mielekkyyden lisäämiseksi käytetään vaihtelevia oppimisen sisältöjä, toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Kielten opetuksessa vahvistetaan entistä enemmän viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Lisätään vieraskielistä opetusta ja eri oppiaineiden välistä yhteistyötä. Kieli- ja kulttuuriopinnot tulee nivoa kiinteästi yhteen. Koulujen kansainvälistyminen on koko kouluyhteisön tehtävä.

20 Kiitos!